Outstream-videota on pitkään käsitelty melko kapeassa kehyksessä. Usein se on nähty taktisena lisänä tai ratkaisuna tilanteisiin, joissa instream ei ole ollut mahdollinen tai parhaimmillaankin tavoittavuuden laajentajana. Nyt voimme kuitenkin vihdoin nähdä muutosta siinä, miten ostajat outstreamiä ajattelevat ja mihin kaikkeen sitä käytetään.
Alman Näin Suomi Bidaa -tutkimus, Suomen laajin ohjelmallisen ostajille suunnattu kysely, antaa tästä mielenkiintoisen kuvan. Outstream ei ole vieläkään yhtäkkiä syrjäyttämässä muita videomuotoja, mutta sen rooli mediapaletissa on jo selvästi monipuolistunut.
Outstreamin rooli on muuttumassa formaatista ajattelutavaksi
Ostajien käsitys outstreamin käyttötarkoituksista on laajentunut.
Näin Suomi Bidaa -tutkimuksessa vastaajia pyydettiin roolittamaan eri kanavia brändilliseen ja taktiseen tekemiseen. Tulokset kertovat enemmän ajattelutavan muutoksesta kuin formaatin suosiosta:
- brändilliseen tekemiseen outstreamia hyödynsi vuonna 2025 noin 26 % vastaajista, kun vuonna 2026 osuus oli jo 37 %
- taktiseen tekemiseen vastaavat luvut olivat 39 % ja 46 %
Tämä viittaa siihen, että outstreamia ei enää niputeta vain yhteen, kapeaan käyttötapaan. Se nähdään entistä useammin joustavana työkaluna, jota voidaan käyttää eri tavoitteisiin kampanjan eri vaiheissa.
Inbanner, outstream ja käyttäjän kokemus
Kun videon jakelukanavia pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen, outstream ja inbanner-videomainonta sijoittuivat keskenään hyvin lähelle toisiaan. Useat muut videon jakelukanavat koettiin kuitenkin selvästi merkityksellisemmiksi. Display-ympäristöön sijoittuva video jäi kokonaisarvioissa pikemminkin alemmalle tasolle, ylittäen selvästi lähinnä vain pelivideomainonnan ja uudemmat, vielä jalansijaa hakevat stories-tyyppiset sijoittelut. Tämä kertoo siitä, että outstream ja inbanner eivät ole ostajien ensisijaisia videovalintoja, vaan ne nähdään täydentävinä ratkaisuina muun videotekemisen rinnalla.
Tässä kontekstissa outstreamin ja inbanner-videon samankaltainen sijoittuminen on loogista. Käyttäjän näkökulmasta ne tarjoavat usein hyvin samantyyppisen kokemuksen, sillä video käynnistyy osana sivun sisältöä ja pyrkii pysäyttämään huomion hetkeksi muun lukemisen lomassa. Mainostajan kannalta erot näiden kahden välillä ovat usein pieniä. Julkaisijan näkökulma on toinen. Sen mukaan outstream on puhdas videotuote, josta saadaan kaikki videomittarit, kun taas inbanner-video kirjautuu display-mainontana eikä välitä samoja videomittareita. Esimerkiksi loppuunkatselut jäävät inbanner-videosta mittaamatta.
Alman verkostossa molemmilla on oma paikkansa. Ne eivät kilpaile suoraan tärkeimpien videokanavien kanssa. Sen sijaan ne toimivat tilanteissa, joissa video halutaan tuoda osaksi journalistista sisältöä ja muuta display-ympäristöä ilman instream-ratkaisua, tai herättämään enemmän huomiota display-ratkaisuiden paikoille kustannustehokkaasti.
Vastaako sosiaalinen media todella ostajan tavoitteisiin?
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista liittyy mittaamiseen. Vaikka sosiaalinen media sijoittuu videokanavien tärkeysjärjestyksessä outstreamin edelle, vastaajat nostivat loppuunkatselut selvästi tärkeimmäksi videomainonnan onnistumisen mittariksi.
Vuoden 2026 vastaajista 43 % mittaa videon onnistumista loppuunkatseluilla. Seuraavina merkittävinä mittareina tulivat tavoittavuus (24 %) ja CPV / CPCV / CPQV (22 %). Tässä on selvä ristiriita: sosiaalinen media koetaan edelleen tärkeänä videon jakelukanavana, mutta loppuunkatselu tai muutkaan oleellisimmat mittarit eivät ole sen vahvimpia ominaisuuksia.
Alman outstreamissä video näkyy journalistisen sisällön yhteydessä, tilanteissa joissa käyttäjä on jo pysähtynyt lukemaan. Tässä ympäristössä huomio ei perustu nopeaan selailuun, vaan siihen että käyttäjä on jo sitoutunut sisältöön. Tämä näkyy usein korkeampana uniikkina tavoittavuutena ja vakaampana katselukäyttäytymisenä.
Adnamin tutkimus high impact -videoista myös osoittaa, että hinnaltaan edullinen katselu ei ole sama asia kuin todellinen huomio. Uutismediassa videolle on tarjolla sitoutunutta huomiota.
Vinkit: miten outstreamista saa enemmän irti
Kun outstreamia tarkastellaan laajempana työkaluna, myös luovan toteutuksen merkitys alkaa korostua. Muutama käytännön vinkki:
- Aineistojen kierrätys on helppoa. Samat kuvasuhteet käyvät kuin somessa (16:9, 9:16 ja neliö), kunhan brändi ja logo ovat selkeästi esillä.
- Brändi esiin heti. Vaikka loppuunkatseluprosentit ovat hyviä, parhaiten toimivat lyhyet ja nopeasti viestivät videot.
- Tarinallisuus instreamiin. Outstreamissa toimii paremmin visuaalinen ja selkeä viesti kuin pitkä kerronta.
- Aineistojen paino kuntoon. Liian painava aineisto ei toimi, jos selain estää sen latautumisen.
- Hyödynnä kohdentamista. Erityisesti kontekstuaalinen kohdentaminen on nostanut tuloksia selvästi.
- Muista relevanssi. Kontekstin pitää tukea joko tuotetta tai luovaa toteutusta. Täysin aiheen ohi kohdentaminen ei auta.
Mitä outstreamiltä on tulevaisuudessa odotettavissa?
Outstreamin osalta olennaista on tarkastella sitä, millaiseen tarpeeseen outstream vastaa osana videokokonaisuutta ja millaisissa käyttötilanteissa sen vahvuudet korostuvat. Samaan aikaan ostajat viestivät selvästi, että he haluavat videoilta katselua, huomiota ja toimivaa mittaamista.
Näiden odotusten näkökulmasta outstreamin rooli on varsin selkeä. Outstream toimii tilanteissa, joissa video halutaan tuoda osaksi muuta sisältöä, eli ympäristöihin, joissa käyttäjä on jo pysähtynyt ja vastaanottavaisempi viestille.
Ympäristöissä, joissa sisältö, konteksti ja mittarit tukevat toisiaan, outstreamin potentiaali realisoituu parhaiten.
