Hakkeri

Informaatiohäirintä piinaa mediaa

Botit, trollit ja epäluotettavat uutislähteet ovat arkisia informaatiovaikuttamisen välineitä nykypäivän mediassa, ja varsinkin vaalien alla tavoitteellinen vaikuttaminen lisääntyy. 

Uutisissa toistuu sama viesti. Venäläiset ovat vaikuttaneet Yhdysvaltain presidenttivaaleihin. Saksan parlamenttiin on tehty tietomurto. Tuoreimmat uutiset kertovat, miten venäläiset ovat masinoineet taustalla Ranskan mielenosoituksia.

Valtaosa informaatiohäirinnästä on peräisin Venäjältä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mika Aaltola. Toinen iso tekijä on Kiina, joka haluaa tehdä maailmasta entistä Kiina-keskeisemmän. Molempien toiminta näkyy myös Suomessa. Venäjällä on laajan taloudellisen yhteistyön johdosta paremmat mahdollisuudet vaikuttaa Suomen toimintoihin kuin Kiinalla. Aaltolan mukaan Kiinan toiminta on Suomessa vielä melko kömpelöä. 

"Informaatiovaikuttamisella pyritään vaikuttamaan Venäjän näkökulmasta myönteisiin teemoihin ja ehdokkaisiin. Kun jokin puolue on sopusoinnussa omien tavoitteiden kanssa, informaatiovaikuttamista pyritään kohdentamaan, jotta kyseinen ehdokas pärjäisi paremmin. Näin luodaan ekosysteemi, jossa tuetaan tiettyjä kantoja", Aaltola selventää.

Suomalaisten vaikuttaminen on kuitenkin kimurantti juttu, sillä emme ota mielellämme vastaan ohjeita niin lännestä kuin idästäkään. Vaikuttamisen täytyy olla epäsuoraa, ja siksi sen huomaaminen on vaikeaa. 

Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa, mutta laajamittaista vaalivaikuttamista Aaltola ei ole vielä havainnut. 

"Perustuuli puhaltaa kuitenkin kaiken aikaa. Venäläiset ja Venäjä-myönteiset, Kiina ja Kiina-myönteiset lähteet työntävät markkinoille omaa tulkintaansa. Lähtökohtaisesti Suomi on immuuni vaikuttamiselle. Meillä on paljon toimittajia ja ammatillista mediaa, joka päivätyökseen hoksaa asioita", hän sanoo. 

Tavoitteena demokratian heikentäminen

Mika Aaltola on kirjoittanut vaalivaikuttamisesta muun muassa Ulkopoliittisen instituutin toukokuussa 2018 julkaisemassa raportissa Hybridivaikuttaminen ja demokratian resilienssi. Artikkelissaan hän jakaa vaalivaikuttamisen viiteen eri vaiheeseen. Vaikuttaminen alkaa disinformaatiokampanjoinnilla, jatkuu tietohakkeroinnilla, etenee tiedon vuotamiseen ja tiedon valkopesuun ja päätyy salaiseen yhteistoimintaan. Hillary Clintonin sähköpostien varastaminen on esimerkki tietojen hakkeroinnista ja vuotamisesta medialle. 

Informaatiovaikuttaminen hyödyntää lisäksi niin kutsuttua kiilastrategiaa, jonka tavoitteena on vähentää kansalaisten luottamusta instituutioihin ja heikentää siten demokratiaa. 

"Kannattaa kylvää ristiriitojen siemeniä, luoda sokeita pisteitä ja tehdä päätöksenteosta tehottomampaa. Siten keskustelu ei pysy valppaana niiden asioiden suhteen, joita tulisi seurata", Aaltola havainnollistaa.

Informaatiovaikuttamisen keinot muuttuvat tekoälyn ja algoritmien kehittyessä. Esimerkiksi vaalivaikuttamisessa uutissisältö räätälöidään tarkoille kohderyhmille. 

"Tässä suhteessa on tapahtumassa iso harppaus. Viestien kohdentaminen määrätyille ihmisryhmille henkilökohtaisella tasolla on helpompaa kuin aikaisemmin. Poliittinen keskustelu on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, jonka alustat ovat usein amerikkalaisia. Yhdysvaltain välivaalien aikana ne osoittivat itsesäätelyä ja pyrkivät torjumaan metkuja. Suomen kyky olla yhteistyössä isojen alustojen kanssa on kuitenkin rajallisempi", Aaltola sanoo.

Vaalivalvonta- ja -tarkkailu pitäisi tutkijan mukaan tuoda nykypäivään. Perinteisesti vaalivirkailijat ovat olleet äänestyspaikoilla. Nyt pitäisi seurata, mitä on tekeillä sosiaalisessa mediassa.

Valppaana käytännön uutistyössä

Sosiaalisen median välityksellä tapahtuvaan informaatiovaikuttamiseen on joutunut työssään tutustumaan myös Iltalehden ulkomaantoimittaja Nina Järvenkylä, joka on kirjoittanut paljon Ukrainasta ja Venäjästä sekä maahanmuutosta. 

Hänen Twitter-tililleen voi tulla viestejä henkilöiltä, jotka ovatkin botteja eli ihmisen nettiprofiilina esiintyviä tietokoneohjelmia.  

Botit Järvenkylä tunnistaa siitä, että käyttäjänimet eivät ole oikeita nimiä vain kirjain- ja numeroyhdisteitä. Sama viesti saattaa tulla suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.

"Niitä voi tulla päivässä rykäyksittäin. Kun ne estää, ne eivät tule takaisin, eli niiden takana ei ole sitkeitä ihmisiä, vaan vaikuttaminen on järjestäytynyttä. Poistan botit heti. Siitä tulee rutiini, eivätkä ne hetkauta", Järvenkylä sanoo.

Toinen toimittajiin kohdistuva vaikuttamisen väylä on sähköposti. Se täyttyy henkilökohtaisista viesteistä, kun lehdessä on käsitelty jotain herkkää aihetta, esimerkiksi maahanmuuttoa, ja juttuun liittyvä keskustelu on suljettu. 

"Kun kirjoitin Suomi Ensin -liikkeen mielenosoituksesta vuonna 2016, henkilökohtaiseen sähköpostiini tuli toista sataa sähköpostia. Osan luin ja sain vaikutelman, että osa oli masinoitua toimintaa. Kaiken takana oli todennäköisesti kymmenkunta ihmistä."

Laajat verkostot

Venäjästä ja Ukrainasta kirjoittava toimittaja tuntee seuraamansa kulttuurin ja sen toimintatavat. 

"Lähteiden luotettavuus on kollegoiden kanssa jatkuva keskustelun aihe. Jos joskus tuntuu, että vau, mikä uutinen, se on heti tarkistettava. Myös Ukrainassa on omaa propagandaa, mutta se ei ole yhtä räikeää kuin Venäjältä tuleva", Järvenkylä sanoo.

Jotta väärältä uutisoinnilta vältyttäisiin, Iltalehti on tehnyt listan medioista, joita Venäjän ja Ukrainan uutisoinnissa kannattaa seurata. Kun poliittinen tilanne käy kuumana ja kyseisistä aiheista harvemmin kirjoittavat toimittajat ovat työvuorossa, lista kaivetaan esiin. Uutiset on tarkistettava useasta lähteestä.

Nina Järvenkylä saa tietoja ja vinkkejä tiiviiltä verkostoltaan myös toimituksen ulkopuolelta. 

"Kun työkseen seuraa aihepiiriin liittyvää uutisvirtaa, tuntosarvet ovat pystyssä. Jos itse ei jotain tajua, joku muu voi sanoa, että tässä ei ole kaikki kohdallaan", Järvenkylä sanoo. 

Jos Järvenkylä on tekemässä uutista ja huomaa räikeän valeuutisen, hän varoittaa kollegoitaan omassa talossa sekä talon ulkopuolella.

Informaatiovaikuttamista on monenlaista

Informaatiovaikuttamisen keskeinen sanasto

Hybridihäirintä: Synkronoitua, useiden häirinnän muotojen yhteiskäyttöä, jolla pyritään tuottamaan syviä jakolinjoja kohdemaiden yhteiskuntien sisälle.
Botti: Ihmisen nettiprofiilina esiintyvä tietokoneohjelma.
Trolli: Ihmisen ylläpitämä nettiprofiili.
Disinformaatio: Tarkoituksellisen harhaanjohtava tieto tai tiedotus.

Näin suojaudut informaatiovaikuttamiselta

Kuinka hyvin olet huolehtinut tietoturvastasi, salannut omat älylaitteesi ja tiedostosi? Toimittaja Freja Wedenborgin havainnollinen Toimittajan salausopas (Mediapooli, 2018) näyttää kädestä pitäen, miten suojautua kalastelulta, hakkeroinnilta ja käyttäjätunnusten vuotamiselta. Älä odota ensimmäistä tietomurtoa, vaan aloita digitaalinen itsepuolustuksesi tutustumalla oppaaseen tästä.

Lähteet: Kielitoimiston sanakirja ja FIIA Report 55/2018: Hybridivaikuttaminen ja demokratian resilienssi: Ulkoisen häirinnän mahdollisuudet ja torjuntakyky liberaaleissa demokratioissa

  • Päivämäärä: 17.12.2018, 12:31
  • Uutisen tyyppi: Uutinen
  • Teema: Digitaalisuus
  • Teksti: Helen Partti

Jaa artikkeli:

Lue seuraavaksi:

Joni Mäkinen

Muuttuva työ täytyy kohdata rohkeasti

Vastuu työelämän muutoksessa mukana pysymisessä on sekä työnantajalla että työntekijällä.

Digitaalisuus
SIMOALMATHUMBNAIL

Datan matka - Sivulatauksesta kohdennukseen

Oletko joskus verkossa surffatessasi miettinyt, miksi näet juuri sellaista mainontaa, sisältömarkkinointia tai journalistista sisältöä kuin näet? Tiedätkö, miksi sinulle suositellaan kohtaamiasi sisältöjä? Vastaus löytyy datasta, jota sinusta on kerätty ja jota olet antanut luvan käyttää.

Digitaalisuus
annathumb

GDPR lopettaa henkilötietojen keräämisen kuluttajien selän takana

Pian se päättyy. GDPR:n siirtymäaika. EU:n uutta tietosuoja-asetusta ryhdytään soveltamaan 25.5.2018 alkaen, jolloin kaiken henkilötietojen käsittelyn tulee olla uuden sääntelyn mukaista. Ovatko suomalaiset yritykset valmiita tietosuojan uuteen aikaan?

Digitaalisuus
visit-pori-asuntomessut_thumbnail

Alma Regionsin alustalle kehitettävä Visit Pori -sovellus tuo superkesän tapahtumien ja mainostajien sisällöt suurelle yleisölle

Visit Pori -sovellus palvelee sekä kaupungin asukkaita, messukävijöitä että matkailijoita tarjoilemalla tapahtumatiedotusta, ajankohtaisia matkailutärppejä ja etuja.

Digitaalisuus