Suomalaisyritysten IT- ja digivastuulliset päättäjät näkevät tekoälyssä valtavan liiketoimintapotentiaalin, mutta sen hyödyntäminen on monilla vasta kokeiluvaiheessa. Tuore tutkimus paljastaa, että suurimmat esteet löytyvät usein osaamisen ja näkemyksen puutteesta, eivät teknologiasta.
Tekoäly on siirtynyt arkiseksi osaksi teknologiakeskustelua ja yhä useammin myös johtoryhmien agendaa. Alma Median B2B Pulssi -tutkimukseen vastanneista IT- ja digiratkaisuvastuullisista päättäjistä lähes kaikki (95 %) näkevät tekoälyssä merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Silti etenemistä jarruttavat usein hyvin arkiset syyt: osaamisaukot, epävarmuus hyödyistä ja vaikeus löytää sopivia käyttötapauksia.
Hype ei riitä, ratkaisut täytyy kytkeä liiketoimintaan
Alma Mediaratkaisujen Insight Strategist Satu Roposen mukaan B2B Pulssin tulokset kertovat, että hype tunnistetaan, ja samalla ymmärretään, että se ei riitä investointipäätösten pohjaksi.
”Yritykset kaipaavat konkreettisia todisteita siitä, miten tekoäly voi tuoda lisäarvoa nimenomaan oman toimialan kontekstissa.”
IT- ja digiratkaisuvastuullisten päättäjien mielestä tärkeimmät AI:n sovelluskohteet löytyvät liiketoiminnan ytimestä:
- Datan analysointi ja päätöksenteon tuki (62 %)
- Automaatio ja prosessitehokkuuden parantaminen (40 %)
- Asiakaspalvelun kehittäminen (38 %)
- Tuotekehitys ja innovaatiot (36 %)
- Kohdennettu markkinointi ja personointi (35 %)
Hallinnolliset tukitoiminnot, kuten HR tai lakiasiat, jäävät selvästi vähemmälle huomiolle.
Esteet löytyvät useammin organisaation sisältä kuin teknologiasta
B2B Pulssin tekoälyosion vastaajista 53 prosenttia nimesi osaamisen puutteen tai digitaalisen kyvykkyyden heikkouden ja 56 prosenttia näkemyksen puutteen suurimmaksi hidasteeksi digikehitykselle ylipäätään. Tekoälyn käyttöönoton osalta suurimmat haasteet olivat niin ikään osaamisen tai resurssien puute (55 prosenttia vastaajista) ja sopivien käyttökohteiden tunnistaminen (50 prosenttia vastaajista).
Monissa organisaatioissa ei siis vielä tiedetä, mihin tekoälyä kannattaisi ensisijaisesti soveltaa, tai miten sen arvo sidotaan selkeisiin liiketoimintatavoitteisiin.
”Osaamisen, näkemyksen ja soveltamiskyvyn rajallisuus sekä epävarmuus hyödystä muodostavat pullonkaulan, jonka selättämiseksi yritykset tarvitsevat konkreettista tukea”, Alma Median Satu Roponen sanoo.
Lisäksi kehityksen tahti vaihtelee myös organisaatioiden sisällä.
”IT- ja digiratkaisuista vastaavat kuvaavat useammin organisaationsa olevan pidemmällä tekoälyn hyödyntämisessä, kun taas muissa rooleissa korostuvat suunnittelu- ja harkintavaihe sekä epävarmuus”, Roponen tiivistää.
Tieto ja konkreettiset esimerkit madaltavat kynnystä
B2B Pulssin tulokset paljastavat ennen kaikkea tiedontarpeen: yrityspäättäjät haluavat soveltavaa ja käytännönläheistä tietoa tekoälystä. Toimialakohtaiset case-esimerkit, selkeät hyödyt ja realistiset arviot siitä, mitä tekoälyltä voi odottaa, kiinnostavat teoriapuhetta enemmän.
Kun teknologia sidotaan liiketoiminnan tavoitteisiin ja sen hyötyjä perustellaan datalla ja esimerkeillä, tekoälystä tulee trendaavan puheenaiheen sijaan konkreettinen työkalu, joka tuottaa mitattavaa liiketoiminnallista arvoa.
B2B Pulssin vastaajalähde
Alma Businessmediat -verkosto, sivusto-pop-up. Kysely toteutettiin 26.5.–28.5.2025. N=594, painotus suomalaisen yritysrakenteen mukaiseksi. IT- ja digiratkaisuista vastaaviin henkilöihin rajatussa tarkastelussa n=251.
