Journalismin kilpailuetu tekoälyaikana on luottamus

Tekoäly osaa kirjoittaa tekstejä, tehdä yhteenvetoja ja analysoida valtavia tietomääriä sekunneissa. Samalla se on tehnyt sisällön tuottamisesta halvempaa ja helpompaa kuin koskaan aiemmin. Kun verkko täyttyy tiedosta, pelkkä sisällön määrä menettää osan merkityksestään. Ratkaisevaksi nousee kyky erottaa olennainen kohinasta ja tarjota tietoa, johon voi luottaa. Journalismin tehtävä on jatkossakin auttaa ihmisiä ymmärtämään ympäröivää maailmaa.

”Tekoäly voi auttaa journalismia monella tavalla, mutta se ei voi ottaa vastuuta siitä, että tieto on oikeaa, tasapainoista ja merkityksellistä. Se vastuu kuuluu edelleen ihmisille. Tekoälyajan tärkein kilpailuetu ei ole teknologia vaan luottamus”, sanoo Alma News Median johtaja Juha-Petri Loimovuori.

Kilpailu käydään käyttäjäsuhteesta

Kun tekoäly pystyy vastaamaan yksittäisiin kysymyksiin suoraan, käyttäjän ei välttämättä tarvitse enää avata useita verkkosivuja etsiessään tietoa. Silloin suorasta käyttäjäsuhteesta tulee aiempaa arvokkaampi.

”Vahvat mediabrändit tarjoavat näkökulmia, luotettavuutta ja jatkuvuutta. Ne tuntevat yleisönsä ja pystyvät rakentamaan palveluita, joita käytetään toistuvasti. Media-alalla voittajat onnistuvat rakentamaan vahvimman suhteen yleisöönsä”, Loimovuori sanoo.

Hänen mukaansa juuri tässä piilee myös yksi Alma News Median vahvuuksista tekoälyaikana. Vuosikymmenten aikana kertynyt journalistinen sisältö, tilaaja- ja käyttäjäymmärrys sekä tieto yleisöjen kiinnostuksen kohteista muodostavat ainutlaatuisen tietopohjan, jonka avulla sisältöjä ja palveluita voidaan kehittää käyttäjien tarpeisiin entistä paremmin.

Tekoälyn tehtävä on auttaa toimitusta palvelemaan yleisöään paremmin. Personoidut suositukset, älykkäät haut ja käyttäjän tilanteeseen paremmin sopivat palvelut auttavat löytämään olennaisen tiedon nopeammin. Samalla tekoäly auttaa ymmärtämään paremmin yleisön tarpeita ja käyttötottumuksia sekä löytämään jokaiselle käyttäjälle aiempaa relevantimpia sisältöjä.

Kun rutiininomaisiin työvaiheisiin kuluu vähemmän aikaa, toimitukset voivat käyttää enemmän resursseja sekä laadukkaampaan että kattavampaan uutisointiin. Tekoäly ei siis tarkoita vain osuvampia sisältöjä, vaan myös mahdollisuutta käsitellä enemmän sellaisia aiheita, jotka muuten voisivat jäädä pimentoon.

Samalla journalistinen sisältö, asiakasymmärrys ja käyttötieto voidaan yhdistää palveluiksi, jotka tarjoavat lukijalle enemmän hyötyä kuin yksittäinen artikkeli. Luottamus taas syntyy edelleen siitä, että lukija tietää, kuka sisällöstä vastaa ja millaisiin lähteisiin tieto perustuu.

Kone löytää signaalit, ihminen merkityksen

Pörssiyhtiöiden tulosjulkistukset ovat hyvä esimerkki siitä, missä tekoälyn ja ihmisen yhteistyö tuottaa jo nyt hedelmää. Nasdaq Helsingissä on yli 180 listattua yhtiötä, jotka julkaisevat vuosittain satoja tulosraportteja. Koska taloudellinen raportointi on pitkälle standardoitua ja säänneltyä, aineisto sisältää paljon rakenteista tietoa, jonka käsittely sopii tekoälylle.

Kauppalehdessä tekoälyä hyödynnetään tulosuutisoinnissa taloustoimittajien kehittämän työkalun avulla, mutta jokainen juttu tarkistetaan ennen julkaisua. Tavoitteena ei ole korvata journalistista harkintaa, vaan vapauttaa aikaa siihen, missä ihmisen arvio on arvokkainta: analyysiin, taustoitukseen sekä tuloksen merkityksen ja uutisarvon arviointiin.

Sama ajattelu ulottuu myös viranomaisaineistoihin ja julkisiin rekistereihin. Teknologia pystyy seulomaan suuria tietomassoja, löytämään poikkeamia ja tunnistamaan ilmiöitä sekunneissa. Toimittajan tehtäväksi jää arvioida, mitä löydökset tarkoittavat ja miksi ne ovat yleisölle merkityksellisiä.

Kaikkein arvokkain journalismi syntyy kuitenkin edelleen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Omat uutiset perustuvat lähdesuhteisiin, tapaamisiin, puheluihin ja luottamukseen, jota rakennetaan usein vuosien ajan. Tekoäly voi auttaa seuraamaan uutisvirtaa, analysoimaan aineistoja ja löytämään kiinnostavia signaaleja, mutta uutisvinkkiä, luottamuksellista keskustelua tai henkilökohtaista kontaktia se ei voi korvata.

”Teknologia pystyy löytämään poikkeamia, vertailemaan lukuja ja tunnistamaan ilmiöitä sekunneissa. Samalla toimittajien työ siirtyy yhä enemmän tulkintaan, arviointiin ja yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtämiseen. Tulevaisuuden toimituksessa kone auttaa löytämään myös kiinnostavia aiheita ja ilmiöitä. Ihminen ratkaisee, mitä ne tarkoittavat ja miksi ne ovat yleisölle merkityksellisiä”, Loimovuori arvioi.

Toimituksellisen vastuun merkitys korostuu

Kun rutiinityöhön kuluu vähemmän aikaa, sitä voidaan käyttää analyysiin, lähteiden tapaamiseen, toimittajan omien uutisten hankkimiseen, uusiin aiheisiin ja ilmiöiden laajempaan seurantaan. Teknologian synnyttämä hyöty näkyy sekä parempana että kattavampana journalismina. Sen avulla voidaan tarjota yleisölle enemmän sellaista sisältöä, jolla on aidosti uutisarvoa ja merkitystä.

Loimovuoren mukaan journalistiseen käyttöön tarkoitettua tekoälyä ei voi kehittää irrallaan toimituksesta. Toimittajien on oltava mukana määrittelemässä, millainen on hyvä lopputulos, mitä lähteitä voidaan käyttää ja missä tilanteissa ihmisen arvio on välttämätön. Samalla ohjeita, sääntöjä ja laatukriteerejä kehitetään jatkuvasti kokemusten karttuessa.

Journalismissa lähdekritiikin, harkinnan ja toimituksellisen vastuun merkitys korostuu tekoälyaikana entisestään. Käytettyjen lähteiden pitää olla näkyvissä ja niiden arviointi ihmisen tehtävä. Mitä lähemmäs julkaisemista tullaan, sitä tärkeämmäksi journalistinen harkinta muuttuu.

”Tekoälyn itsenäisyydelle on asetettava selkeä raja. Se voi hakea, lajitella, vertailla ja luonnostella tietoa, mutta ihmisen vastuuta se ei voi ottaa. Siksi ratkaisevaa on jatkossakin, kehen ihmiset luottavat silloin, kun heidän on ymmärrettävä maailmaa, tehtävä päätöksiä tai erotettava fakta kohinasta. Tekoälyajan vahvin mediabrändi on se, jolla on ammattitaitoisimmat toimittajat ja johon yleisö tietää voivansa luottaa.”

Laadukas journalismi tarvitsee reilut pelisäännöt
Journalismin arvo perustuu myös siihen, että laadukasta sisältöä voidaan tuottaa kestävällä tavalla. Siksi journalistisen sisällön käyttöä tekoälyssä koskevat pelisäännöt ovat nousseet koko media-alan keskeiseksi kysymykseksi.

Alma News Media liittyi aiemmin tänä vuonna kansainväliseen SPUR-liittoumaan, jonka tavoitteena on kehittää yhteisiä standardeja ja käytäntöjä journalistisen sisällön vastuulliseen, läpinäkyvään ja lisensoituun käyttöön tekoälyjärjestelmissä. Tavoitteena on varmistaa, että julkaisijat säilyttävät määräysvallan sisältöjensä käyttöön ja saavat käytöstä asianmukaisen korvauksen.

Alma News Media suojelee myös omia sisältöjään käyttöehdoillaan ja seuraa niiden käyttöä jatkuvasti. Yhtiö puolustaa tekijänoikeuksiaan sekä suurten teknologiayhtiöiden että pienempien toimijoiden suuntaan.

Jaa artikkeli