Ota yhteyttä

TEST

Alma Median matkailututkimuksesta selviää, että kiinnostusta kotimaan matkailuun on runsaasti, mutta esteet ovat konkreettisia. Markkinoinnin on hyvä vastata suoraan hinta- ja saavutettavuushaasteisiin. 

Lähes puolet suomalaisista pitää matkaa Lappiin kiinnostavana – riippumatta vuodenajasta. Talvi, kevät, kesä, syksy: jokainen kausi kerää 45–54 prosentin kiinnostuksen Alma Median joulukuussa 2025 toteuttamassa matkailualan B2C Toimialatutkassa. 

Kiinnostus ei automaattisesti käänny varauksiksi. Kun tutkimuksessa kysyttiin, mitä suomalaiset toivoisivat tai odottaisivat Lapin matkalta, vastaukset jakautuivat: luonto, rauha ja maisemat keräsivät innostuneita kuvauksia revontulista, hiljaisuudesta ja ruskan kauneudesta. Samaan aikaan hinta nousi esiin ylivoimaisena esteenä: ”Lapin matkan hinnalla pääsee kahdeksi viikoksi ulkomaille.” 

Kotimaan matkailun keskeinen haaste onkin konkreettisten esteiden eli hinnan, saavutettavuuden ja koetun vaivannäön madaltaminen. 

Kotimaan ja ulkomaan matkoilta etsitään eri asioita 

Alma Median tutkimus osoittaa, että kotimaan ja ulkomaan matkailijat1) jakavat pitkälti samat arvot. Molemmat ryhmät arvostavat luontoa ja ympäristöä osana matkakokemusta (68–75 %). Molemmat pitävät turvallisuutta ja ennakoitavuutta tärkeinä (78–82 %). 

Kotimaan matkailijoiden arvostuksissa korostuvat kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi vastuullisuus, kestävä matkailu ja lähimatkailu: 52 prosenttia kotimaan matkailijoista pitää näitä tärkeinä, kun ulkomaan matkailijoilla luku on 43 prosenttia.  

Tutkimukseen vastanneista 29 prosenttia aikoo matkustaa kotimaassa seuraavan 6 kuukauden aikana. Matkustusinto korostuu niiden keskuudessa, jotka arvostavat rauhaa, luontoa ja vastuullisuutta. 

Tämä segmentti kasvaa, mutta sen tavoittamiseen tarvitaan selkeä ja kohdennettua viestintää. 

Hintatietoisuus hyvä huomioida 

Kun tutkimuksessa kysyttiin, mitkä tekijät vaikuttavat matkan varausajankohtaan, hinta ja taloudellinen tilanne nousivat kärkeen: 66–70 prosenttia raportoi hintojen ja tarjousten vaikuttavan siihen, milloin varaus tehdään. 

Kotimaan matkailun markkinointiviestinnässä kannattaa rakentaa ymmärrystä siitä, mitä hinta sisältää. Ulkomaanmatkaan liittyy lentokenttien jonoja, turvatarkastuksia, mahdollisia viivästyksiä ja pitkiä matkustusaikoja. Kotimaan matka voi alkaa sillä hetkellä, kun astuu autoon tai junaan – ilman stressiä, säänvaihteluita tai kielimuuria. 

Nosto: Kotimaan matkailijoista 42 % raportoi elämäntilanteen vaikuttavan siihen, milloin he voivat matkustaa – ulkomaan matkailijoilla vastaava luku on vain 36 %. Joustavuus ja lyhyellä varoitusajalla toteutettavat matkat ovat kotimaan vahvuus. 

Saavutettavuus osaksi viestiä 

Alma Median tutkimuksessa liikenneyhteydet ja saavutettavuus nousivat toistuvasti esiin Lapin matkailun esteenä. Autojunan hinta, lento- ja junayhteyksien haasteet sekä pitkät välimatkat tekevät matkasta vaivalloisen tuntuisen – vaikka kiinnostusta olisi.

Viestintä voi vastata tähän kahdella tavalla: 

  1.  Sen sijaan, että mainonta keskittyy pelkkään kohteeseen, se voi nostaa esiin konkreettisia reittejä, yhteyksiä ja liikkumisen helppouden. ”Helsingistä Lappiin kolmessa tunnissa” toimii paremmin kuin ”Lappiin pääsee helposti”. Yhteistyö liikennepalveluiden kanssa tekee matkasta todellisemman. 
  1. Alueellinen kohdentaminen: Jos kohde on helposti saavutettavissa tietyiltä alueilta, viestintä kannattaa kohdentaa juuri sinne. Alman alueellinen kohdentaminen mahdollistaa viestinnän räätälöinnin sen mukaan, mistä matkaa on helppo lähteä. 

Median valinta ja konteksti ratkaisevat 

Kotimaan kohdebrändit tunnistetaan laajasti: 78–83 prosenttia vastaajista tunnistaa ne nimeltä. Haaste on siinä, että harkintavaiheeseen siirtyminen vaatii vastauksia konkreettisiin kysymyksiin: Paljonko tämä maksaa? Miten pääsen sinne? Mitä tämä sisältää? 

Kun kotimaan matkailumainonta näkyy uutisympäristössä – erityisesti matkailuun, vapaa-aikaan tai talouteen liittyvien sisältöjen yhteydessä – se hyötyy kontekstin relevanssista. Kuluttaja on jo kiinnostunut aiheesta, ja hyvin toteutettu mainonta täydentää sisältöä tarjoamalla ratkaisun. 

Alma Median kontekstuaalinen kohdentaminen mahdollistaa mainonnan sijoittamisen juuri niihin ympäristöihin, joissa kuluttaja rakentaa mielikuvaansa matkailusta. Kyse on siitä, että mainonta näkyy oikeissa hetkissä ja tarjoaa juuri sitä tietoa, jota kuluttaja kaipaa päätöksenteossaan. 

Haluatko tavoittaa kotimaan matkailijat juuri oikealla hetkellä? Alman alueellinen ja kontekstuaalinen kohdentaminen auttaa rakentamaan viestinnän, joka vastaa kuluttajan todellisiin kysymyksiin. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää. 

Artikkeli perustuu Alma Median joulukuussa 2025 toteuttamaan B2C Toimialatutkaan. Tutkimus toteutettiin Iltalehti.fi-sivustolla 1.–3.12.2025, ja siihen vastasi 2 645 Iltalehden lukijaa. Aineisto painotettiin vastaamaan Iltalehti.fi-sivuston lukijaprofiilia. 

1 ) Sama vastaaja voi kuulua molempiin ryhmiin, sillä moni suunnittelee matkoja sekä kotimaahan että ulkomaille. Tarkastelussa käytetään tässä kahta osittain päällekkäistä ryhmää: I. Kotimaassa seuraavien 6 kuukauden aikana matkustavat, ja II. Ulkomaille seuraavien 6 kuukauden aikana matkustavat.

Autonostajan matka ostopäätökseen on muuttunut. Alma Businessmedioiden Autotutkimuksen mukaan ostoprosessi on pidentynyt ja monimutkaistunut: ostaja käyttää keskimäärin 3–4 eri tietolähdettä. Ymmärrys prosessin vaiheista auttaa tekemään tehokasta markkinointia. 

Vielä joitain vuosia sitten auton ostoprosessi oli suhteellisen yksinkertainen: asiakas tutustui muutamaan autoon lehdistä, kävi autoliikkeessä ja teki päätöksen. Alma Businessmedioiden Autotutkimus 2025 piirtää hyvin erilaisen kuvan nykyisestä ostoprosessista. 

Tutkimukseen vastanneista autonostajista vain harva tekee päätöstä nopeasti. Sen sijaan prosessi etenee vaiheittain, ja jokainen vaihe vaatii erilaista tietoa ja tukea päätöksenteolle. Tämä muutos haastaa autovalmistajat ja -kauppiaat ajattelemaan markkinointia uudella tavalla. 

Ostopolku voi mutkitella 

Perinteinen ostopolku saattaa edetä lineaarisesti tietoisuudesta harkinnan kautta ostopäätökseen. Nykyinen prosessi on Autotutkimuksen vastaajien keskuudessa monimutkaisempi eikä läheskään aina etene suoraviivaisesti. 

Tutkimukseen osallistuneet autonostajat palaavat usein takaisin aikaisempiin vaiheisiin. Ostaja saattaa olla jo vertailemassa kahta automerkkiä, kun uusi mainos tai keskustelu herättää kiinnostuksen kolmatta merkkiä kohtaan. Tai hän on jo käynyt autoliikkeessä, mutta palaa vielä verkkoon etsimään lisätietoja ennen lopullista päätöstä. 

Businessmediodien tutkimukseen vastanneet käyttävät keskimäärin kolmea tai neljää eri lähdettä ja yhdistelevät tietoa markkinapaikoista, valmistajien sivuilta, journalistisista testeistä, keskustelupalstoilta ja henkilökohtaisista keskusteluista. 

Eri kanavat vuorottelevat 

Yksi mielenkiintoisimmista Autotutkimuksen löydöksistä on se, miten ostaja liikkuu digitaalisen ja fyysisen maailman välillä. Ostoprosessi ei siis rakennu puhtaasti omaehtoisen tiedonhankinnan eikä liikkeessä asioinnin varaan, vaan se on jatkuvaa siirtymistä eri kanavien välillä. 

Tyypillinen ostopolku voi edetä esimerkiksi näin: 

  1. Ostaja näkee digissä tai printissä mainoksen tai lukee artikkelin, joka herättää kiinnostuksen. Hän etsii tietoa verkosta esimerkiksi automerkin sivuilta ja markkinapaikoilta ja hakee automerkkejä käsittelevää sisältöä. Tässä vaiheessa ostaja rakentaa alustavan käsityksen siitä, mitkä autot voisivat olla kiinnostavia. 
  2. Ostaja käy autoliikkeessä tutustumassa autoon. Hän näkee auton omin silmin, istuu sisälle, koeajaa ja keskustelee myyjän kanssa. Tämä konkretisoi ja auttaa karsimaan vaihtoehtoja. 
  3. Liikkeestä palattuaan ostaja palaa verkkoon. Hän lukee lisää vertailuja, tarkistaa hintatietoja, etsii käyttäjäkokemuksia ja vahvistaa käsitystään. Mainokset tai artikkelit saattavat myös kiinnittää huomion eri tavalla kuin ensimmäisellä kerralla. 
  4. Lopullinen päätös voi syntyä joko liikkeessä tai digitaalisesti. 

Muutokset ostoprosessissa verrattuna aikaisempaan vuoteen 

Verrattuna vuoden 2024 Autotutkimukseen vastaajien ostoprosessissa on tapahtunut muutamia kiinnostavia muutoksia: 

  • Mainonnan rooli on vahvistunut. Useampi ostaja kuin aikaisemmin muodostaa harkintalistaa mainoksen perusteella. Tämä kertoo siitä, että mainonta ei ole menettänyt merkitystään – päinvastoin, se on entistä tärkeämpää tietoisuuden ja harkinnan rakentamisessa. 
  • Tiedonhaku on hajautunut entisestään. Ostajat käyttävät yhä useampia eri lähteitä ennen päätöstä. Yksittäisen lähteen – oli se sitten autoliike, autolehti tai verkkosivu – merkitys pienenee, kun ostaja vertailee tietoa monesta eri paikasta. 
  • Käyttövoimavalinnat selkiytyvät. Ostajat tekevät aikaisempaa selkeämpiä valintoja käyttövoiman suhteen. Tämä lyhentää osaltaan prosessia, kun vertailtavia vaihtoehtoja on vähemmän. Mutta samalla se vaatii mainostajalta selkeämpää viestintää. 

Alman autoileville yleisöille suunnatut kanavat tarjoavat mainostajalle mahdollisuuden olla läsnä koko ostoprosessin ajan: visuaalisen mainonnan kautta alkuvaiheessa, journalistisen sisällön kautta keskivaiheessa ja sisältömarkkinoinnin kautta loppuvaiheessa. Kun ymmärtää ostoprosessin rakenteen, voi rakentaa kampanjan, joka tukee päätöksentekoa alusta loppuun. 

Alma Businessmedioiden Autotutkimus 2025 

  • Tutkimuksessa kysyttiin Alma Businessmedioiden yleisöltä autonostoaikeista, autonhankintaprosessista, automerkkien ja -mallien harkinnasta, kiinnostuksesta vaihtoehtoista käyttövoimaa hyödyntäviin autoihin, työsuhdeautoilusta ja pakettiautomerkkien harkinnasta. 
  • Tutkimus toteutettiin Alma Businessmedioiden Vaikuttajayhteisössä (paneeli) 6.–14.10.2025. 
  • Tutkimukseen vastasi 745 panelistia, joista 700 hyväksyttiin lopulliseen aineistoon. 
  • Alma Businessmedioiden Vaikuttajayhteisöön kuuluu printti- ja digimedioiden käyttäjiä. 
  • Aineisto painotettiin iän ja sukupuolen mukaan vastaamaan Alma Businessmedioiden KMT 2024 -tutkimuksen profiilia. 

Pelkkä tunnettuus ei enää riitä matkailualalla. Alma Median matkailualan tutkimuksesta selviää, miksi vain harva matkailubrändi pääsee kuluttajien varauslistalle. 

Lentoyhtiöt, matkanjärjestäjät, laivayhtiöt. Spontaanissa tunnettuudessa muutama matkailualan jättibrändi hallitsee suomalaisten mielikuvaa niin voimakkaasti, että muut toimijat jäävät selvästi varjoon. Mutta tunnettuus ei kerro koko totuutta. 

Alma Median joulukuussa 2025 toteuttama matkailualaan keskittyvä B2C Toimialatutka näyttää alalla vallitsevan paradoksin: vaikka kuluttajat tunnistavat kymmeniä matkailubrändejä, vain kourallinen pääsee todelliseen harkintavaiheeseen. Ja lopulta viisi kärkibrändiä kerää yli 60 prosenttia kaikesta preferenssistä. 

Tutkimus perustuu 2 645 Iltalehden lukijan vastauksiin ja tarjoaa harvinaisen syvällisen kuvan siitä, miten kuluttajan matka tunnettuudesta varauslinkille todella etenee, ja missä kohtaa useimmat brändit putoavat kelkasta. 

Harkintavaihe on pullonkaula 

Kun lähes kaikki kyselyyn vastanneet tunnistavat matkailualan kärkibrändit nimeltä, voisi luulla kilpailun olevan tasaista. Näin ei kuitenkaan ole. Harkintavaiheessa kenttä supistuu rajusti: vain noin puolet tunnetuista brändeistä etenee todelliseen harkintaan. 

Pelkkä näkyvyys ei enää siis riitä. Viestinnän on vahvistettava luottamusta, turvallisuutta ja konkreettista arvoa. Kuluttajat karsivat vaihtoehtoja voimakkaasti jo ennen varsinaista ostopolkua. 

Tämä tarkoittaa, että matkailubrändin on oltava näkyvillä ja relevantti juuri sillä hetkellä, kun päätös kypsyy. Ja tässä myös oikealla mediaympäristöllä voi olla ratkaiseva vaikutus. 

Premium-ympäristö rakentaa luottamusta 

Alman B2C Toimialatutka osoittaa, että matkailumainonta muistetaan vahvimmin kolmessa kanavassa: televisiossa (61–64 %), sosiaalisessa mediassa (56–64 %) ja uutissivustoilla (56–60 %). Pinnallisesti tarkasteltuna kanavat ovat tasavertaisia. Mutta niiden rooli ostopolulla on täysin erilainen. 

Televisio saattaa luoda tunnettuutta. Sosiaalinen media tarjoaa inspiraatiota. Mutta uutismediat rakentavat uskottavuutta. Kun matkailumainonta näkyy laadukkaan journalismin yhteydessä, se hyötyy kontekstin rakentamasta luottamuksesta. Parhaimmillaan mainonta ei häiritse, vaan täydentää lukukokemusta, jos se on hyvin toteutettu ja tarjoaa aidosti hyötyä esimerkiksi päätöksentekoon. Tämä on erityisen tärkeää matkailualalla, jossa turvallisuus ja luotettavuus ovat nousseet keskeisiksi valintaperusteiksi. 

Tutkimuksen mukaan 78–82 prosenttia vastaajista pitää turvallisuutta ja ennakoitavuutta erittäin tärkeänä matkakohteessa.  

Kaksi kolmasosaa matkojen varauksista tehdään 3–6 kuukauden aikajänteellä. Liian aikainen viestintä unohtuu, liian myöhäinen taas osuu kohdalle, kun päätös on jo tehty. 

Polku ei ole suora, mutta se on kartoitettavissa 

Kuluttajat eivät etsi matkailupäätöksiinsä pelkkää inspiraatiota, vaan konkreettisia ratkaisuja, jotka sopivat heidän budjettiinsa, aikatauluunsa ja turvallisuusvaatimuksiinsa. 

Alma Median matkailututkimus osoittaa, että hinta ja vastine rahalle (86–88 %), turvallisuus (78–82 %) ja paikallinen kulttuuri (84–85 %) ovat tämän hetken tärkeimmät matkailuarvot. Samaan aikaan talous- ja maailmantilanne saa kuluttajat suunnittelemaan matkojaan aiempaa harkitummin. 

Matkailusta ei kuitenkaan olla luopumassa, vaan suomalaiset muuttavat tapojaan matkustaa. Tällöin myös brändin on syytä olla oikeissa hetkissä näkyvissä oikealla tavalla. 

Haluatko tietää, miten Alma Median mainosratkaisut auttavat matkailubrändiäsi erottumaan harkintavaiheessa? Ota yhteyttä, niin kerromme lisää kontekstuaalisesta kohdentamisesta ja premium-sijoitteluista, jotka rakentavat luottamusta juuri oikealla hetkellä. 

Artikkeli perustuu Alma Median joulukuussa 2025 toteuttamaan B2C Toimialatutkaan. Tutkimus toteutettiin Iltalehti.fi-sivustolla 1.-3.12.2025, ja siihen vastasi 2 645 Iltalehden lukijaa. Aineisto painotettiin vastaamaan Iltalehti.fi-sivuston lukijaprofiilia. 

Ohjelmallisen mainonnan ekosysteemi on jäänyt alan sisälläkin haasteelliseksi hahmottaa, sillä liikkuvia osia on paljon ja käytettyjä teknologioita sitäkin enemmän. Suomen rajojen ulkopuolella suhteet markkinaosapuolien välillä jäävät helposti viileiksi, sillä toimijoita on kansainvälisesti huomattavan paljon.

Suomen markkina on perinteisesti ollut verrattain yksinkertainen ja alan osapuolet tuntevat hyvin toisensa. Markkinan yksinkertaisuus on tehnyt myös ohjelmallisesti toteutetusta kaupankäynnistä varsin toimivaa, läpinäkyvää ja suoraa. Ainakin keskusteluyhteys on rakentunut kansainvälisiä markkinoita helpommin.

Suomen markkina on ollut viimeisten vuosien aikana kuitenkin pienehkössä murroksessa, sillä perinteiseen ohjelmallisesti toteutettuun kaupankäyntiin on tullut lisäkerros: ostajien markkinapaikat ja kuraatio. Kuraatiolla tarkoitetaan yksinkertaistettuna saatavilla olevan mainosinventaarin valintaa ja kokoamista teknologian ja datan avulla. Tätä voidaan tehdä esimerkiksi ostajien markkinapaikkojen kautta. Kun perinteisesti ohjelmallisessa kaupankäynnissä julkaisijat ovat myyneet mainosvarantoaan myyntijärjestelmiensä kautta suoraan ostajien tai mainostajien hallinnoimille ostotileille, toimitusketjuun on rakentunut uusi välivaihe, jota teknologiatoimijat tai ostajaa edustavat tahot hallitsevat.

Miten kuraatio rakentuu nykyisessä ohjelmallisen ekosysteemissä?

Ohjelmallisesti mainontaa myydään avoimen huutokaupan kautta tai erilaisilla diileillä suljetussa huutokaupassa. Julkaisijat myyvät avoimessa huutokaupassa pääosin kohdentamatonta mainosinventaaria. Usein julkaisijat ovat kuitenkin rajanneet tietyn osuuden mainosvarannosta tai -formaateista avoimen huutokaupan ulkopuolelle. Pääosin koko julkaisijan mainosvaranto, joka on ohjelmallisesti myynnissä, on ostettavissa diileillä suljetusta huutokaupasta. Julkaisija voi luoda suoraan ostajien käyttöön mahdollisimman laajan diilin, joka sisältää kaiken ostettavan mainosinventaarin ja -formaatit tai sitten diiliin on paketoitu juuri ostajan tai mainostajan tarpeisiin vastaava kokonaisuus. Kuraatio tai ostajien markkinapaikat rakentuvat avoimessa tai suljetussa huutokaupassa myydyn mainosinventaarin päälle. Alla olevalla kuvalla on pyritty hahmottamaan ohjelmallisen yksinkertaistettu ekosysteemi sisältäen kuraation ja ostajien markkinapaikat.

Mitä kuraatiolla ja ostajien markkinapaikoilla tavoitellaan?

Tuskin kukaan muuttaisi perinteisiä markkinamekanismeja, mikäli sille ei nähtäisi tarvetta. Tarpeet liittyvät usein operatiivisen tehokkuuden lisäämisen eri kulmista, mutta aina taustalla on myös tarve lisäansainnalle. Riippuu tapauksesta kumpi tarve painaa vaakakupissa enemmän.

Mitä operatiivisen tehokkuuden lisäämisen hyötyjä kuraatio tai ostajien markkinapaikat voivat tuoda:

  • Ostamisen ja kampanjanhallinnan yksinkertaistaminen
  • Suoraviivaisempi ja keskitetty keskusteluyhteys julkaisijaan
  • Mainosvarannon paketointi mainostajan tarpeisiin organisaation sisällä
  • Mainosvarannon paketointi uniikkia dataa hyödyntäen
  • Parempi läpinäkyvyys ostettavaan mainosinventaariin
  • Lokaalin median sujuvampi ostaminen keskitetysti ulkomailta

Suurin osa edellä mainituista hyödyistä olisi ratkaistavissa myös ilman kuraatioalustaa tai ostajien markkinapaikkaa. Osa asioista on myös sellaisia, joista hyödyt jäävät käyttämättä. Jää mainostajan päätettäväksi lähtevätkö he mukaan tähän kokonaisuuteen. Erityistä huomiota mainostajan kannattaa kiinnittää siihen, että edellä listatut hyödyt näkyvät arvona myös heidän toimenpiteissään eikä kyseessä ole vain sumuverho lisäkustannusten perustelemiseksi.

Oikein kohdennettuna automainos käynnistää harkinnan jo ennen autoliikkeen ovelle astumista. Neljä vinkkiä mainostajalle auttavat rakentamaan tehokkaan kampanjan Alma Businessmedioiden yleisölle. 

Alma Businessmedioiden tuore Autotutkimus paljastaa, että vastaajien keskuudessa mainonnan merkitys autonostopäätöksessä on kasvanut edellisvuodesta. Vuonna 2024 mainoksen perusteella harkintalistaa muodosti 43 prosenttia vastaajista, vuonna 2025 jo 48 prosenttia. Samaan aikaan autojen hankintaprosessi on muuttunut yhä monikanavaisemmaksi: ostajat hakevat tietoa useista lähteistä ennen lopullista päätöstä. 

Tässä artikkelissa esittelemme neljä konkreettista vinkkiä, joiden avulla automainostajat voivat hyödyntää Alma Businessmedioita omassa markkinoinnissaan. 

1. Hyödynnä monikanavainen lähestyminen 

Alma Businessmedioiden yleisö ei tyydy yhteen tietolähteeseen auton hankintaprosessin aikana. Tutkimus osoittaa, että ostajat etsivät tietoa aktiivisesti eri kanavista ja rakentavat käsityksensä autosta monien kosketuspisteiden kautta. 

Puolet (50 %) niistä, jotka ostavat tai harkitsevat uuden auton ostoa, käy automerkin verkkosivuilla. Lähes yhtä moni (42 %) käy myös fyysisesti autoliikkeessä tutustumassa autoon. Lisäksi 41 prosenttia lukee, näkee tai kuulee autosta kertovan jutun tai ohjelman median kautta. 

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että automerkin tulee olla näkyvissä useassa kanavassa samanaikaisesti. Pelkkä irrallinen mainonta ei riitä, vaan ostaja haluaa nähdä auton oikeassa kontekstissa, lukea siitä syvällisemmin ja ymmärtää sen edut kilpailijoihin nähden. 

Alma Businessmedioissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhdistelmää, jossa digimainonta oikeassa, laadukkaassa kontekstissa herättää kiinnostuksen, natiivisisällöt ja muu sisältömarkkinointi syventävät ymmärrystä ja lopulta asiakas siirtyy valmistajan verkkosivuille sekä autoliikkeeseen. Jokainen kosketuspiste vahvistaa brändiä ja vie ostopäätöstä eteenpäin. 

Mainonta muodostaa harkintalistaa: 48 % Autotutkimukseen vastanneesta Businessmedioiden yleisöstä etenee kohti päätöstä mainoksen perusteella 

2. Kohdista tarkasti ostovoimaiseen yleisöön 

Kaikki autonostajat eivät ole samanlaisia. Businessmedioiden autotutkimus paljastaa, että mitä korkeammat tulot, sitä vahvempi ostointo. Niistä vastaajista, joiden bruttotulot ylittävät 6 000 euroa kuukaudessa, 16 prosenttia on akuutissa ostovaiheessa juuri nyt. Kaikista vastaajista akuutissa ostovaiheessa on kahdeksan prosenttia. 

Myös ikä vaikuttaa: 50 vuotta täyttäneistä vastaajista 18 prosenttia harkitsee uuden auton ostoa, kun alle 50-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 17 prosenttia. Vanhempi ikäryhmä on usein jo urallaan pitkällä ja ostovoimaltaan vahvemmassa asemassa. 

Nämä tiedot mahdollistavat tehokkaan kohdentamisen. Alma Businessmedioissa mainostaja voi keskittyä juuri siihen segmenttiin, joka todennäköisimmin tekee ostopäätöksen lähiaikoina. Esimerkiksi premium-merkin mainonta voi kohdistua nimenomaan johtajiin ja ylempiin toimihenkilöihin, jotka ovat sekä ostovoimaltaan että asemaltaan vahvoja päättäjiä. 

3. Valjasta sisältömarkkinointi päätöksenteon tueksi 

Yksi merkittävimmistä löydöksistä tutkimuksessa on journalistisen sisällön vahva rooli ostopäätöksessä. Peräti 41 prosenttia kyselyyn vastanneista autonostajista lukee, näkee tai kuulee autosta kertovan jutun tai ohjelman osana hankintaprosessiaan. 

Iltalehden Autot-osio tarjoaa ajankohtaista tietoa autoiluista ja automalleista, TiVi käsittelee teknologiatrendejä ja tulevaisuuden liikkumista, ja Kauppalehti analysoi automarkkinoita liiketoiminnan näkökulmasta. Nämä ovat juuri niitä sisältöjä, joita vaativa ja kriittinen lukija kaipaa ennen isoa ostopäätöstä. 

Artikkelimainonta tarjoaa automainostajalle mahdollisuuden olla osa tätä luotettavaa sisältöympäristöä. Sen sijaan, että mainonta vain keskeyttäisi lukemisen, se voi täydentää sitä ja tarjota lisätietoa juuri oikeassa hetkessä. Kun lukija on uppoutunut auton testiin tai alan analyysiin, hänen vastaanottavaisuutensa brändiviestille on korkeimmillaan. 

Tämä toimii erityisen hyvin uuden mallin lanseerauksessa, jossa syvällisempi esittely ja tekniset yksityiskohdat voivat tehdä eron kilpailijoihin nähden. 

4. Ota huomioon sähköautobuumin vaikutus 

Autotutkimukseen vastanneiden keskuudessa kiinnostus sähköautoja kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2024 sähköautoa saattoi harkita 41 prosenttia vastaajista, vuonna 2025 jo 58 prosenttia. 

Samaan aikaan kiinnostus hybridiautoihin on laskenut vastaajien keskuudessa. Tämä kertoo siitä, että tietyt autonostajat tekevät yhä selkeämpiä valintoja: joko perinteinen polttomoottoriauto tai täyssähköauto. Hybridi nähdään yhä useammin vain välivaiheena. 

Sähköautomallien korostaminen mainonnassa on siis nyt relevantimpaa kuin koskaan. Jos autovalmistajalla on vahva sähköautomallisto, se kannattaa nostaa esiin selkeästi. Samalla on tärkeää vastata niihin kysymyksiin, jotka edelleen jarruttavat sähköautojen hankintaa: toimintasäde, latausmahdollisuudet ja kokonaiskustannukset. 

Alma Businessmediat yhdistää oikean yleisön, laadukkaan sisältöympäristön ja monipuoliset mainosratkaisut. Kun automainostaja haluaa tavoittaa ostovoimaisia päättäjiä, jotka ovat aktiivisesti kiinnostuneita autoista ja valmiita tekemään päätöksen, Businessmediat on luonnollinen valinta. 

Näin Suomi Bidaa -kysely on Alman vuosittain tekemä tutkimus ohjelmallisen mainonnan ostajille ja sen tavoitteena on selvittää ohjelmallisen mainonnan tilannetta Suomen markkinassa.

Uusin Näin Suomi bidaa toteutettiin kyselytutkimuksena jo viidettä kertaa tammikuussa 2026. Kyselyyn vastasi tällä kertaa 110 ohjelmallisesti ostoja tekevää ammattilaista niin mediatoimistoissa kuin mainostajien omissa trading deskeissä.


Nämä puhuttavat ohjelmallisen mainonnan kentällä juuri nyt

  • Tekoäly siirtyy lisäominaisuudesta osaksi arkea Tekoäly on vuoden 2026 selkeästi keskeisin puheenaihe ohjelmallisen mainonnan ammattilaisten keskuudessa. AI-ratkaisujen käyttö on monipuolistunut kaikissa työnantajaryhmissä: pelkästä luovien optimoinnista on edetty raportoinnin, analyysin ja suunnittelun tehostamiseen. Vastaajista 76 prosenttia uskoo tekoälyn tehostavan merkittävästi digimainonnan suunnittelua vuonna 2026.
  • Tehokkuuden rinnalle nousee laatu ja huomioarvo Ohjelmallista ostetaan yhä vahvasti hinta ja tehokkuus edellä, mutta samalla huomio ja vaikuttavuus nousevat vuoden toiseksi pääteemaksi. Vastaajista 82 prosenttia pitää attentionin merkitystä erittäin tai melko suurena, ja korkean huomioarvon formaatit ovat edelleen suosituin keino huolehtia kampanjan huomioarvosta. Siirtyykö markkina kohti laadun ja todistetun vaikuttavuuden aikakautta?
  • Kuraatio jakaa mielipiteitä – helppous houkuttelee, läpinäkyvyys huolettaa Ostajien kuratoidut markkinapaikat herättävät vilkasta keskustelua. Hyötyinä nähdään ostamisen helppous, kustannustehokkuus ja laadukas inventaario, mutta samalla esiin nousevat huolet läpinäkyvyydestä, lisäkustannuksista ja kontrollin menettämisestä. Vain kolmannes vastaajista uskoo, että kuratoiduista markkinapaikoista tulee pääasiallinen tapa ostaa ohjelmallista mainontaa.


Näin Suomi bidaa -kyselyn raportti käsittelee muun muassa yllä mainittuja teemoja sekä avaa ostajien näkemyksiä kontekstikohdentamisesta, algoritmien toimivuudesta, tuloksellisuuden mittaamisesta ja kotimaisen median kilpailuvalteista suhteessa sosiaaliseen mediaan.

Lataa Näin Suomi bidaa -katsaus:

Käsittelemme tietojasi vastuullisesti. Tietosuojaseloste.

Onnistunut sijoittajaviestintä vaatii muutakin kuin hyvät luvut: ymmärrystä siitä, ketkä ovat päätöksentekijät, mistä he hakevat tietoa ja mikä saa heidät vakuuttumaan. Alman toteuttama Finanssitutkimus 2025 selvitti, miten suomalaisen sijoittajakunnan tavoittaa ja vakuuttaa. 

Sijoittajaviestintä on tärkeä osa yrityksen kasvua ja rahoituksen hankintaa – oli kyse sitten listautumisesta, rahoituskierroksista tai yrityksen tunnettuuden rakentamisesta sijoittajayhteisössä. Yrityksille, jotka hakevat rahoitusta tai rakentavat näkyvyyttä sijoittajamarkkinoilla, on keskeistä ymmärtää, keitä sijoituspäätösten tekijät ovat, mistä he hakevat tietoa ja mitkä tekijät ohjaavat heidän sijoituspäätöksiään. 

Loppuvuodesta 2025 toteutettu Alma Median Finanssitutkimus 2025 tarjoaa ajantasaisen kuvan suomalaisten sijoittajien käyttäytymisestä, mediankäytöstä ja sijoituspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. 

Tutkimuksessa selvitettiin, mistä sijoittajat hakevat tietoa ja inspiraatiota, miten he arvioivat sijoituskohteita ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän päätöksiinsä. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä kaikille yrityksille, jotka kommunikoivat sijoittajien kanssa. 

Tutkimuksen keskeiset löydökset 

Kotimaiset talousmediat sijoittajien keskeisenä tiedonlähteenä 

Finanssitutkimuksesta selviää, että kotimaiset talousmediat ovat kyselyyn vastanneiden sijoittajien tärkein tiedon ja inspiraation lähde. Peräti 82 prosenttia sijoittamisesta kiinnostuneista kyselyyn vastanneista lukijoista pitää kotimaisia talousmedioita – erityisesti Kauppalehtea, Talouselämää ja Arvopaperia – keskeisinä tietolähteinään. 

Viikoittainen tavoittavuus on huomattava: 89 prosenttia sijoittamisesta kiinnostuneista vastaajista seuraa Alma Median talousmedioita vähintään kerran viikossa. 

Vahvat sijoittajaprofiilit ja merkittävät sijoitussalkut 

Alma Median tutkimukseen vastanneet suomalaiset sijoittajat edustavat varakasta ja aktiivista sijoittajakuntaa. Tutkimuksen mukaan noin joka toisen sijoittajan salkun arvo ylittää 100 000 euroa. Aktiivisuus näkyy myös sijoitusten monipuolisuudessa: aktiiviset sijoittajat omistavat tyypillisesti sekä pörssiosakkeita että rahastoja, ja he seuraavat markkinoita säännöllisesti. 

Selkeys ja vinkit kiinnostavat laajasti 

Sijoittajat kaipaavat selkeää ja käytännönläheistä tietoa. Tutkimuksen mukaan 59 prosenttia vastaajista on kiinnostuneita konkreettisista sijoitusvinkeistä, ja lähes puolet (48 prosenttia) haluaa lukea taustoittavia juttuja, jotka auttavat ymmärtämään sijoituskohteiden potentiaalia. 

Sijoittajaviestinnässä on siis tärkeää, ettei ainoastaan esittele yrityksen lukuja, vaan avaa myös sen liiketoimintalogiikkaa, kasvupotentiaalia ja kilpailuasemaa sijoittajille ymmärrettävällä ja heitä puhuttelevalla tavalla. 

Viisi oivallusta sijoittajaviestintään 

Sijoittajaviestinnässä ei ole kyse pelkästä tiedottamisesta – onnistuessaan se rakentaa luottamusta ja vakuuttaa sijoittajat yrityksen potentiaalista. Finanssitutkimuksen tulokset tarjoavat yrityksille viisi konkreettista oivallusta tehokkaaseen sijoittajaviestintään. 

1. Ole läsnä siellä, missä sijoittajat etsivät tietoa 

Kotimaiset talousmediat ovat sijoittajien ensisijainen tiedonlähde, koska ne tarjoavat luotettavaa ja toimituksellisesti riippumatonta sisältöä. Näkyvyys näissä medioissa tarjoaa yritykselle uskottavuutta ja vakuuttaa sijoittajat siitä, että yritys on vakavasti otettava toimija. Varmista, että yrityksesi on näkyvillä juuri näissä kanavissa – sekä digitaalisesti että painetussa muodossa. 

2. Viesti selkeästi ja ymmärrettävästi 

Sijoittajat arvostavat selkeyttä ja konkretiaa. Vältä liian teknistä kieltä ja keskity kertomaan yrityksen tarina tavalla, joka on helposti ymmärrettävä. Sijoittajat haluavat ymmärtää kilpailuedut, kasvumahdollisuudet ja pitkän aikavälin potentiaalin – ei vain lukuja, vaan myös liiketoimintalogiikan. 

3. Epävarmuus ei näy impulsiivisuutena, vaan harkintana 

Tämänhetkisessä markkinaympäristössä sijoittajat eivät etsi nopeita suunnanmuutoksia, vaan vahvistusta sille, että valittu strategia kestää. Tämä korostaa viestinnässä ja tarvetta realismille, johdonmukaisuudelle ja pitkäjänteisyydelle. Ylisanoitettua kasvu- tai tuottopuhetta puhuttelevampaa on perusteltu, tilannekuvaa avaava viestintä. 

4. Hyödynnä sisältömarkkinointia ja monikanavaisuutta 

Natiivikampanjat ja asiantuntija-artikkelit kertovat yrityksesi tarinan syvällisemmin kuin perinteinen mainonta. Yhdistä painetut talousmediat digitaalisiin kanaviin: 89 prosenttia seuraa talousmedioita digitaalisesti viikoittain. Liikkuva kuva, verkkosisällöt ja sosiaalinen media täydentävät perinteistä mediaviestintää ja laajentavat tavoittavuutta. 

5. Perustele, miksi juuri sinun yrityksesi 

Sijoittajat etsivät konkreettisia syitä sijoittaa. Varmista, että viestisi perustuu vahvoihin faktoihin ja avaa selkeästi, miksi yrityksesi on houkutteleva sijoituskohde nyt ja tulevaisuudessa. 

Aloitin Alman ohjelmallisen tiimissä loppuvuodesta 2025. Tässä blogipostauksessa avaan omia odotuksiani ohjelmallisen markkinaa silmällä pitäen tälle vuodelle. 

Taustani on mediatoimistopuolelta, jossa vietin lähes kymmenen vuotta erilaisissa digimedian suunnittelutehtävissä. Kokemusta löytyy laajasti eri toimialoilta sekä eri kanavista ja niiden ostoalustoista. Almalla pidän huolta ohjelmallisen myyntiteknologioiden suorittamisesta ja optimoinnista, käyn aktiivista vuoropuhelua sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppanien kanssa sekä pyrin löytämään uusia kasvun mahdollisuuksia. Taustastani  on hyötyä erityisesti toimiston ja mainostajan näkökulmien yhdistämisessä, jotta pystymme vastaamaan yhä paremmin kumppaneidemme tarpeisiin sekä kehittämään uutta. Toiselle puolelle pöytää siirtyminen on ollut aiemmin tutuksi tulleen Alman tiimin ja tarjooman osalta jouhevaa, vaikka ammatillisesti muutos on ollut kaikkea muuta kuin pieni. 

Odotukset ohjelmallisen vuodelle 2026 

Vuodenvaihteen tienoilla usein ennustetaan, luvataan tai listataan trendejä. Alman toteuttamassa, Suomen suurimmassa ohjelmallisen markkinan tilaa selvittävässä Näin Suomi bidaa -tutkimuksessa ohjelmallisesti ostavat pääsevät myös itse ennustamaan tämän vuoden tapahtumia. Itse odotan tältä vuodelta seuraavaa:

  1. Ohjelmallista opitaan käsittelemään yhä ymmärrettävämmin. 
    Oman kokemukseni mukaan ohjelmallista mainontaa on pitkään ympäröinyt mystisyys, joka ei palvele ketään. Käytännössä kyse on vain yhdestä tavasta hankkia ja myydä mediatilaa tehokkaasti. Kun puhumme ohjelmallisesta vähemmän kolmikirjaimisin lyhentein tai finglishillä ja enemmän liiketoiminnan kielellä, myös yhteistyö eri markkinaosapuolten välillä helpottuu. 
  2. Mainonnan herättämää huomiota optimoidaan yhä yhtenäisemmin digikanavien välillä. 
    Mainonnan huomaaminen, attention, on entisestään vakiinnuttanut paikkaansa yhtenä tärkeimmistä digimainonnan tehokkuuden mittareista, mutta eri ympäristöjen ja mainosformaattien mittaaminen yhtenäisesti on ollut yhä hankalaa. Mittauskeinojen kehityksen avulla voidaan osoittaa, että mainosnäyttö ei tosiaan ole samanarvoinen eri ympäristöissä. Odotan tähän huomattavaa parannusta tänä vuonna.  
  3. Kuraation (mm. toimistot, teknologiatoimijat) merkitys ohjelmallisessa kasvaa, mutta samalla keskustelu näiden ratkaisujen todellisesta hyödystä eri osapuolille yltyy. 
    Sekä myynti- että ostajapuolen kuraatio- tai markkinapaikkaratkaisut yleistyvät entisestään myös Suomessa, sillä eri osapuolien toimijat ovat nähneet ratkaisuissa liiketoiminnallisia mahdollisuuksia sekä lisääntynyttä kysyntää. Kun kaikki kuratoivat, on perusteltua kysyä: kenelle arvo lopulta syntyy? 
  4. Entistä luovempia, muista erottautuvia sekä tunteita herättäviä kampanjoita nähdään yhä enemmän. 
    Tekoälyavusteisesti hyperoptimoidut ja räätälöidyt, mutta lopulta varsin geneeriset mainossisällöt yleistyvät, mutta näiden rinnalla nähdään yhä rohkeampia ja luovempia toteutuksia, jotka jättävät huomattavasti paremman muistijäljen kuluttajiin, ja lopulta näkyvät liiketoiminnan tuloksessa. 

Tuoreen tutkimuksen mukaan Alma Businessmedioiden yleisössä mielenkiinto uuden auton ostoon on kasvanut merkittävästi edellisestä vuodesta.

Alman Median lokakuussa 2025 julkaisema autotutkimus paljastaa, että 26 prosenttia Alma Businessmedioiden viikkoyleisöstä on ostamassa uutta autoa tai harkitsee sitä. (vuonna 2024 vastaava luku oli 21 prosenttia). Tämä tarkoittaa noin 362 000 potentiaalista autonostajaa, jotka tällä hetkellä miettivät hankittavan auton merkkiä tai mallia. Tutkimuksesta selviää myös, että 48 prosenttia auton ostajista muodostaa harkintalistaa nähtyyn mainokseen perustuen (vuoden 2024 tutkimuksessa vastaava luku oli 43 prosenttia)​.

Sähköautot nousevat, hybridit hiipuvat

Tutkimus paljastaa merkittävän muutoksen käyttövoimien suosiossa. Kun vuonna 2024 sähköautoa saattoi harkita 41 prosenttia vastaajista, vuoden 2025 tutkimuksessa luku on noussut 58 prosenttiin. Tämä on huomattava nousu alle vuodessa.

Samaan aikaan kiinnostus hybridiautoihin on laskenut. Vuonna 2024 hybridin ostoa harkitsi 58 prosenttia vastaajista, mutta vuonna 2025 enää 34 prosenttia. Erityisen jyrkkä pudotus näkyy ladattavissa hybrideissä: vuonna 2024 niitä harkitsi 47 prosenttia, mutta vuonna 2025 enää 17 prosenttia.

Aktiivisen ostopäätöksen äärellä paljon potentiaalia

Alma Businessmedioiden yleisössä uuden auton harkinta ei ole pelkkää tulevaisuuden suunnittelua. Kahdeksan prosenttia viikkoyleisöstä – noin 111 000 henkeä – on tällä hetkellä akuutissa ostovaiheessa eli tekemässä päätöstä automerkistä ja -mallista. Vuotta aiemmin vastaava luku oli kuusi prosenttia.

Erityisen vahvaa ostointo on ylempien toimihenkilöiden ja johtajien keskuudessa, joista 10 prosenttia on tekemässä ostopäätöstä. Vielä vahvempaa kiinnostus on niillä, joiden bruttotulot ylittävät 6 000 euroa kuukaudessa: tässä ryhmässä peräti 13 prosenttia on ostamassa tai harkitsee vakavasti uuden auton hankintaa.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna 50 vuotta täyttäneet ovat aktiivisimpia autonostajia. Heistä 18 prosenttia harkitsee uuden auton ostoa, kun alle 50-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 17 prosenttia.

Auton ostamista harkitsevien keskuudessa suosituimmat merkit:

  1. Volkswagen (37 %)
  2. Mercedes-Benz (32 %)
  3. Toyota ja Volvo (31 %)
  4. Skoda (29 %)
  5. Audi (27 %)

Monikanavainen tiedonhaku ohjaa päätöksentekoa

ABM:n yleisö hakee aktiivisesti tietoa auton hankintaan liittyen useista eri lähteistä. Suosituimmat tiedonlähteet ovat autojen markkinapaikkojen verkkosivut kuten Nettiauto.com (57 prosenttia), automerkkien omat verkkosivut (52 prosenttia) sekä muu internet mukaan lukien Google ja YouTube (48 prosenttia).

42 prosenttia käy myös autoliikkeessä hankkimassa tietoa. Lisäksi 34 prosenttia lukee autoilun erikoislehtiä, mikä korostaa laadukkaan autojournalismin merkitystä ostopäätöksen tukena.

Kiinnostavaa on myös, että 20 prosenttia lukee sanomalehtien ja iltapäivälehtien verkkosivuilta auton hankintaan liittyvää sisältöä.

Mitä tämä tarkoittaa automainostajille?

Alma Businessmedioiden yleisö on automainostajille poikkeuksellisen kiinnostava kohderyhmä. Businessmedioiden kautta markkinoija tavoittaa juuri niitä ostajia, jotka voivat tehdä merkittäviä hankintapäätöksiä – niin yksityis- kuin työsuhdeautojen osalta.

Tutkimustulokset korostavat monikanavaisen mainonnan tärkeyttä. Businessmedioiden yleisö ei tyydy yhteen tietolähteeseen, vaan tutustuu aktiivisesti autoihin eri kanavissa ennen ostopäätöstä. Yhdistämällä digi- ja printtimainontaa, sisältömarkkinointia ja oman median tarinankerrontaa autovalmistajat voivat rakentaa tehokkaita kampanjoita, jotka tavoittavat ostajat koko päätöksenteon matkan varrella.

Haluatko tietää, mitä automalleja harkitaan eniten miltäkin merkiltä? Miksi tietyt automerkit päätyvät päättäjien harkintalistalle? Ota yhteyttä.

Suomalaiset yritykset kilpailevat yhtä aikaa halpatuonnin ja globaalien premium‑brändien kanssa. Jos tuotteesi ei ole aidosti ainutlaatuinen, pitkäjänteinen brändin rakentaminen on käytännössä ainoa kestävä kasvun tie, sanoo markkinointitoimisto Viisi Agencyn Annika Räihä.

”Vahva brändi näkyy liikevaihdossa, hinnoitteluvoimassa ja kriisien yli selviämisessä. Sen vaikutus voimistuu laadukkaassa mediaympäristössä, jossa huomio ja luottamus ovat puolellasi”, toteaa Annika Räihä, Viisi Agencyn toinen perustaja ja markkinointistrategi.

Brändi vai vain logo?

Moni yritys puhuu “brändistään”, vaikka käytännössä kyse on nimestä, logosta ja fontista. Brändi syntyy vasta, kun tuote tulee mieleen ilman jatkuvaa ostetun huomion ruuvia: kun ihmisillä on jokin tunne, käsitys ja odotus sinusta.

“Jos jokainen asiakas pitää hakea mainonnan kautta, brändiä ei ole vielä rakennettu. Jos et aio kilpailla hinnalla, sinun on pakko rakentaa brändi”, Annika Räihä sanoo.

Mitä vahva brändi mahdollistaa?

Räihän mukaan vahvasta brändistä on monenlaista etua, minkä takia siihen panostaminen kannattaa:

  • Hinnoitteluvoima. ”Tunnettu ja pidetty brändi saa reaktion pienemmilläkin alennusprosenteilla.”
  • Resilienssi. ”Kriiseistä palaudutaan nopeammin: rakennettu luottamus ja tuttuus toimivat turvaverkkona.”
  • Parempi suoriutuminen. ”Kun brändi tekee isoimman työn, myös ’viimeisen klikin’ kampanjat tuottavat moninkertaisesti.”
  • Baseline‑kasvu. ”Brändi nostaa perusmyyntiä – asiakkaat löytävät ja haluavat tuotteita ilman, että jokainen ostopäätös ostetaan erikseen.”

Räihä listaa esimerkkejä onnistuneista, kotimaisista brändeistä:

”Puuilon johdonmukainen brändityö ja etenkin vahva ääni‑identiteetti, Hakolan vahvaan brändiin luottava hinnoittelu ja maltillisesta tuotantokapasiteetista kiinnipitäminen, Myssyfarmin tarina ja missio. Nämä ovat kulkeneet erilaisia polkuja, mutta niissä on sama ydin: brändi on tehty todeksi arjessa, ei pelkissä kampanjoissa.”

Laadukas mediaympäristö tukee vahvan brändin vaikutusta

Annika Räihä muistuttaa, että jotta brändi voi toimia, se tarvitsee aikaa ja tilaa vaikuttaa. Digissä iso osa näytöistä ei tosiasiassa synnytä vaikutusta, jos mainos vain vilahtaa ohi, ei näy kunnolla tai esiintyy väärässä yhteydessä . Siksi näkyvyys (viewability), läpinäkyvyys ja riittävä huomioikkuna ovat tärkeitä.

”Tutkimusten mukaan muistijälki voi syntyä noin 2,5 sekunnin kohtaamisesta.”

Mainosympäristön luotettavuus on vähintään yhtä tärkeä – etenkin, kun brändi on vasta rakenteilla. Vahva brändi kestää heikompiakin konteksteja, mutta rakentamisvaiheessa laadukas mediaympäristö tarjoaa uskottavuutta ja rauhaa kertoa tarinan.

“Mitä tärkeämmästä ostopäätöksestä on kyse, sitä suurempi merkitys on sillä, missä ympäristöissä brändisi kohdataan”, Annika Räihä toteaa.

Miten brändin vaikutusta mitataan?

  • Brand tracking ja Share of Search (kuinka aktiivisesti brändiäsi haetaan).
  • Performance‑mittareiden kehitys (esim. ROAS kuukausittain ja vuodesta toiseen).
  • Baseline‑myynnin nousu pitkällä aikavälillä.
  • Pitkä tarkastelujänne. Brändinrakennus on maraton, ei sprintti.

Esittely: Annika Räihä, Viisi Agency

Annika Räihä on markkinointistrategi ja Teemu Neiglickin kanssa perustamansa markkinointitoimisto Viisi Agencyn partneri. Uransa alkuvuosina hän katsoi markkinointia ostajan näkökulmasta: edulliset kontaktihinnat ja optimointi veivät tilaa vaikuttavuudelta. Sittemmin suunta on kääntynyt ja tänään Räihä puhuu vahvan brändin pitkäjänteisestä rakentamisesta, jonka vaikutus mitataan liikevaihdossa, hinnoitteluvoimassa ja resilienssissä. Viisi Agency syntyi halusta korjata alan isoja kipupisteitä ja auttaa suomalaisia yrityksiä globaalissa kilpailussa ketterästi ja aidosti asiakaslähtöisesti. Viisi uskoo, että panostamalla aidosti kuluttajia kiinnostavan brändin luomiseen, saadaan aikaan merkittäviä liiketoiminnan tuloksia.