Tuleva EU-regulaatio hillitsee viherpesua: Ympäristövastuulla on yrityksissä yhä suurempi rooli

Kestävän kehityksen huomioiminen on megatrendi, joka jokaisen yrityksen täytyy huomioida viimeistään nyt.

Biodiversiteetin vaaliminen sekä ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen ovat päätyneet muutamassa vuodessa uutismedioiden pääotsikoiksi – ja syystä. Viimeistään IPCC:n vuonna 2019 julkaisema ilmastoraportti herätti meidät huomaamaan, että ilman päästörajoituksia ja selkeitä, nopeita ilmastotoimia ilmaston lämpenemistä ei enää voida pysäyttää.

Myös yritykset ovat tarttuneet haasteeseen, eikä ympäristövastuun huomioiminen ole yrityksille enää pakollinen paha.

– Yritysten ympäristövastuun merkitys on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Enää ei ole päivääkään, ettei aihe olisi esillä mediassa ja yritysten sidosryhmäviestinnässä. Hiilidioksidipäästöjen hillintää tehdään myös EU-tasolla, ja kestävyysraportoinnista ja erilaisesta säätelystä on tulevaisuudessa tulossa arkipäivää, kertoo PwC:n yritysvastuuseen erikoistunut partneri Tiina Puukkoniemi.

Ympäristövastuullisuus on yrityksille kilpailuetu

Puukkoniemen mukaan aihe on herättänyt yhä enemmän keskustelua siitä saakka, kun Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että ilmastonmuutoksen päästöjä tulee hillitä.

Koronapandemia on sittemmin vain kiihdyttänyt keskustelua ja vaatimuksia. Samaan aikaan sidosryhmien ja kuluttajien vaatimukset vastuullisuudesta ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Siksi yritys, jossa ympäristövastuuta ei ole otettu osaksi strategiaa, alkaa olla ajastaan selvästi jäljessä.

– Kuluttajat haluavat sekä ostaa vastuullisesti että työskennellä vastuullisissa yhtiöissä. Myös sijoittajat ja rahoittajat ovat heränneet tilanteeseen. Tiedonantovelvollisuus myös määrää finanssialan toimijat raportoimaan sijoitustensa vihreydestä ja kestävyydestä, Puukkoniemi huomauttaa.

Ympäristövastuullisuus voi parhaimmillaan olla yrityksille selvä kilpailuetu.

– Parhaimmillaan se voi kiihdyttää yrityksen kasvua tai jopa laskea kustannuksia.

Käytännössä yritysten ympäristövastuu tarkoittaa yksittäisen yrityksen ympäristövaikutusten tunnistamista ja ymmärtämistä.

– Yritysten vastuullisuus jaetaan usein sosiaaliseen vastuuseen, ympäristövastuuseen ja taloudelliseen vastuuseen. Nämä kaikki tukevat toisiaan. Ympäristövastuun voi kuitenkin käsittää varsin laaja-alaisesti. Yksittäinen yritys voi paneutua siihen muun muassa pohtimalla yksittäisen tuotteen tai palvelun elinkaarta ja sitä, miten se vaikuttaa elinympäristöön, Tiina Puukkoniemi sanoo.

Vähemmän viherpesua, enemmän läpinäkyvyyttä

Puukkoniemi uskoo, että jatkossa yritykset kartoittavat ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä yhä enemmän.

– Erilaisia hiilineutraaliustavoitteita ja selkeitä päästövähennystavoitteita asetetaan jo nyt, ja tavoitteita kohti on hyväkin kurkottaa pitkällä tähtäimellä. Tulevaisuudessa ympäristövastuu ei ole enää raportointia, vaan yhä selkeämpi, jokapäiväinen osa yritysten liiketoimintaa ja strategiaa. Yritysvastuun edelläkävijäyrityksissä se on jo nyt näin, hän sanoo.

Myös raportointi standardisoituu. Kun asioista tulee raportoida samalla tavalla, läpinäkyvyys ja yritysten vertailukelpoisuus lisääntyy.

– Regulaation ja sääntelyn mukaantulon tavoitteena on hillitä viherpesua ja lisätä luottamusta markkinoilla. Nyt näistä asioista keskustellaan vakavissaan aina yrityksen ylintä johtoa myöten.

Puukkoniemi toivoo, että puhe ympäristövastuusta ei silti jää jatkossakaan erilliseksi yritysten sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta.

– Yritysten täytyy tarkastella omaa toimintaansa jatkossa entistä tarkemmin. Kun koko arvoketjulta vaaditaan vastuullisia – ja myös ympäristövastuullisia – toimia, se edistää vastuullisuuden toteutumista myös isommassa kuvassa, hän sanoo.

Alma Media on mukana rakentamassa kestävää kehitystä

Ympäristövastuu huomioidaan tarkkaan myös Alma Median vastuullisuusstrategiassa. Alma Media laati vuonna 2018 tieteeseen perustuvat SBT-ympäristötavoitteet (science-based targets) kolmantena mediayhtiönä maailmassa. Yhtiön SBT-tavoitteena on vähentää toiminnastaan suoraan koituvia hiilidioksidipäästöjä 21 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja alihankintaketjunsa aiheuttamia epäsuoria hiilidioksidipäästöjä kymmenen prosenttia vuoteen 2023 mennessä.

Tiukkoihin tavoitteisiin päästään muun muassa kehittämällä Alma Median hallinnassa olevien kiinteistöjen energiahankintaa mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja vähentämällä työsuhdeautojen päästöjä.

Myös Alma Median medioilla on tärkeä osa myös ilmastonmuutosta ja vastuullista kuluttamista paneutuvien teemojen nostossa. Ilmastonmuutos ja eri näkökulmat sen hillitsemiseksi ovat nousseet viime vuosina aiempaa keskeisemmäksi teemaksi niin Alma Talentin medioissa kuin Iltalehdessäkin. Printtimedioista Talouselämä on jo hiilineutraali: Talouselämän painotuotantoon liittyvä hiilijalanjälki kompensoidaan täysimääräisesti yhteistyössä PunaMusta-painon kanssa.

Kesäkuun 2021 alusta alkaen Kauppalehti on ensimmäisenä suomalaisena talousmediana yhteistyössä Sustainalyticsin kanssa tarjonnut tilaajilleen pörssiyhtiöiden vastuullisuusriskejä luokittelevan palvelun. Sekä vähittäis- että institutionaaliset sijoittajat saavat näin entistä tarkempaa tietoa yritysten hiilijalanjäljestä, hallinnosta, monimuotoisuudesta ja vastuullisuudesta.

Alma Media osallistuu vuosittain myös erilaisiin ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin ja toimiin. Viime vuosina Alma Media on ollut mukana muun muassa toteuttamassa oppimateriaaleja kansainväliseen Nollapäästöpäivään, jonka tavoitteena on antaa maapallolle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja kiinnittää huomiota kuluttajien ja yritysten aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin.

Teksti: Pi Mäkilä

Jaa artikkeli