Alma Media > Tiedotteet > Lehdistötiedote > Ostopäätöstä edeltävä tiedonhankinta asuntokaupassa 2004 -tutkimus: Internetin merkitys asuntokaupan tiedonlähteenä kasvanut selvästi

Ostopäätöstä edeltävä tiedonhankinta asuntokaupassa 2004 -tutkimus: Internetin merkitys asuntokaupan tiedonlähteenä kasvanut selvästi

ALMA MEDIA OYJ   LEHDISTÖTIEDOTE  1.9.2004 klo 11.30
 
Ostopäätöstä edeltävä tiedonhankinta asuntokaupassa 2004 -tutkimus:
Internetin merkitys asuntokaupan tiedonlähteenä kasvanut selvästi
 
Tuore Tampereen yliopiston Liiketaloudellisen tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus paljastaa, että internetin rooli asuntokaupan tiedonlähteenä on kasvanut selvästi viimeisen kahden vuoden aikana.
 
Internet koettiin tärkeimmäksi asuntokaupan tiedonlähteeksi
 
Vuoden 2004 kyselytutkimukseen osallistuneista asunnon ostaneista henkilöistä peräti 81 % ilmoitti käyttäneensä internetiä asuntokaupan tietolähteenä. Vuonna 2002 vastaava osuus oli 66 %. Interne­tin käyttö on yleistä etenkin nuorten ja keski-ikäisten asunnon ostajien tietolähteenä, mutta sen käyttö on yleistynyt myös vanhemmissa ikäluokissa. Sanomalehtien asema asunto­kaupan tiedon­lähteenä on edelleen vahva, sillä 81 % vastaajista ilmoitti käyttäneensä sanomalehtiä tiedon­lähtee­nään. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat Etuovi.com-lehti (49 %) ja kiinteistönvälit­täjä (37 %).
 
Internetin merkityksen kasvu näkyy myös siinä, että se sai eniten (45 %) mainintoja tärkeimpänä asuntokaupan tiedonlähteenä. Toiseksi eniten mainintoja sai sanomalehti, jonka mainitsi tärkeim­mäksi tiedonlähteeksi 23 % vastaajista. Vielä vuoden 2002 tutkimuksessa sanomalehti koettiin tär­keimmäksi tiedonlähteeksi 35 % osuudella ja internet oli haastajana (34 %).
 
Vastaajilta kysyttiin myös, mistä yksittäisestä lehdestä, internetpalvelusta tai muusta tietolähteestä he olivat saaneet ensi kerran tiedon juuri ostamastaan asunnosta. Eniten mainintoja sai Etuovi.com, jonka mainitsi 84 vastaajaa (n=308). Seuraavaksi yleisimmin ensimmäisenä tietolähteenä mainittiin kiinteistövälittäjä (60 mainintaa) ja Helsingin Sanomat (28 mainintaa).
 
Kaiken kaikkiaan asuntokaupan tietolähteitä käytetään varsin monipuolisesti: useimmat vastaajat ovat halunneet vertailla asuntojen tietoja huolellisesti, jotta voitaisiin luottaa asuntokauppapäätök­sen oikeellisuuteen. Asunnon etsimiseen käytetty aika olikin uudessa tutkimuksessa keskimäärin noin neljä ja puoli kuukautta, mikä on hieman vuoden 2002 aikaa pidempi.
 
 
Tärkein asunnon valintakriteeri uudessa tutkimuksessa oli asunnon hinta-laatusuhde. Asunnon toi­mivuus kokonaisuutena ja asuinalueen viihtyisyys sekä hyvät liikenneyhteydet korostuivat myös aiempaa enemmän. Asuinalueen rauhallisuutta ja turvallisuutta pidettiin yleensä tärkeämpänä teki­jänä kuin asuinalueen arvostusta. Sen sijaan esimerkiksi asunnon sopivaa vapautumisajankohtaa, so­pivaa huonelukua tai asuinpinta-alaa ei pidetty vuonna 2004 keskimäärin yhtä ratkaisevina kri­tee­reinä kuin vuonna 2002.
 
Molemmissa kyselyissä on kysytty ostetun asunnon kauppahintaa ja rahoitukseen tarvittavan ulko­puolisen rahoituksen prosentuaalista osuutta kauppahinnasta. Vuoden 2004 kyselyssä ostettujen asuntojen keskimääräinen hinta oli 127 600 euroa ja pinta-ala 81 m2. Vuoden 2002 kyselyssä vas­taavat luvut olivat 97 100 euroa ja 76 m2. Lainarahoitusta olivat molempien kyselytut­kimusten vas­taajat ottaneet keskimäärin noin kaksi kolmasosaa asunnon velattomasta kauppahin­nasta.
 
Asuntojen hinnan merkittävä kohoaminen vaikuttaa osaltaan siten, että ostajat haluavat vertailla paitsi eri asuntovaihtoehtojen kauppahintaa myös niiden asumiskustannuksia. Etenkin nuoret ja en­siasuntoon muuttavat joutuvat ottamaan suurimmat asuntolainat. Asumiskustannukset olivatkin yksi keskeinen asunnon valintaan vaikuttava tekijä useimmilla asunnon ostajaryhmillä. 
 
Kiinteistönvälittäjältä saatu palvelu on edelleen tärkeä tekijä asunnon vaihdon yhteydessä. Kiin­teistönvälittäjän palveluun ja asiantuntemukseen oltiinkin keskimäärin varsin tyytyväisiä. Myynti­kohteen erillisnäyttöjen järjestämistä yleisnäyttöjen sijaan pidettiin 2004 kyselyssä tärkeänä teki­jänä, johon oltiin myös varsin tyytyväisiä. Aiemmin korostuneet kiinteistönvälittäjän asuntovali­koiman monipuolisuus ja välitysliikkeen hyvä maine eivät enää olleet yhtä keskeisessä asemassa kuin 2002 tutkimuksessa. Kehityskohteena voi mainita usein esille tulleen toivomuksen siitä, että kiinteistönvälittäjältä saisi nykyistä laajemmin tietoa myytävästä kohteesta.
 
Tutkimuksen toteutus
 
Tutkimus oli jatkoa vuonna 2002 tehdylle ensimmäiselle asuntokaupan tiedonhankintaa selvittä­neelle tutkimukselle. Valtakunnallisessa tutkimuksessa kartoitettiin 339 asunnon keväällä 2004 os­taneen henkilön mielipiteitä eri tietolähteistä ja ilmoitusvälineistä. Samalla haluttiin saada tietoa tärkeimmistä asunnon ostamiseen vaikuttavista valintakriteereistä. Kolmantena teemana selvitettiin tarvetta kiinteistönvälittäjien palvelutoimintojen kehittämiseen.
 
Tutkimus toteutettiin siten, että kiinteistönvälitystoimistot antoivat asuntokaupan yhteydessä asun­non ostajalle kyselykaavakkeen ja siihen palautuskuoren lähetettäväksi Tampereen yliopistoon. Ky­selyyn vastasi yhteensä 339 asunnon maalis- toukokuussa 2004 ostanutta henkilöä.
 
Tutkimuksen ovat tehneet erikoistutkija Lea Ahoniemi ja tutkija Hanna Willner Tampereen yli­opiston liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Toimeksiantajia olivat Habita, Huoneistokeskus, Kiinteistömaailma, OP-Kiinteistökeskukset, Suomen Asunnonvaihtokeskukset, SKV, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto, YIT sekä Alma Media Interactive.
 
Tutkimuksessa vastaajat ryhmiteltiin kuuteen kuluttajaryhmään. Ryhmät muodostettiin asunnon ostamista ja valintaa koskevien mielipiteiden ja asenteiden perusteella, joita selvitettiin 40-50 aihe­alueeseen liittyvän väittämän avulla. Keskeisimmiksi ryhmiä toisistaan erotteleviksi tekijöiksi osoittautuivat mielipiteet siitä, mitä kriteerejä vastaajat painottivat sopivan asunnon valinnassa. Kuluttajaryhmien välillä oli selviä eroja sen mukaan, pitivätkö vastaajat asunnon vaihtoprosessia it­selleen mieluisana tehtävänä vai liikaa aikaa ja vaivaa vievänä välttämättömyytenä. Yksi ryhmiä toisistaan erotteleva tekijä oli asiakkaiden tyytyväisyys kiinteistönvälittäjältä saatuun palveluun.
 
Lisätietoja:
 
erikoistutkija Lea Ahoniemi, Tampereen yliopisto, puhelin (03) 215 8547 tai 050-523 9656
johtaja Petri Pekki, Alma Media Luokitellut palvelut, puhelin (03) 266 6369 tai 0400-768 801   
johtaja Heikki Iiponen, Etuovi.com, puhelin 0400-734 700 
markkinointipäällikkö Minna Marjava-Kontio, Etuovi.com, puhelin (03) 266 6371 tai 040-724 7715
  • Julkaistu: 1.9.2004, 13:30
  • Kategoria: Lehdistötiedote, Tiedotteet

Jaa artikkeli