Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot
Alma Media on uudistuva digitaaliseen palveluliiketoimintaan ja journalistisiin sisältöihin keskittyvä mediakonserni. Yhtiön tunnetuimpia brändejä ovat Kauppalehti, Talouselämä, Iltalehti, Aamulehti, Etuovi.com ja Monster. Alma Media rakentaa kestävää kasvua mediasta palveluihin tarjoten sisältöjä ja palveluja, jotka hyödyttävät käyttäjiä arjessa, työssä ja vapaa-ajalla. Alma Media toimii 11 Euroopan maassa.

Konsernin emoyhtiö Alma Media Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, kotipaikka Helsinki, osoite Alvar Aallonkatu 3 C, PL 140, 00101 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteessa www.almamedia.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista.
Hallitus on 13.2.2020 hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osakkeenomistajilla on Suomen osakeyhtiölain mukaan mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen luvut ovat itsenäisesti pyöristettyjä.

Tilinpäätöksen laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassa olevia IAS ja IFRS -standardeja sekä SIC ja IFRIC
-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU-asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä
annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhtiölainsäädännön mukaiset.
Konserni siirtyi vuoden 2005 aikana kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön ja on soveltanut tässä yhteydessä IFRS 1 – Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia siirtymäpäivän ollessa 1.1.2004.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisin hankintamenoin, ellei jäljempänä muista laatimisperiaatteista muuta ilmene. Tilinpäätöksen taulukkotiedot esitetään tuhansina euroina.

Konsernin emoyhtiö Alma Media Oyj (Y-tunnus 1944757-4, 7.11.2005 saakka nimeltään Almanova Oyj) perustettiin 27.1.2005. Yhtiö hankki aikaisemman Alma Media Oyj:n (Y-tunnus 1449580-9) osakkeet vuoden 2005 aikana. Yrityshankinta käsiteltiin konsernissa IFRS 3 -standardin perusteella käänteisenä hankintana. Tämä tarkoittaa, että konsernitilinpäätöksessä hankkijana oli vanha Alma Media Oyj ja hankinnan kohteena konsernin nykyinen juridinen emoyhtiö Almanova Oyj. Hankinta-ajankohdan varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräinen käypä arvo ei poikennut yhtiön kirjanpitoarvosta. Hankintameno oli varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon suuruinen, jolloin hankinnasta ei muodostunut liikearvoa. Käänteiseen hankintaan sovellettava kirjanpitokäsittely koskee vain konsernitilinpäätöstä.

Vuoden 2019 aikana käyttöönotettujen standardien vaikutukset
Konserni on soveltanut 1.1.2019 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 16 Vuokrasopimukset on otettu käyttöön takautuvasti 1.1.2019 lukien. Standardin erityisten siirtymäsääntöjen sallimalla tavalla käyttöönotto on tehty yksinkertaistettua menetelmään soveltaen ja tilikauden 2018 vertailutiedot on jätetty oikaisematta. Näin ollen vuokrasopimuksia koskevista uusista säännöistä aiheutuvat luokittelumuutokset ja oikaisut on kirjattu avaavaan taseeseen 1.1.2019.

Standardimuutoksen seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset siirrettiin käyttöoikeusomaisuuserinä taseeseen pois lukien lyhytaikaiset alle 12 kk -sopimukset ja arvoltaan vähäiset sopimukset. Operatiivisia vuokrasopimuksia ja rahoitusleasingsopimuksia ei enää erotella. Muutos siirsi taseen ulkopuolisia vastuita taseeseen, jonka seurauksena käyttöomaisuuden ja vieraan pääoman määrät kasvoivat.

Vuokralle antajien soveltamaan kirjanpitokäsittelyyn ei tule merkittäviä muutoksia.

Alma Medialla ei ole merkittäviä sopimuksia vuokralle antajana. Vastuina käsiteltävien sopimusten ja IFRS 16 mukaisten vuokrasopimusten käsitteet poikkeavat kuitenkin toisistaan, minkä takia taseeseen kirjattavien sopimusten määrä voi poiketa vastuiden määrästä. Valtaosin uudet taseeseen kirjattavat sopimukset koostuvat toimitilojen ja autojen vuokrasopimuksista. IT-laitteiden vuokrasopimukset sen sijaan käsitellään taseen ulkopuolisena vastuuna toisin kuin aikaisemmin.

IFRS 16 -standardin käyttöönottoa ja muutoksen vaikutusta kuvattu tarkemmin liitetiedossa 3.4. Rahoitusvelkoihin sisältyvät vuokrasopimukset.

Vuonna 2019 voimaantulleilla muilla standardimuutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta Alma Median konsernitilinpäätökseen.
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2015–2017. Annual Improvements-menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Myynteihin ja ostoihin liittyvät kurssierot on käsitelty tuloslaskelmassa kyseisten erien oikaisuerinä. Lainoihin ja lainasaamisiin
liittyvät kurssierot on käsitelty tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta johtuva liikearvo on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaisten tytäryritysten ja osakkuusyhtiöiden yhdistämisessä syntyvät muuntoerot on kirjattu konsernin omaan pääomaan. Kurssierot sellaisesta monetaarisesta erästä, joka on osa yhteisön nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan konsernin omaan pääomaan ja siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi, kun nettosijoituksesta luovutaan.

Liikevoitto ja käyttökate
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton ja käyttökatteen käsitteitä. Käyttökate on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään materiaali- ja palveluhankintojen kulut, valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvilla kuluilla sekä liiketoiminnan kuluilla. Liikevoitto on nettosumma, joka
muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään materiaali- ja palveluhankintojen kulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja arvonalentumistappiot
sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin
ne on kirjattu rahoituseriin.

Oikaistut erät
Oikaistu erä on kokonaisvaltainen tuotto tai kulu, joka syntyy kerran tai harvoin tapahtuvan asian seurauksena. Konserni esittää oikaistuina erinä liiketoimintojen tai omaisuuserien myynneistä tai lopetuksista aiheutuvat voitot tai tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat voitot tai tappiot, sekä liikearvon ja omaisuuserien arvonalentumistappiot. Oikaistut erät kirjataan tuloslaskelmaan aiheuttamisperiaatteensa mukaiseen tuotto- tai kuluryhmään. Oikaistuja eriä on käsitelty toimintakertomuksessa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tulevaisuutta koskevia arviointeja ja oletuksia, joiden lopputulokset voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- ja esittämistapoja. Merkittävä osa-alue, jossa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyy konsernin vuokrasopimuksiin. Konsernilla on merkittäviä toimitiloihin liittyviä vuokrasopimuksia. Konserni on määrittänyt sopimusehtojen arviointiin perustuen, että konsernilla ei ole tilojen osalta merkittäviä omistukseen liittyviä tuotto- ja riskitekijöitä ja näin ollen sopimukset ovat luonteeltaan operatiivisia vuokrasopimuksia.

IFRS 15 Alma Media on tunnistanut tilaaja ja kanta-asiakastuotteita. Erillishinta näille ei ole olennainen, joten johdon olennaisuusharkinnan johtopäätöksenä näitä ei käsitellä erillisinä suoritevelvoitteina. Tällöin ne tuloutuvat osana päätuotteita.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista mukaan yhteisön tulee kirjata myyntituotto siten, että tuloutus vastaa suoritevelvoitteen luovuttamista. Alma Medialla poikkeuksena IFRS 15 -standardin edellyttämiin tuloutuskäytäntöihin on rekrytointiliiketoimintaan liittyvien credit-pakettien tuloutus. Credit-paketeissa asiakas ostaa credittejä, joita vastaan Alma Media luovuttaa mainosmyynnin palveluita credittien
voimassaoloaikana sovitun hinnaston mukaan. Johdon arvion mukaan liikevaihdon tuloutus tasaisesti sopimusajalla käyttöön perustuvan tulouttamismallin sijaan johtaa olennaisesti samaan lopputulokseen kuin creditien käytön mukaan toteutuva tuloutus johtaisi.

IFRS 5 -standardin mukaan konsernin tuloslaskelmassa esitetään lopetetut toimintojen tulos erillään jatkuvien toimintojen tuloksesta. Konsernin kuluista lopetetuille toiminnoille on kohdistettu se osuus, jonka ei enää jatkossa arvioida rasittavan konsernin jatkuvien toimintojen tulosta. Vastaavasti jatkuvien toimintojen tulokseen on kohdistettu se osuus, jonka arvioidaan rasittavan konsernin jatkuvien toimintojen
tulosta jatkossakin.

Arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä
pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty jäljempänä. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja
arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.

Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu johdon arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyneiden ehdollisten kauppahintavelkojen käyvän arvon määritys perustuu johdon näkemykseen. Merkittävin muuttuja ehdollisten kauppahintojen käyvän arvon muutoksessa on arvio tulevasta liikevoitosta.

Arvonalennustestaukset: Konsernissa testataan vuosittain liikearvot sekä ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisista edellä esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Merkittävimpiä liikearvojen testauksessa käytettyjä oletuksia ja arvioita sekä näiden muutosten herkkyyttä liikearvotestaukseen on kuvattu tarkemmin liikearvoja erittelevässä liitetiedossa.

Poistoajat: aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoaikojen määrittäminen edellyttää, että myös johto arvioi hyödykkeiden taloudellisia vaikutusaikoja. Käytetyt poistoajat hyödykeryhmittäin on listattu liitetiedoissa kohdissa Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2.2 ja Aineettomat hyödykkeet 2.1.

Muut arviot: muut arvioinnit liittyvät pääasiassa muun omaisuuden, kuten saamisten sekä tuotekehitysaktivointien kuranttiuden arviointiin, veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen, laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.