Perustiedot

Alma Media on digitaalisiin palveluihin ja julkaisutoimintaan keskittyvä mediakonserni. Konsernin tuotteet tarjoavat uutissisältöjen lisäksi hyötytietoa elämäntyylin, työuran sekä liiketoiminnan kehittämiseen. Alma Median palvelutarjonta on laajentunut Suomesta Pohjoismaihin, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Konsernin emoyhtiö Alma Media Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, kotipaikka Helsinki, osoite Alvar Aallon katu 3 C, PL 140, 00101 Helsinki. 

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteessa www.almamedia.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista.

Hallitus on 11.2.2016 hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osakkeenomistajilla on Suomen osakeyhtiölain mukaan mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen luvut ovat itsenäisesti pyöristettyjä.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU-asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhtiölainsäädännön mukaiset.

Konserni siirtyi vuoden 2005 aikana kansainväliseen IFRS- tilinpäätöskäytäntöön ja on soveltanut tässä yhteydessä IFRS 1 – Ensimmäinen IFRS -standardien käyttöönotto - standardia siirtymäpäivän ollessa 1.1.2004.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisin hankintamenoin, ellei jäljempänä muista laatimisperiaatteista muuta ilmene. Tilinpäätöksen taulukkotiedot esitetään miljoonina euroina

Konsernin emoyhtiö Alma Media Oyj (Y-tunnus 1944757-4, 7.11.2005 saakka nimeltään Almanova Oyj) perustettiin 27.1.2005. Yhtiö hankki aikaisemman Alma Media Oyj:n (Y-tunnus 1449580-9) osakkeet vuoden 2005 aikana. Yrityshankinta käsiteltiin konsernissa IFRS 3 -standardin perusteella käänteisenä hankintana. Tämä tarkoittaa, että konsernitilinpäätöksessä hankkijana oli vanha Alma Media Oyj ja hankinnan kohteena konsernin nykyinen juridinen emoyhtiö Almanova Oyj. Hankinta-ajankohdan varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräinen käypä arvo ei poikennut yhtiön kirjanpitoarvosta. Hankintameno oli varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon suuruinen, jolloin hankinnasta ei muodostunut liikearvoa. Käänteiseen hankintaan sovellettava kirjanpitokäsittely koskee vain konsernitilinpäätöstä.

Vuoden 2015 aikana käyttöönotettujen standardien vaikutukset

Konserni on soveltanut seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja 1.1.2015 lähtien:

IAS 19 Työsuhde-etuudet muutos Etuuspohjaiset järjestelyt: työntekijöiden maksusuoritukset (voimaan 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2010-2012 ja 2011-2013 (sovellettava pääosin 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

 

Konsernitilinpäätöksen vertailukelpoisuus

Tilikaudet 2015 ja 2014 ovat vertailukelpoisia. Yhtiöllä ei ole raportoitavia lopetettuja toimintoja tilikausilla 2015 ja 2014.

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryritykset. Ne ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryritysten laskentaperiaatteet on muutettu konsernitilinpäätöksessä vastamaan IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia säännöksiä. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisien arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä alkaen, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen asti, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Osakkuus- ja yhteisjärjestelyt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20 % tai enemmän yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta. Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.  Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konserniin pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät hankinnasta syntyneen liikearvon. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoisena ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöihin liittyen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Myynteihin ja ostoihin liittyvät kurssierot on käsitelty tuloslaskelmassa kyseisten erien oikaisuerinä. Lainoihin ja lainasaamisiin liittyvät kurssierot on käsitelty tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta johtuva liikearvo on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaisten tytäryritysten ja osakkuusyhtiöiden yhdistämisessä syntyvät muuntoerot on kirjattu konsernin omaan pääomaan. Kurssierot sellaisesta monetaarisesta erästä, joka on osa yhteisön nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan konsernin omaan pääomaan ja siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi, kun nettosijoituksesta luovutaan.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista; kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla. Tilinpäätöksissä 2015 ja 2014 konsernilla ei ole myytäväksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuna. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Sisältömyynnin tuotteiden tuloutusajankohtana käytetään tuotteiden toimitusajankohtaa asiakkaille. Tuotot mainosmyynnistä, joihin luetaan sekä painetun median että verkkomedian mainosmyynti, tuloutetaan sillä tilikaudella, jolloin palvelu tuotetaan asiakkaalle Muu palvelumyynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Lisenssi- ja rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti.

Työsuhde-etuudet

Työsuhde-etuuksiin sisältyvät lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, muut pitkäaikaiset etuudet, irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet sekä työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät mm. palkat ja luontaisedut, vuosilomat ja bonukset. Muut pitkäaikaiset etuudet sisältävät esimerkiksi pitkäaikaiseen työsuhteeseen perustuvan juhlan, loman tai korvauksen, kuten palveluvuosilisät. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet tarkoittavat etuuksia, jotka syntyvät irtisanomisesta eikä työsuorituksesta.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet koostuvat eläkkeistä ja muista työsuhteen jälkeen maksettavista etuuksista esim. henkivakuutuksesta tai terveydenhoidosta. Etuudet luokitellaan maksupohjaisiin ja etuuspohjaisiin etuuksiin. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Vakuutusyhtiöissä hoidetun suomalaisen Tyel-eläkejärjestelmän työkyvyttömyysosan muuttuessa IFRS:n mukaisessa luokittelussa maksuperusteiseksi vuoden 2006 alusta, ne on käsitelty maksuperusteisena tilinpäätöksessä.

Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi luokitellaan kaikki ne järjestelyt, jotka eivät täytä maksupohjaisten järjestelyjen määritelmiä. Konsernissa etuuspohjaisena käsitellään vapaaehtoisista järjestelyistä syntyneet lisäeläkevelvoitteet. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä yritykselle jää velvoitteita järjestelystä tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin.

Konsernin etuuspohjaisen eläkejärjestelyiden velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa ja, mikäli sitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin eläkevelvoitteen maturiteettia. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka (tai –omaisuuserä).

Kauden työsuoritukseen perustuva meno (eläkemeno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai –omaisuuserän) uudelleen määrittämistä aiheuttavat erät (mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut.

Osakeperusteiset maksut

Alma Media -konsernissa oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 voimassa keväällä 2009 liikkeelle laskettu ja johdolle suunnattu optiojärjestely sekä vuonna 2015 käynnistynyt osakepalkkiojärjestelmä LTI 2015. Vuoden 2009 optiojärjestely on arvostettu käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Käypä arvo määritetään Black & Scholes -optiohinnoittelumalliin perustuvan Forward Start Option Rubinstein (1990) -mallin perusteella. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Ennen voimassa olevan osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa (1.9.2006) myönnettyihin optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu järjestelyiden ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Voimassa olevan osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyistä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina, kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Vuoden 2009 optiojärjestelyä ja sen vaikutusta tuloslaskelmaan ja taseeseen on kuvattu liitetiedoissa.

Alma Media Oyj:n hallitus on helmikuussa 2015 hyväksynyt uuden, osakeomistukseen perustuvan kannustinjärjestelmän yhtiön johdolle ja eräille avainhenkilöille (LTI 2015).

Järjestelmän puitteissa käynnistettiin keväällä 2015 kolme ohjelmaa: kiinteä lisäosakeohjelma ja kaksi suoriteperusteista lisäosakeohjelmaa. Osallistuminen edellyttää sijoitusta Alma Median osakkeisiin. Ohjelmiin osallistuu yhteensä 33 henkilöä 76 550 osakkeella. Kussakin ohjelmassa osallistuja voi ansaita enimmillään kaksi lisäosaketta kutakin ohjelmiin sijoittamaansa osaketta kohti, eli ohjelmissa voi yhteensä ansaita enimmillään 459 300 Alma Median osaketta (brutto, ennen veroja).

Kiinteässä lisäosakeohjelmassa osallistuja saa maksutta kaksi lisäosaketta kutakin sijoittamaansa osaketta kohti kahden vuoden odotusjakson jälkeen, edellyttäen että hän pitää ohjelmaan sitomansa osakkeet ja pysyy työsuhteessa Alma Media-konsernissa odotusjakson ajan, eli kevääseen 2017 asti. Tällä hetkellä ansaittavissa oleva lisäosakkeiden määrä on yhteensä enintään 153 100 osaketta (brutto, ennen veroja).

Suoriteperusteisissa lisäosakeohjelmissa voi ansainta palkkiona enimmillään kaksi lisäosaketta digitaalisen liiketoiminnan kannattavan kasvun perusteella ja enimmillään kaksi lisäosaketta Alma Median osakkeen kokonaistuoton perusteella. Suoriteperusteisesti mahdollisesti palkkiona ansaitut lisäosakkeet maksetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvun perusteella keväällä 2018 ja osakkeen kokonaistuoton perusteella keväällä 2020. Tällä hetkellä molemmissa suoriteperusteisessa ohjelmissa ansaittavissa oleva lisäosakkeiden enimmäismäärä on 153 100 osaketta (brutto, ennen veroja).

Palkkionmaksu edellyttää ohjelman sijoitettujen osakkeiden pitämistä ja työsuhteen kestoa ohjelmien ajan maaliskuuhun 2017, 2018 ja 2020 asti. Palkkio maksetaan osittain rahana ja osittain osakkeina. Palkkion rahaosuus on tarkoitettu henkilölle palkkiosta aiheutuviin veroihin.

Järjestelmästä kirjataan kulua osakepalkkion käypään arvoon perustuen lisäosakkeiden maksuun asti. Osakkeina maksettava osan käypä arvo on määritelty päivänä, jona kohderyhmä on hyväksynyt järjestelyn ehdot. Osakkeen arvosta on vähennetty ohjelman omistusvelvoitteen aiheuttama rahoituskustannus ja odotusjakson aikana odotettavissa olevat osingot. Osakkeen kokonaistuottoon perustuvan ohjelman käyvässä arvossa on huomioitu myös markkinaehtoinen ansaintakriteeri. Rahana maksettava osuus palkkiosta arvostetaan uudestaan odotusjakson ajan kullakin raportointihetkellä tarkasteluhetken osakkeen pörssikurssin perusteella.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Konsernin ollessa vuokralle ottajana muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokrakauden kuluessa. Tulevien kausien vuokrat esitetään vuokravastuina tilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin ollessa vuokralle antajana vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrakauden kuluessa.

Konserni on solminut ostosopimuksia, joihin sisältyy vuokrasopimuskomponentti. Voimassa oleviin järjestelyihin sovelletaan IFRIC 4 -tulkinnan mukaista menettelyä ja järjestelyiden määrittely on tehty tosiasiallisen sisällön perusteella. Konsernissa voimassa olevat ostosopimukset, joihin sisältyy vuokrasopimuskomponentti, on määritetty IAS 17 -standardin mukaisiksi muiksi vuokrasopimuksiksi.

Kauden verotettavaan tuloon sisältyvät verot ja laskennalliset verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta ve­rosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perus­teella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verosaamiset ja -verovelat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpidon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistämisen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista on kirjattu laskennallinen verovelka, silloin kun vero todennäköisesti realisoituu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja –verovelat on netotettu yhtiökohtaisesti silloin, kun ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin ja kun verottaja sallii yhtiön suorittaa tai vastaanottaa yhden nettomääräisen maksun. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrän asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Laskennallisten verosaamisten kirjaamisedellytys arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankinnasta. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset

30-40 vuotta

Rakennelmat

5 vuotta

Koneet ja kalusto

3-15 vuotta

Isot rotaatiopainokoneet

20 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Näin tehdään myös merkittävien tarkastus- ja huoltotoimien osalta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoiton ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto/myyntitappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. 1.1.2004–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS 3- standardin (2004) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS- standardien mukaisena oletushankintamenona. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille ja testattu siirtymähetkellä. Sen jälkeen sitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolloin ne ovat syntyneet. Uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden suunnittelusta ja toteutuksesta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä, tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ-, ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Patentit, copyright-oikeudet ja ohjelmistolisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Näitä hyödykkeitä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutus on konsernissa yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon arvostetut tuotemerkit.

Poistettavien aineettomien hyödykkeiden poistoajat

3 – 10 vuotta

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konsernissa arvioidaan tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä sitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain myös liikearvosta, keskeneräisistä aktivoiduista kehitysmenoista sekä niistä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika. Nämä arvioidaan riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko vähentämällä käyvästä arvosta myynnistä aiheutuvat kulut tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumiskirjaus voidaan peruuttaa olosuhteiden muututtua aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden osalta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei voi peruuttaa missään olosuhteissa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuteen kirjataan aineet ja tarvikkeet, keskeneräiset tuotteet sekä valmiit tavarat. Valmistustoiminnassa vaihto-omaisuuteen aktivoidaan kiinteät yleiskustannukset. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Konsernissa vaihto-omaisuutena käsiteltävää omaisuutta on lähinnä lehtipainoissa käytettävä tuotantomateriaali.

Rahoitusvarat, johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat ehdollisia kauppahintasaatavia ja johdannaisinstrumentteja. Ehdolliset kauppahintasaatavat syntyvät yritysjärjestelyissä. Yhtiö suojautuu hyödykejohdannaisinstrumenteilla paperihintojen sekä sähköhinnan muutoksiin sekä korkojohdannaisille rahoitusvelkojen koron muutoksiin. Kauppahintasaatavat ja johdannaisinstrumentit merkitään syntyessään taseeseen käypään arvoonsa ja arvostetaan uudelleen tilinpäätöshetkellä.   Ehdollisten kauppahintasaatavien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti paperijohdannaisten osalta materiaalihankintoihin sekä sähköjohdannaisten osalta liiketoiminnan muihin kuluihin. Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu rahoituseriin. Toteutuneet johdannaisinstrumentit kirjataan tuloslaskelmaan toteutumiskaudellaan.

Ehdollisten kauppahintasaatavien ja – velkojen arvonmääritys perustuu vastaisten rahavirtojen diskontattuihin arvoihin. Arvonmääritys tehdään jokaisena raportointipäivänä perustuen kauppahintasopimusten mukaisiin ehtoihin. Johto arvioi ehtojen toteutumista jokaisena raportointipäivänä ja käypä arvo kirjataan arvioitujen rahavirtojen diskontattuina arvoina.

Lainat ja muut saamiset -ryhmään kuuluvat rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernissa tähän ryhmään sisältyvät myyntisaamiset sekä muut saamiset. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoritusten viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Luottotappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat rahoitusvaroja, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konserni aikoo ja kykenee pitämään eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman eränä. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksista johtuvina oikaisuina silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Tähän ryhmään sisältyvät rahoitusvarat, joita ei luokitella johonkin muuhun edellä olevista luokista. Julkisesti noteeraamattomat osakesijoitukset luokitellaan konsernissa myös tähän ryhmään, mutta nämä sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon siksi, että niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista.

Rahoitusvarojen kirjaamisessa käytetään yleisesti kaupantekopäivää. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot ulkopuolelle.

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.

Rahoitusvelat ja vieraan pääoman menot

Ehdolliset kauppahintavelat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuiksi rahoitusveloiksi. Ne merkitään taseeseen käypään arvoonsa ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Muut rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoonsa. Myöhemmin muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Korollisista veloista johtuvat menot on kirjattu kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konsernissa ei ole aktivoitu vieraan pääoman menoja, koska konsernille ei muodostu vieraan pääoman menoja hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta IAS 23- standardin edellyttämällä tavalla.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen maksuvelvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varaus diskontataan, jos aika-arvolla on olennaista merkitystä varauksen suuruuteen. Konsernissa varauksia ovat esimerkiksi vuokrakulut tyhjistä toimitiloista (tappiolliset sopimukset), uudelleenjärjestelyvaraukset sekä eläkekuluvaraukset työttömyyseläkevakuutuksesta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Konserni arvioi tehtyjen varausten riittävyyden kuukausittain ja vuosineljänneksittäin, ja oikaisee niitä tarvittaessa toteutumien ja arvioiden muuttuessa.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttymistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Oma pääoma

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai vieraaksi pääomaksi (rahoitusvelaksi) Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos yhtiö hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen - standardi ei määrittele liikevoiton ja käyttökatteen käsitteitä. Käyttökate on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään materiaali- ja palveluhankintojen kulut, valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvilla kuluilla sekä liiketoiminnan kuluilla. Liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään materiaali- ja palveluhankintojen kulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.

Segmenttiraportointi ja siinä noudatetut laadintaperiaatteet

Alma Median tilinpäätöksen segmentit ovat Digitaaliset kuluttajapalvelut, Talousmedia ja yrityspalvelut, Valtakunnallinen kuluttajamedia ja Aluemedia. Segmenttiraportoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden 2015 aikana.

Maantieteellisiä segmenttejä ei Alma Media -konsernissa ole erotettavissa, joten segmenttiraportointi rajoittuu edellä mainittuihin liiketoimintasegmentteihin. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS -säännösten mukaiset.

Kertaluonteiset erät

Kertaluonteinen erä on kokonaisvaltainen tuotto tai kulu, joka syntyy kerran tai harvoin tapahtuvan asian seurauksena. Konserni esittää kertaluonteisina erinä liiketoimintojen tai omaisuuserien myynneistä tai lopetuksista aiheutuvat voitot tai tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat voitot tai tappiot, sekä liikearvon ja omaisuuserien arvonalentumistappiot. Kertaluonteiset erät kirjataan tuloslaskelmaan aiheuttamisperiaatteensa mukaiseen tuotto- tai kuluryhmään. Kertaluonteisia eriä on käsitelty toimintakertomuksessa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tulevaisuutta koskevia arviointeja ja oletuksia, joiden lopputulokset voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- ja esittämistapoja. Merkittävä osa-alue, jossa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyy konsernin vuokrasopimuksiin. Konsernilla on merkittäviä toimitiloihin liittyviä vuokrasopimuksia. Konserni on määrittänyt sopimusehtojen arviointiin perustuen, että konsernilla ei ole tilojen osalta merkittäviä omistukseen liittyviä tuotto- ja riskitekijöitä ja näin ollen sopimukset ovat luonteeltaan operatiivisia vuokrasopimuksia.

Arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty jäljempänä. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.

Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu johdon arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyneiden ehdollisten kauppahinta velkojen käyvän arvon määritys perustuu johdon näkemykseen. Merkittävimmät muuttajat ehdollisten kauppahintojen käyvän arvon muutoksessa on arvio tulevasta liikevoitosta.

Arvonalennustestaukset: Konsernissa testataan vuosittain liikearvot sekä ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisista edellä esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Merkittävimpiä liikearvojen testauksessa käytettyjä oletuksia ja arvioita sekä näiden muutosten herkkyyttä liikearvotestaukseen on kuvattu tarkemmin liikearvoja erittelevässä liitetiedossa.

Poistoajat: aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoaikojen määrittäminen edellyttää, että myös johto arvioi hyödykkeiden taloudellisia vaikutusaikoja. Käytetyt poistoajat hyödykeryhmittäin on listattu edellä laatimisperiaatteiden kohdissa Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja Aineettomat hyödykkeet.

Muut arviot: muut arvioinnit liittyvät pääasiassa muun omaisuuden, kuten saamisten sekä tuotekehitysaktivointien kuranttiuden arviointiin, veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen, laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Ajankohta, jolta tilinpäätökseen vaikuttavat asiat otetaan huomioon, käsittää tilinpäätöspäivän ja tilinpäätöksen julkistamispäivän välisen ajan. Julkistamispäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin tilinpäätöstiedote julkaistaan. Edellä mainitulla ajanjaksolla tapahtuvien asioiden osalta tarkastellaan, onko kysymyksessä tapahtuma, jonka osalta tilinpäätöksen tietoja tulee oikaista vai tapahtuma, jonka osalta tilinpäätöksen tietoja ei oikaista.

Tilinpäätöksen tietoja oikaistaan niillä tapahtumilla, jotka antavat lisänäyttöä tilikauden päättymishetkellä vallinneesta tilanteesta. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi tilanne, jossa tilinpäätöspäivän jälkeen on saatu tieto, jonka mukaan omaisuuserän arvo oli alentunut jo tilinpäätöspäivänä.

Uuden ja uudistetun IFRS- normiston soveltaminen

Seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja sovelletaan konsernissa tulevilla tilikausilla:

IAS 19 Työsuhde-etuudet, muutos Defined Benefit Plans: Employee Contributions (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2012-2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

IAS 27 Erillistilinpäätös, muutos Pääomaosuusmenetelmä erillistilinpäätöksissä (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Standardimuutos sallii pääomaosuusmenetelmän käyttämisen tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritysten kirjaamisessa erillistilinpäätöksiin, mikä on ollut joissain maissa paikallinen vaatimus. Siten aiempaa useamman yhteisön on mahdollista laatia erillistilinpäätöksensä IFRS:n mukaan. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 41:n Maatalous muutos Tuottavat kasvit (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Standardimuutos sallii tuottavien biologisten hyödykkeiden kirjaamisen vaihtoehtoisesti hankintamenoon, kun aiemmin standardi edellytti näiden kirjaamista käypään arvoon. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:n Aineettomat hyödykkeet muutos Selvennys hyväksyttäviin poistomenetelmiin (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutoksella kielletään aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen myyntituottoihin perustuen. Poikkeuksellisesti poistot voidaan tehdä myyntituottoihin perustuen ainoastaan, jos myyntituottojen ja aineettoman hyödykkeen taloudellisen hyödyn kuluminen korreloivat erittäin paljon toisiinsa. Myöskään aineellisiin hyödykkeisiin ei voida soveltaa myyntituottoihin perustuvaa poistomenetelmää. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt muutos Kirjanpitokäsittely hankittaessa osuuksia yhteisissä toiminnoissa (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Standardimuutos edellyttää liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitoperiaatteiden soveltamista yhteisten toimintojen hankintoihin, kun kyseessä on liiketoiminta. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen muutos Aloite liitetiedoista (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset selventävät IAS1:n ohjeistusta olennaisuuteen, tuloslaskelma- ja tase-erien yhdistämiseen, väliotsikoiden esittämiseen sekä tilinpäätöksen rakenteeseen ja laadintaperiaatteisiin liittyen. Konsernissa arvioidaan parhaillaan muutoksen mahdollisia vaikutuksia.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin muutokset Sijoitusyhteisöt: Selvennyksiä yhdistelypoikkeaman soveltamiseen (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muutokset selventävät helpotusta konsernitilinpäätöksen laadintapakosta tilanteessa, jossa konserniin sisältyy sijoitusyhteisöjä. Muutokset tuovat helpotuksia myös ei-sijoitusyhteisömuotoisten sijoittajien sellaisten osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitusten käsittelyyn, jotka itsessään ovat sijoitusyhteisöjä. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin muutokset Omaisuuserän myynti tai luovutus sijoittajan sekä sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä.

Standardimuutoksilla tarkennetaan ohjeistusta, kun kyseessä omaisuuserien myynti tai panostus sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11 –standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa usempia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia.