Uutismedian kulutus jatkaa digitalisoitumistaan ja suomalaiset ovat sitoutuneita journalistisiin uutissisältöihin.
Suomalaisten mediankäyttö on muuttunut pysyvästi digitaaliseksi. Uutisia ei ole enää vuosiin odotettu painettuna aamupalapöydässä tai illalla TV-lähetyksen muodossa, vaan ne kulkevat taskussa mukana läpi päivän. Samalla luotettavan journalismin merkitys on jopa vahvistunut.
Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT 2025) mukaan uutismediat tavoittavat edelleen yli 90 % suomalaisista joka viikko (1).
Tämä kertoo olennaisen suomalaisten mediankäytöstä: vaikka kanava muuttuu, suomalaiset ovat edelleen uskollista uutismedian yleisöä.
Mobiilikäyttö ykkösenä
Suomalaisten mediankäyttö on siirtynyt vahvasti mobiiliin. Reuters Institute Digital News Report 2025 -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aloittaa päivänsä uutisilla puhelimesta (2). Nuoremmissa ikäryhmissä osuus nousee 60 prosenttiin, ja sama trendi näkyy jo myös keski-ikäisillä ja senioreilla. Älypuhelin on nyt selvästi yleisin uutislukemisen väline kaikissa ikäluokissa (2).
Samalla ero painetun ja digitaalisen uutisten kuluttamisen välillä vanhemmissa ikäryhmissä on kaventunut. KMT 2025 -tulosten mukaan digitaalinen uutistenlukeminen on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, ja jo lähes puolet yli 65-vuotiaista lukee lehtiä myös verkossa (1).
Nuorimmat puolestaan ovat täysin digitaalinen sukupolvi: 15–24-vuotiaista 75 % lukee uutisia tai aikakausmedioita digimuodossa (1).
Arjen uutisvirrassa yksi suomalaisten suurimmista digitaalisista medioista on Iltalehti joka tavoittaa viikoittain 2,6 miljoonaa suomalaista ja jota luetaan päivittäin 1,8 miljoonalla laitteella (1). Iltalehden yleisöstä 94 % tavoitetaan verkossa (1).
Suomalaiset etsivät tietoa, eivät pelkkää viihdettä
Vaikka sosiaalinen media vie aikaa, uutisjournalismi säilyttää asemansa luotettavana tiedonlähteenä.
Reuters Instituten Uutismedia verkossa 2025 -raportin mukaan 67 % suomalaisista sanoo luottavansa useimpiin uutisiin, ja jopa 75 % luottaa niihin uutislähteisiin, joita itse seuraa (2).
Samaan aikaan vain 14 % pitää somea luotettavana uutiskanavana (2).
Tämä näkyy myös siinä, mistä ihmiset hakevat uutisiaan. Kun kansainvälisesti yleisöt seuraavat uutisia yhä useammin TikTokin tai X-palvelun kautta, suomalaiset hakeutuvat edelleen suoraan journalististen medioiden äärelle. Suomi on itse asiassa ainoa maa, jossa uutisvideoita katsotaan useammin suoraan uutismedioiden sivustoilla kuin sosiaalisen median alustoilla (2).
Tämä kertoo vahvasta mediakulttuurista: suomalaiset erottavat selvästi journalistisen sisällön ja some-virran toisistaan. Luottamus journalistiseen mediaan onkin keskeinen syy siihen, miksi myös mainostajat haluavat olla läsnä uutismedioiden yhteydessä.
Yhä useampi suomalainen seuraa myös taloutta ja teknologiaa käsitteleviä medioita.
Alman Businessmediat tavoittavat viikoittain satoja tuhansia suomalaisia, ja niiden yleisö kasvaa nimenomaan digitaalisissa kanavissa (1).
- Kauppalehti tavoittaa viikoittain noin 798 000 lukijaa, joista 89 % digikanavissa (1).
- Talouselämä tavoittaa viikoittain noin 646 000 lukijaa, joista 80 % digissä, ja sen yleisö kasvoi 3 % vuodessa (1).
- Tekniikka & Talous tavoittaa viikoittain noin 678 000 lukijaa, joista 88 % digitaalisesti. Julkaisu kasvoi myös eniten koko aikakauslehtikentällä: peräti 24 % (1).
- TiVi on pienempi, mutta senkin viikkotavoittavuus verkossa on noin 202 000 lukijaa (1).
Yleisö viettää aikaa luotettavan sisällön parissa
Suomalaiset viettävät uutisten äärellä aikaa. Reutersin tutkimuksen mukaan uutismedioiden sisältöjä luetaan ja katsotaan pidempään ja keskittyneemmin kuin sosiaalisen median uutisvirtaa (2).
Sisältöjen äärellä viipyminen on myös mainostajan näkökulmasta olennaista. Kun viesti esitetään ympäristössä, johon yleisö luottaa ja jonka äärelle se pysähtyy, huomioarvo ja vaikuttavuus kasvavat.
Alman mediat laajasta Iltalehden uutisvirrasta Kauppalehden, Talouselämän ja Tekniikka & Talous -lehtien asiantuntijasisältöihin tarjoavat juuri tämän yhdistelmän: laaja tavoittavuus niin kuluttaja- kuin päättäjäkohderyhmissä, digitaalinen sitoutuminen ja korkea luottamus.
Lähteet:
- Kansallinen Mediatutkimus 2025 (KMT 2025)
- Reuters Institute for the Study of Journalism: Digital News Report 2025 – Finland country profile.
Haluatko kuulla lisää mainostamisesta Alman kuluttaja- tai businessmedioissa? Ota yhteyttä mediamyyntiin.
