Tulevaisuuden organisaatiot rakentuvat ihmisen ajattelun ja tekoälyn ekosysteemille 

Alma Median ja IAB:n tekoälyaiheisessa seminaarissa teknologiayrittäjä Maria Ritola haastoi ajattelemaan tekoälyä uudella tavalla: menestys syntyy inhimillisen ja teknisen älyn yhdistelmästä. 

”Emme tee teknologialla mitään, jos emme ota huomioon inhimillisiä tekijöitä.” 

Näin totesi teknologiayrittäjä Maria Ritola IAB:n ja Alma Median Tekoäly tuli taloon -seminaarissa lokakuun lopulla. Ritolan esityksen sanoma oli selkeä: tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään tai edes ensisijaisesti teknologinen kysymys, vaan organisatorinen ja kulttuurinen muutos, joka vaatii uudenlaista ajattelua työnjaosta, tiimien roolista ja inhimillisen älyn arvosta. 

Paljon huomiota tekoälykeskustelussa on saanut niin sanottu AI first -ajattelu, jossa organisaatiot rakentuvat tekoälyn ympärille. Ritola kuitenkin varoittaa, että tämä voi olla harhaanjohtavaa. 

Organisaatioiden tuottavuus ei Ritolan mukaan nimittäin synny pelkästä tekoälystä, vaan teknisen ja inhimillisen älyn yhdistelmästä. Tekoäly on työkalu, mutta se ei itsessään luo arvoa ilman ihmisen osaamista, harkintaa ja viisautta. 

Tekoälyn kehitys kiihtyy – mitä uutta on tulossa? 

Seminaarissa käytiin läpi, miten nopeasti tekoälyn kyvykkyydet ovat kehittyneet. Kielimallit ovat saavuttaneet väitöskirjan tehneen ihmisen tason monilla osa-alueilla, ja kustannukset ovat laskeneet dramaattisesti. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös markkinoinnille. 

Multimodaaliset järjestelmät yhdistävät tekstiä, ääntä, kuvaa ja videota. Tulevaisuudessa markkinointikampanjat voivat syntyä yhtenäisessä järjestelmässä, jossa tekoäly auttaa luomaan sisältöä eri muodoissa ja kanaviin. 

Agenttinen tekoäly on seuraava merkittävä harppaus. Siinä tekoäly ei enää vain vastaa kysymyksiin, vaan toimii puoli-itsenäisesti, tekee päätöksiä ja hoitaa monivaiheisia tehtäviä. Esimerkiksi kampanjoiden optimointi tai asiakaspalvelu voivat osin automatisoitua. 

Ritola kuitenkin muistutti, että agenttisen tekoälyn kanssa tulee olla tarkkana:  

”Maailma on sotkuinen paikka, eikä agentille välttämättä ole yksinkertaista se, mikä meille ihmisille on.” 

Ritola esitteli vision tulevaisuuden markkinoinnista, jossa modulaarinen agenttiverkosto hoitaa tarkkaan rajattuja eri tehtäviä. Mitä tarkempaa tehtävää yksittäinen agentti suorittaa, sen varmemmin se menee maaliin. 

Tällainen malli vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua. Ihmisen ja teknologian välinen työnjako on mietittävä tarkkaan. Tekoälyagenteissa on valtava potentiaali, mutta niiden kanssa operoitaessa on löydettävä tasapaino ihmisen kontrollista luopumisen ja toisaalta toimijuuden välillä. 

Rosoinen raja: missä on tekoälyn ja ihmisen paikka? 

Ritola puhui ”teknologian rosoisesta rajasta”. Jokaisen organisaation on tunnistettava, mitkä tehtävät kannattaa antaa tekoälyn hoidettavaksi ja mitkä vaativat ihmisen harkintaa. 

Tekoäly on vahva datan käsittelyssä ja toistuvissa tehtävissä. Se pystyy analysoimaan valtavia määriä tietoa, tunnistamaan kaavoja ja tekemään ennusteita nopeasti ja tehokkaasti. 

Mutta empatia, arvostelukyky ja luovuus säilyvät ihmisen vahvuuksina. Näitä ei voi automatisoida, eikä pidä yrittääkään.  

Tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa myös tiimien toimintaan.  

”Tekoälystä on puhuttu paljon yksilön näkökulmasta, mutta vaikutukset tiimeihin ovat keskustelussa jääneet vähemmälle huomiolle”, Ritola totesi. 

Hyödyt ovat kiistattomia, kun prosessit toimivat. Mutta ilman suunnittelua tekoäly voi vähentää ihmisten välistä kontaktia ja heikentää luottamusta. Siksi on tärkeää sopia selkeästi, missä tilanteissa tekoälyä käytetään ja missä ei. 

Ritola viittasi tutkimuksiin, jotka osoittavat, että menestyvissä tiimeissä jokainen jäsen puhuu suunnilleen saman verran palavereissa ja tiimin jäsenet osoittavat korkeaa sosiaalista herkkyyttä. He siis kuuntelevat toisiaan ja osoittavat herkkyyttä. 

Näitä normeja ei pidä unohtaa, vaikka tekoäly tulisi mukaan työhön. 

 

”Luovuus, empatia, arvostelukyky ja viisaus opitaan yhdessä. Emme voi keskittyä vain teknologiseen ulottuvuuteen, vaan on kiinnitettävä huomiota siihen, miten ihmiset työskentelevät yhdessä.” 

Onko tekoälyllä luovuutta?

Ritola heitti ilmoille myös herättelevän kysymyksen: onko tekoäly luova? 

Eräiden määritelmien mukaan tekoälyä voidaan pitää luovana. Se yhdistää olemassa olevia ideoita uusilla tavoilla ja tuottaa jotain, mikä näyttää uudelta.  

”Luovuudessa on kuitenkin kyse muustakin kuin ideoiden uudelleenjärjestelystä”, Ritola summasi. 

Hän varoitti tähän liittyen myös ”tekoälyslopista”. Sillä viitataan näennäistyöhön, joka näyttää laadukkaalta, mutta ei todellisuudessa täytä vaatimuksia. 

”Esimerkiksi valtavan pitkä raportti, jossa on paljon tietoa, mutta jota silmäilemällä huomaa, että kukaan ei ole ajatellut sitä läpi. Kriittinen ajattelu on ihmisen tehtävä.” 

Myös seminaarin muissa puheenvuoroissa nousi esiin, että mainostajien kannattaa olla tarkkana sen suhteen, että esimerkiksi tekoälyn tuottama sisältö arvioidaan aina ihmisen toimesta.  

Kuilu vai kukoistus? 

Tekoälyn käyttöönotto ei ole suoraviivaista. Se vaatii vuorovaikutusta, hankalia päätöksiä, kitkaa ja kipuakin. Työ ei muutu arvoksi, ellei se integroidu olemassa oleviin prosesseihin. 

Ritolan mukaan olennaista on kysyä: miten työ pitäisi organisoida uudelleen? Miten päästään pidemmälle irrallisista kokeiluista? 

Organisaatioiden on uskallettava muuttaa rakenteita, prosesseja ja rooleja. Tekoäly ei ole lisäosa, jonka voi vain liimata olemassa olevaan toimintaan. Se vaatii uudenlaista ajattelua ja rohkeutta kyseenalaistaa vanha. 

Ritola päätti puheenvuoronsa toteamalla, että kukoistus on mahdollista, jos ymmärrämme murroksen luonteen. Tekninen osaaminen on välttämätöntä, mutta yhtä lailla tarvitaan inhimillistä älyä, arvostelukykyä ja viisautta. 

”Ehdottomasti uskon, että kukoistus on mahdollista, mutta se vaatii teknologian ymmärtämisen lisäksi inhimillistä otetta ja ymmärrystä.” 

Ritola visioi, että kymmenen vuoden päästä toivottavasti olemme saaneet paljon aikaan agenttisen tekoälyn avulla, mutta toisaalta osaamme hyödyntää inhimillisyyttä. Älykkyyden koko kirjo syntyy ihmisälyn, -ymmärryksen ja teknologian vahvuuksien yhdistämisestä. 

Katso Tekoäly tuli taloon -seminaarin tallenne (IAB:n sivustolla)

Lue seuraavaksi:

Alma Spotlight videocast: Kontekstin voima ja algoritmien rajat – Suunnittelijan opit ostajalle

Alma Spotlight siirtyi videostudioon ja sai vieraaksi Kinesson Senior Addressable Planner Pekka Kotilaisen kertomaan, miten […]

Kuka osui oikeaan? Näin toteutuivat ohjelmallisen mainonnan ennusteet 2025

Vuoden 2025 alussa Näin Suomi Bidaa -tutkimuksessa esitettiin rohkeita väitteitä siitä, mitä ohjelmallisen mainonnan kentällä […]

Tältä digimarkkinointi näyttää vuonna 2026 – Trendit ja vinkit markkinointipäättäjälle

Vuosi 2026 jatkaa digimarkkinoinnin saralla jo käynnissä olevia muutoksia: tekoälystä tulee yhä vahvemmin osa arkea, […]

Ajankohtaista autokaupasta: Sähköautot valtaavat markkinaa, mutta pelot jarruttavat yhä kuluttajia

Sähköautojen suosio kasvaa vauhdilla, mutta osa suomalaisista suhtautuu yhä varauksella uuden käyttövoiman yleistymiseen, selviää Alman […]

Kun julkaisija kuratoi, mainostaja hyötyy: Tukholman Programmatic Summit korosti polkua kohti laadukkaampaa inventaaria

Syyskuussa 2025 järjestetty Stockholm Programmatic Summit kokosi yhteen ohjelmallisen mainonnan ekosysteemin keskeisiä toimijoita ensisijaisesti Ruotsin […]

Ohjelmallinen ostaminen Suomessa 2025: optimismia, tekoälyä ja uusia kasvun kanavia 

IAB Finlandin 12.11.2025 julkaistu Ohjelmallisen ostamisen nykytila ja trendit 2025 -tutkimus paljastaa, että vaikka ohjelmallisen […]

Suomalaisten mediankäyttö nyt – Olemme edelleen uutiskansaa, myös digissä

Uutismedian kulutus jatkaa digitalisoitumistaan ja suomalaiset ovat sitoutuneita journalistisiin uutissisältöihin. Suomalaisten mediankäyttö on muuttunut pysyvästi […]

Poliittinen mainonta – Mitä mainostajan tulee tietää? 

EU:n uusi poliittisen mainonnan avoimuusasetus (EU 2024/900), englanniksi Transparency and Targeting of Political Advertising Regulation (TTPA), tiukentaa poliittisen […]

Tekoäly on parhaimmillaan hyvä työkaveri – Näin sen käyttö toimitustyössä hyödyttää myös mainostajaa

Alma Media on kehittänyt yli 30 tekoälytyökalua, jotka tehostavat toimitustyötä ja parantavat journalismin laatua. Mainostajille […]

Näin hyödynnät dataa oikein: Vältä yleisimmät virheet ja onnistu digimarkkinoinnissa

Digitaalisen median kasvu on muuttanut markkinoinnin pelisääntöjä. Data ja sen hyödyntäminen ovat nousseet keskiöön, mutta […]

Käytetty auto kiinnostaa, kuluttajien hintatietoisuus korkealla 

Suomalaiset ovat jälleen aktiivisesti autokaupoilla, ja suurin kiinnostus kohdistuu käytettyihin autoihin. Hintatietoisuus ja talouden epävarmuus […]

Koulutusvalinnat tehdään digissä – Oletko mukana vaikuttamassa? 

Nuorten ja aikuisten koulutusvalinnat tapahtuvat yhä vahvemmin verkossa. Päätöspolku on digitaalinen, ja oikea-aikainen näkyvyys ratkaisee. […]