Luottamus on talouskasvun hiljainen moottori

Suomen talous ei ole pysähtynyt, mutta se etenee varovaisesti. Kuluttajat lykkäävät suuria päätöksiä, yritykset punnitsevat investointejaan ja epävarmuus heijastuu lähes kaikkiin arvoketjuihin. Luottamuksesta on tullut kasvun kriittinen tekijä.

Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala ja Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne keskustelevat Alman Kestävän kasvun kiihdyttäjä -videopodcastissa siitä, miten Suomen talouskasvua voidaan kiihdyttää. Ensimmäisessä jaksossa keskitytään siihen, miksi miksi luottamus on ratkaiseva talouskasvun vipu, ja mitä sen vahvistamiseksi voidaan tehdä.

Heikko luottamus ei pysäytä arkea, mutta se jarruttaa tulevaisuutta

Alman kokoama graafi Suomen teollisuuden ja kuluttajien luottamuksen kehityksestä viimeisen seitsemän vuoden ajalta toimi Rauhalan ja Telanteen keskustelun lähtökohtana (lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto ja Tilastokeskus). Kuluttajaluottamus on pysynyt poikkeuksellisen heikkona jo pitkään – ja vaikka arjen kulutus jatkuu, vaikutus näkyy selvästi suurissa ja harkintaa vaativissa päätöksissä.

Rauhalan mukaan Keskon liiketoiminnoissa erot ovat suuria. Päivittäistavarakauppa on luonteeltaan vakaata – ihmiset syövät joka päivä. Sen sijaan rakentaminen, asuminen ja autokauppa ovat suoraan riippuvaisia kuluttajien uskosta tulevaan.

”Asuntorakentaminen pysähtyi käytännössä kuin seinään Venäjän hyökkäyksen, korkojen nousun ja inflaation keskellä, ja vaikka pahin on todennäköisesti takana, vahva kasvu ei ole vielä lähtenyt liikkeelle”, Rauhala kuvaa tilannetta.

Uusien autojen myynti on Suomessa historiallisen matalalla tasolla, ja autokanta ikääntyy. Taustalla vaikuttavat paitsi ostovoima myös epävarmuus tulevasta: milloin on oikea hetki investoida, millä käyttövoimalla ja millaisessa taloustilanteessa?

Kuluttajien varovaisuus tuskin johtuu vain hintojen noususta. Rauhalan mukaan epävarmuus työllisyydestä ja omasta taloudesta on jäänyt päälle, vaikka inflaatio ja korot ovat jo tasaantuneet. Pitkittynyt globaali epävarmuus on yksi merkittävimmistä syistä epäselviin tulevaisuudennäkymiin.

Alman näkökulmasta heikko luottamus ei tarkoita täydellistä pysähdystä, vaan varovaista käyttäytymistä. Päivittäinen rahankäyttö kuluttajilla näyttää olevan melko lähellä normaalia, mutta suuret päätökset esimerkiksi asumiseen, autonvaihtoon ja kestokulutukseen lykkääntyvät.

“Sama näkyy yritysten mainonnan panostuksissa: pitkäaikaisiin sitoumuksiin on vaikeampi sitoutua”, Telanne toteaa ja jatkaa “Luottamuksen puute ei siis näköjään täysin tapa kysyntää, mutta hidastaa sitä merkittävästi.”

Ennakoitavuus on luottamuksen ydin

Sekä Rauhala että Telanne korostavat tarvetta pitkäjänteiselle näkemykselle siitä, mikä on Suomen tulevaisuuden visio ja millaiselle elinkeinoelämän rakenteelle kasvua halutaan rakentaa. Keskustelussa he palaavat toistuvasti yhteen ydinteemaan: julkisen linjan ennakoitavuuteen.

Yritykset tekevät investointeja vuosikymmeniksi eteenpäin. Esimerkiksi Kesko investoi vuosittain satoja miljoonia euroja kauppapaikkoihin, logistiikkaan ja infrastruktuuriin. Tällaiset päätökset edellyttävät luottamusta siihen, että verotus, sääntely ja toimintaympäristö pysyvät riittävän ennustettavina eivätkä muutu arvaamattomasti vaalikaudesta toiseen.

”Yritykset eivät odota täydellistä tilannetta. Riittää, että on riittävästi ennustettavuutta, jotta voidaan tehdä päätöksiä ja rakentaa pitkäaikaista strategiaa”, Telanne tiivistää.

Sama logiikka pätee myös kuluttajiin. Kun näkymä omaan työhön, verotukseen ja julkisen talouden kestävyyteen selkiytyy, luottamus tulevaan alkaa vähitellen palautua. Positiivisemman ilmapiirin rakentaminen yhteiskuntaan on lopulta yhteinen tehtävä – ja siinä myös yrityksillä on oma tärkeä roolinsa.

Sääntely nakertaa kasvuhalukkuutta

Keskustelussa nousee vahvasti esiin myös sääntelyn rooli. Rauhalan mukaan erityisesti kansallisesti kiristetty EU-sääntely kuormittaa yrityksiä tavalla, joka ei tue kasvua eikä vastuullisuutta.

Hän kuvaa konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa aikaa ja resursseja kuluu sääntelyn tulkintaan ja toteutukseen ilman selkeää lisäarvoa ympäristölle, kuluttajille tai yrityksille.

”Vastuullisuus on Keskolle erittäin tärkeää ja sääntelyä tarvitaan, mutta nyt tuntuu, että säätelemme itseämme hengiltä”, Rauhala sanoo.

Telanne yhtyy näkemykseen ja muistuttaa, että pienessä avoimessa taloudessa kansallisten sovellusten pitäisi tukea kilpailukykyä – ei heikentää sitä.

Luottamus ei synny puheella, vaan teoilla

Keskustelun yhteenveto on selkeä: luottamus on talouskasvun perusedellytys, mutta se vaatii johdonmukaisia tekoja. Kun toimintaympäristö on ennakoitava, yritykset uskaltavat investoida ja kuluttajat tehdä tulevaisuuteen katsovia päätöksiä. Ilman tätä kasvun moottori käy vajaateholla.

Kestävän talouskasvun edellytykset eivät lopulta ole kiinni vain suhdanteista, vaan siitä, onnistummeko rakentamaan Suomeen näkymän, johon sekä yritykset että ihmiset voivat luottaa.

Tämä artikkeli on tiivistelmä Alma Median Kestävän kasvun kiihdyttäjä videopodcastista. Aihetta, miten Suomen talouskasvua voidaan kiihdyttää, käsitellään kolmessa eri keskustelussa Keskon pääjohtaja Jorma Rauhalan ja Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanteen kanssa. Katso kaikki jaksot!

Jaa artikkeli