Alma Media > Uutinen > Totta, tarua vai pajunköyttä?

Totta, tarua vai pajunköyttä?

Sisältötulvan keskellä on välillä vaikeaa erottaa, mikä on totta ja kenellä on puhtaat jauhot pussissaan. Siksi jokaisen on opittava arvioimaan eri medioiden sisältöjä kriittisesti. Alma Media kantaa kortensa kekoon käynnistämällä laajan kouluvierailuhankkeen.    

Alma Median vapaaehtoiset työntekijät suuntaavat pian isojen ja pienten koululaisten pakeille ympäri Suomea. Luvassa on punnittua puhetta mediatyöstä, toimittajan arjesta, uutisten teosta ja aihevalinnoista. Hankkeen tavoitteena on tehdä 50 kouluvierailua vuodessa. Ensimmäiset vierailut on sovittu viikolle 7.

Kolmivuotisen hankkeen lähtölaukaus ammutaan nyt, Mediataitoviikolla. Kysyimme media-alan viisailta, mistä valeuutisoinnissa on kyse. Lue heidän vastauksensa, niin olet itsekin piirun verran viisaampi.

Arno Ahosniemi

Päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja, Alma Talentin vastaava päätoimittaja 

Arno Ahosniemi

1. Ovatko valeuutiset uhka yhteiskunnalle ja vastuullisesti toimiville mediataloille?
2. Voivatko ne olla mediataloille myös mahdollisuus?
3. Miten valemedia vaikuttaa nyt jo Suomessa?
4. Mitä jokaisen suomalaisen pitäisi ymmärtää valeuutisista?

1. Valeuutiset voivat olla uhka yhteiskunnalle, mutta eivät niinkään mediataloille. Vaarallisimmillaan ne ovat silloin, kun niillä yritetään tarkoituksellisesti johtaa ihmisiä harhaan ja aiheuttaa sekaannusta. Kansalaisten medialukutaito on entistä tärkeämpää. Varsinkin sosiaalisessa mediassa uutisen lähdettä on joskus vaikeaa hahmottaa.

2. Perinteiset mediatalot voivat vahvistaa omaa brändiään ja uskottavuuttaan yleisön silmissä toimimalla kestävällä tavalla, avaamalla prosessejaan ja olemalla avoin. Valeuutiset ovat itse asiassa vahvistaneet perinteisen median toimintaa, sillä median on ollut pakko tarkastella omaa toimintaansa aiempaa kriittisemmin.

3. Suomeen on ilmestynyt viime vuosina valemedioita, jotka naamioivat itsensä perinteisen median näköiseksi muun muassa julkaisemalla sivustoillaan ihan ”oikeita” uutisia. Median ammattilaisenkin on joskus vaikea erottaa valemediaa vaikkapa iltapäivälehden uutispalvelusta. Yleensä valheen lyhyet jäljet kuitenkin paljastuvat. Tyypillistä valemedioille on myös se, että niissä moititaan ja vähätellään perinteistä mediaa. Se puhuttelee joskus ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta pettyneet median toimintaan.

4. On ylläpidettävä medialukutaitoa. On tiedostettava, että valeuutisten tekijöiden ajatukset eivät ole vilpittömiä, niistä ei kukaan kanna vastuuta, eikä niiden rahoittajistakaan ole juuri selvyyttä. Mainostajana en käyttäisi rahojani valeuutissaitteihin.

Elina Grundström

Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja

Elina Grundström

1. Ovatko valeuutiset uhka yhteiskunnalle ja vastuullisesti toimiville mediataloille?
2. Voivatko ne olla mediataloille myös mahdollisuus?
3. Miten valemedia vaikuttaa nyt jo Suomessa?
4. Mitä jokaisen suomalaisen pitäisi ymmärtää valeuutisista?

1. Toden ja valheen, mielipiteiden ja faktojen sekoittuminen on iso yhteiskunnallinen uhka. Totuuspohjaisuuden mureneminen on mielestäni yksi isoimmista tämän hetken haasteistamme. Koko länsimainen elämänmuoto, demokratia ja korkeaan teknologiaan pohjaava elinkeinoelämä, perustuu tietoon. Uhka ei ole välttämättä yhtä iso mediataloille. Meillä se näkyy niin, että suomalaiset ovat valmiita käyttämään aikaa ja rahaa saamansa tiedon varmistukseen. Luotettavaksi tunnistettavan tiedon arvo on kasvanut tavallistenkin ihmisten silmissä. 
2.  On harhaanjohtavaa kuvitella, että valeuutiset leviäisivät meillä perinteisissä tiedotusvälineissä. Ne elävät jossain muualla. Suomessa median itsesäätelyjärjestelmä on tutkitusti maailman kärkeä. Sen seurauksena valeuutiset eivät ole käytännössä menneet laisinkaan läpi JSN:ään kuuluvassa mediassa. Jos virhe on tapahtunut, tiedotusvälineet ovat korjanneet asian, joskus tosi näyttävästikin. Suomi on poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että kaikki mediat, myös esimerkiksi iltapäivälehdet, kuuluvat Julkisen sanan neuvostoon. Meillä viihteellisemmätkin mediat ovat hyvin tarkkoja tarkistamaan asioita, joita esitetään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

3. Valemediat ovat osa ilmiötä, joka liittyy yhteiskunnan totuuspohjaisuuden rapautumiseen, mutta kohtalaisen pieni osa. Vakiintuneet valemediabrändit, esimerkiksi MV-media, tunnistetaan jo, ja niihin osataan suhtautua oikealla tavalla. Ne ovat itse asiassa huomattavasti pienempi ongelma kuin yleisesti ajatellaan.

Hankalampia ovat sitä vastoin sosiaalisessa mediassa leviävät tarinat, joilla perustellaan vaikkapa jotain totuudenvastaista yhteiskunnallista analyysia. Valitettavasti on mahdotonta löytää selvää syyllisten ryhmää, joka pitäisi tunnistaa ja paljastaa tai kieltää, ja sitten kaikki olisi hyvin. Rajatapaukset ovat hankalia. Joskus esiin putkahtaa uutisen näköisiä asioita, joiden takaa ei löydy tunnettua valemediabrändiä. Jotkut verkkosivustot muistuttavat journalismia, mutta eivät noudata journalistin ohjeita. On myös markkinointi- ja viestintämateriaalia, joka ei erotu kunnolla journalismista. JSN voi puuttua ainoastaan mainosten erottumiseen tiedotusvälineissä mutta ei erillisiin mainosmedioihin. 

4. Pitäisi oppia olemaan lähdekriittinen ja suhtautua kaikkeen lukemaansa ja näkemäänsä sillä tavalla kriittisesti, että varmistaa tiedon alkuperän. Voi tarkistaa, onko tiedotusväline perinteinen ja tunnistaako sen ja onko se JSN:n jäsen. Jos se on jotain muuta, on selvitettävä, mitä se on. Luotettavia lähteitä on paljon muitakin, esimerkiksi tutkimusinstituuttien verkkosivut. On hyvä muistaa, että luotettavan tiedon tuottaminen maksaa, valehteleminen on ilmaista. Jos yhteiskunta halutaan pitää totuuspohjaisena, on oltava valmis maksamaan siitä. 

Katja Valaskivi

Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Cometin tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

Katja Valaskivi

1. Ovatko valeuutiset uhka yhteiskunnalle ja vastuullisesti toimiville mediataloille?
2. Voivatko ne olla mediataloille myös mahdollisuus?
3. Miten valemedia vaikuttaa nyt jo Suomessa?
4. Mitä jokaisen suomalaisen pitäisi ymmärtää valeuutisista?

1. Riippuu siitä, miten käsite ymmärretään. Valeuutiset voivat tarkoittaa esimerkiksi huonoa journalismia. Pitkään ne tarkoittivat uutisparodiaa. Käsitettä käytetään myös poliittisena lyömäaseena, kun julkaistu tieto ei miellytä. Yritys jakaa netissä kiertävä tavara ”oikeisiin” ja ”valeuutisiin” uhkaa yhteiskunnan toimintaa. Nettiympäristössä ei aina voi tietää, kuka on viestin lähettäjä ja mikä on hänen tarkoituksensa. Siksi koko käsitteestä voisi luopua. Jos ryhdymme opettamaan, että kaikkea pitää epäillä, luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin, mukaan lukien vastuullisesti toimiva media, kärsii.

2. Kyllä, jos valeuutisen käsitteestä päästään irti. Avaamalla journalistisia työkäytäntöjä ja kertomalla median käyttäjille tavoista, joilla tiedon oikeellisuus varmistetaan, voidaan luoda pohjaa uudenlaiselle yleisösuhteelle. Journalististen sisältöjen tulee olla kosketuksissa mediankäyttäjien arkeen. Pitäisi myös kertoa yleisölle, kuinka heidän mediakäyttöään seurataan ja miten se vaikuttaa journalismin sisältöihin. Tätä globaalit somejätit eivät kerro.

Vastuullisesti toimiva media ei ole automaattisesti ihmisten mielissä totuuden omistaja. Olemme peruuttamattomasti ajassa, jossa kaikki instituutiot ja auktoriteetit kyseenalaistetaan. Koska myös vastuullisesti toimiva media tekee virheitä ja toimittajilla on sidonnaisuutensa, omaa luotettavuutta on syytä korostaa taiten.

3. Jos valemedialla tarkoitetaan sellaisia nettipohjaisia välineitä, jotka eivät ole sitoutuneet Journalistin ohjeisiin, niin joukkoon kuuluu muun muassa yksi puoluelehti. Valemediaksi voidaan myös leimata mikä tahansa väline, jonka uutisointi ei noudata omaa näkemystä. Siksi on keskusteltava laajemmasta ilmiöstä: siitä, että vanhat journalistiset instituutiot on haastettu perustavalla tavalla. Mikä on niiden tehtävä uudessa mediaympäristössä?

Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että ei-journalististakin mediaa käytetään kriittisesti. Kaikkea ei niellä purematta. Kyse ei siis ole niinkään faktoista vaan kehystyksestä, joka on mieluinen. Tämä voi olla ongelma yhteiskunnan vakauden kannalta, mutta ratkaisu ei löydy valeuutis- tai valemedia-keskustelusta. 

4. On ymmärrettävä, että valeuutiset-käsite on poliittisesti värittynyt ja sitä käytetään lyömäaseena. On tärkeää pyrkiä ymmärtämään sitäkin, missä tarkoituksessa mikin uutinen on tuotettu. Tärkeintä on lukea aina juttu kokonaan, ennen kuin sen jakaa eteenpäin. 
 

Lisätietoja aiheesta: 

Julkisen sanan neuvoston tuottama Vastuullista journalismia -sivusto  
Medialiiton teettämä tutkimus valeuutisten vaikutuksista suomalaisten käsityksiin faktoista

Alma Media toteuttaa kouluvierailuhankkeen yhdessä Lasten ja nuorten säätiön kanssa. 

  • Julkaistu: 7.2.2018, 08:45
  • Kategoria: Uutinen
  • Teema: Kestävä media

Jaa artikkeli