TEST

11.6.2026 | Helsinki + webinaari

Miten yrityspäättäjät tekevät päätöksiä vuonna 2026?
Missä kohtaa markkinointi oikeasti vaikuttaa – ja missä ei?

Alma Talkissa pureudumme päätöksenteon mekanismeihin PäättäjäMind 2026 -tutkimuksen pohjalta. Yhdistämme datan, käytännön esimerkit ja markkinan näkemykset, jotta saat selkeän kuvan siitä, miten markkinoinnilla vaikutetaan päätöksiin nyt.

Ilmoittaudu

Miksi osallistua?

Saat vastaukset mm. näihin kysymyksiin:

Mitkä tekijät vaikuttavat eniten B2B-päättäjien valintoihin?
Miten mediankäyttö on muuttumassa, ja mitä se tarkoittaa markkinoijalle?
Missä kohtaa markkinointi rakentaa luottamusta ja vaikuttaa päätökseen?
Miten brändi ja taktinen tekeminen toimivat yhdessä?

Tapahtuman jälkeen sinulla on selkeämpi näkemys siitä, mihin markkinoinnissa kannattaa panostaa, ja mistä voi luopua.

Ilmoittaudu

Ohjelma:

Tervetuloa Alma Talkiin – Miika Luoma, Alma Mediaratkaisut

Johdatus PäättäjäMind 2026 -tutkimukseen – Pami Bergman, Fifty5Blue

PäättäjäMind 2026: mitä data kertoo suomalaisesta päättäjästä nyt ja tulevaisuudessa? – Satu Roponen ja Kati Heinänen-Rautee, Alma Mediaratkaisut

Premium-yleisö ansaitsee premium-kontekstin – Tia Juhala, Alma Mediaratkaisut

Kauppalehden Talousaamu koukuttaa päättäjäyleisön – Mediasta on tullut kokemus, jossa teksti, ääni, kuva ja live yhdistyvät – Riina Nevalainen, Kauppalehti

Päätöksiä ei tehdä datalla, vaan tunteella – Markus Nieminen, OP

Paneelikeskustelu: mihin markkinoijan kannattaa panostaa 2027?

Mari Haavisto, Kauppalehti
Patrik Hautala, dentsu
Miika Luoma, Alma Media
Markus Nieminen, OP

Varaa paikkasi

Tutustu puhujiin

Markus Nieminen, Head of Marketing, OP

Nieminen on markkinoinnin strategi ja johtaja, joka uskoo, että ymmärtääkseen huomista on tunnettava eilinen. Mainostoimistojen, kansainvälisten brändien ja laajojen organisaatiomuutosten parissa työskennellyt Markus rakentaa malleja, jotka kestävät aikaa ja ovat vaikuttavia. Hän viihtyy keskusteluissa, joissa yhdistyvät markkinoinnin historia, nykyhetki ja tulevaisuus.

Riina Nevalainen, Kauppalehden vastaava päätoimittaja ja Alma Businessmedian toimitusten johtaja

Riina Nevalainen on Suomen johtavien talous- ja asiantuntijamedioiden toimitusten johtaja. Alma Businessmediaan kuuluu Kauppalehden lisäksi esimerkiksi Talouselämä ja Arvopaperi. Nevalaisella on 20 vuoden kokemus digitaalisesta uutisjournalismista. Työssään talousmedian ytimessä hän tarkastelee sekä journalismin että yhteiskunnan muutosta aitiopaikalta. Puheenvuorossaan hän tarjoaa näkymiä siihen, miten uutismedia rakentaa merkityksellisiä kokemuksia uudessa ajassa.

Tia Juhala, asiakkuusjohtaja, Alma Mediaratkaisut

Alman asiakkuusjohtajana Tia Juhala vastaa suurasiakassuhteista ja niiden kehittämisestä arjessa. Hän rakentaa toimivia mediaratkaisuja asiakkaiden tavoitteiden pohjalta ja pitää kokonaisuudet hallinnassa yhdessä Alman sisäisten tiimien kanssa. Erityisesti livetapaamiset ovat hänen suosikkejaan ja työnsä kohokohta.

Pami Bergman, Director, Fifty5Blue

Pami Bergman on osa Fifty5Bluen operatiivista johtoa. Hän on toiminut data- ja analytiikkatehtävissä vuosikymmeniä. Viimeisimpänä toimialana hän on keskittynyt erityisesti mediatoimialan mittausprojekteihin.

Satu Roponen, Insight Strategist, Alma Mediaratkaisut

Satu Roponen on perehtynyt dataan, tutkimukseen ja liiketoiminnan kehittämiseen erityisesti näkökulmasta, jossa oivallukset viedään käytännön toimenpiteiksi. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus strategisesta tutkimuksesta ja asiakasymmärryksen vahvistamisesta. Osaamistaan hän on hyödyntänyt markkinoinnin, mediamyynnin ja tuotekehityksen tukena sekä B2B- että B2C-ympäristöissä.

Kati Heinänen-Rautee, Insight Manager, Alma Mediaratkaisut

Kati Heinänen-Rautee toimii Insight Managerina Alma Mediassa ja rakentaa siltaa tutkimuksen, kuluttajaymmärryksen ja liiketoiminnan välille, sekä sisäisille että ulkoisille asiakkaille ja sidosryhmille. Kokemus globaaleista yrityksistä, mainostoimistoista ja mediasta on antanut hänelle laajan näkökulman siihen, miten laadukas data parhaalla tavalla ohjaa yritysten liiketoimintaa oikeaan suuntaan.

Patrik Hautala, Media Transformation Director, dentsu Finland

Patrik Hautala toimii dentsulla Media Transformation Directorin roolissa, jatkuvasti muuttuvan mediakentän rajapinnassa. Hänellä on vahva tausta digitaalisen median strategiasta, mainonnan kehittämisestä ja mediateknologioista sekä mediatoimiston että mediatalon näkökulmasta.

Mari Haavisto, tuottaja, Talousaamu

Haavisto on tehnyt pitkän uran journalistina mm. MTV:n uutisten politiikan toimittajana. Viimeiset kymmenen vuotta hän on katsonut alaa yhteiskunnallisen keskustelun ja kaupallisten sisältöjen näkökulmasta ja vetänyt mm. SuomiAreenaa sekä toiminut EK:n viestintä- ja vastuullisuusjohtajana. Mari uskoo verkostoihin niin uutisten vaikuttavuuden kuin kaupallisen tekemisen kasvattajana.

Mari on energisen 5-vuotiaan äiti ja rakastaa oleilua omalla pienellä mökillään.

Talousaamu on Kauppalehden uusi uutis- ja ajankohtaisohjelma, joka lähetetään joka arkipäivä suorana klo 9.30 Kauppalehden sivuilla ja sovelluksessa.

Miika Luoma, Strategic Agency Lead, Alma Mediaratkaisut

Miika Luoma toimii Almalla strategina ja vastaa Alman mediatoimistoasiakkuuksista. Kokemusta Miikalla on ennen Almaa kertynyt johtotehtävistä niin digi-, mainos- kuin mediatoimistosta.

Ilmoittaudu tapahtumaan

Millainen on suomalaisten kesä 2026 ja kuinka sitä vietetään? Entä miten luottavaisesti suomalaiset suhtautuvat omaan taloudelliseen tilanteeseensa? Muun muassa näitä asioita selvitimme jälleen Iltalehden ja Alma Businessmedioiden lukijoilta.

Iltalehden lukijoiden kesä 2026

Iltalehden lukijat viettävät tulevanakin kesänä kesälomiaan suurin joukoin heinäkuussa. Lukijakyselyyn vastanneista 45 % kertoo pääasialliseksi lomakuukaudekseen heinäkuun. Kesällä myös lomaillaan vähintään kolme viikkoa tai pidempään: näin vastaa 78 % vastaajista, viime vuonna vastaavan luvun ollessa 80 %. Samalla 41 % suunnittelee pitävänsä lomaa myös syksyllä.

Kesälomaa vietetään tänäkin vuonna aktiivisesti kotimaassa. 50 % aikoo lomailla ensisijaisesti Suomessa, kun taas useamman päivän lentomatkaa ulkomaille suunnittelee 22 %. Kesälomalla korostuvat palautuminen ja lepääminen sekä läheisten kanssa ajanvietto – näin kertoo jopa 79 % Iltalehden lukijoista.

Lomaan ollaan myös valmiita panostamaan taloudellisesti: 58 % aikoo hellittää kukkaron nyörejä kesällä.

Uutiset kiinnostavat kesälomallakin. 72 % Iltalehden lukijoista kertoo uutismedioiden käytön kuuluvan luontevasti päivän ohjelmaan kesälläkin, ja 75 % vastaa seuraavansa kesällä uutisia, jotta pysyisi kiinni ajankohtaisissa asioissa myös lomalla. 40% lukijoista on sitä mieltä, että kesällä sisällöissä on mukavaa painottaa kevyempiin uutis- ja ajankohtaissisältöihin.

Oman talouden suhteen Iltalehden lukijat ovat pysyneet lähes yhtä luottavaisina kuin viime vuonna. 58 % lukijoista ilmoittaa suhtautuvansa omaan talouteen joko erittäin tai melko luottavaisesti.

Alma Businessmedioiden lukijoiden kesä 2026

Alma Businessmedioiden lukijoiden vastauksissa ei ole suuria eroja Iltalehden lukijoiden kesäsuunnitelmiin. Myös businessmedialukijoille ensisijainen kesälomakuukausi on heinäkuu, jolloin lomailee 53 % lukijoista. Kolme viikkoa tai tätä pidempään lomailee jopa 82 % lukijoista, kun vuonna 2025 vastaava osuus oli 65 %. Lomaa syksyllä suunnittelee pitävänsä 49 % lukijoista.

Myös Alma Businessmedioiden lukijoiden kesä täyttyy rentoilusta ja läheisten kanssa yhdessäolosta. Lepäämisen ja palautumisen sanoo tavoitteekseen 38 % lukijoista, kun läheisten kanssa yhdessäoloon haluaa panostaa 39 %. Kahviloissa ja terasseilla aikoo vierailla 76 % ja ravintoloissa 69 % lukijoista. Kotimaan matkailun kertoo puolestaan tavoitteekseen 55 %.

Mielenkiinto talouden ajankohtaisaiheisiin säilyy kesälläkin vahvana; 68 % kertoo talousuutisten kiinnostavan yhtä lailla ympäri vuoden ja 49 % sanoo seuraavansa pörssiuutisia kesällä yhtä paljon kuin talvella. Uutisia seuraa kesällä jopa 86 % riippumatta siitä, missä kesäänsä viettää.

Samalla valtaosa Alma Businessmedioiden lukijoista arvioi oman talouden suotuisaksi loppuvuodelle 2026. Kyselyyn vastanneista 73 % kertoo suhtautuvansa luottavaisesti oman talouden tilaan syksyllä ja loppuvuodesta.

Suomalaisten vahva sitoutuminen uutismedioiden seuraamiseen ei katkea kesälläkään

Sekä Iltalehden että Alma Businessmedioiden lukijat pysyvät aktiivisina median kuluttajina lomakaudella, ja pitävät uutismedioita tärkeinä myös rentoutumisen lomassa. Lisäksi vastaajat suhtautuvat omaan talouteensa pääosin luottavaisesti, ja moni kertoo aikovansa käyttää rahaa kesällä esimerkiksi matkailuun, ravintolapalveluihin ja kodin kunnostukseen.

Mainostajan näkökulmasta panostaminen kotimaisiin uutismedioihin on kannattavaa myös kesälomakaudella: media tavoittaa edelleen aktiivisen, kulutusvalmiin yleisön, joka arvostaa ajankohtaista sisältöä ja on vastaanottavainen myös kaupalliselle viestinnälle kesän aikana.

Ota yhteyttä mediamyyntiin ja rakennetaan tarpeisiisi sopiva kampanja kesälle.

Muistan itse kuinka pöyristynyt olin viime vuoden lopulla, kun Reuters uutisoi Metalla pyörivän jopa 15 miljardia huijausmainosta päivässä. Siis yhdessä päivässä. Tällä Meta tienaa arviolta noin 10 % vuotuisesta mainosliikevaihdostaan. Tyrmistyttävintä on, että Meta sallii epäilyttävien mainostajien jatkaa kaupankäyntiä, ellei järjestelmä ole 95 % varma huijauksesta. Rangaistuksena on vain korkeampi hinta mainoksista.

Tässä vaiheessa digimainonnan untuvikko luulisi, että varmastikin tämä olisi se isku, joka herättää mainonnan ostajat vuosikymmeniä jatkuneesta talviunestaan Metan bränditurvallisuuden suhteen. Pakkohan mainostajien on todeta, ettei Meta ole turvallinen ympäristö brändeille – tai ainakaan yhtä turvallinen kuin laadukkaat uutismediat?

Mutta, ei.

Kuten olemme nähneet jo aikaisempien kohujen kohdalla, budjetit pysyvät tiukasti Metalla. Ja valuvat sinne jopa enenevissä määrin. Ilokseni kuitenkin havahduin eräänä maaliskuisena päivänä siihen tosiaan, että joku toimialan taho oli ottanut kantaa mainostajien puolesta. Ja tehnyt sen rohkeasti!

Kaikessa hiljaisuudessa (noh, ainakin katsottuna täältä Suomesta käsin) Ruotsin IAB päätti 11.4.2026, että Meta ei jatkossa enää olisi IAB Ruotsin jäsen. Meta on ollut jäsen pitkään ja heillä oli edustus hallituksessa. Syynä oli nimenomaan huijausmainokset Metassa ja se, ettei Meta IAB Ruotsin näkemyksen mukaan esittänyt riittävästi toimenpiteitä näiden estämiseksi. IAB Ruotsi oli aloittanut keskustelut Metan kanssa aiheesta jo huomattavasti ennen Reutersin uutisointia. Päätös ei ollut yksimielinen, mutta äänestyksessä enemmistö voitti. Julkaisijoista Bonnier News, Schibsted ja Aller Media ovat kertoneet julkisesti tukeneensa päätöstä.

IAB Ruotsin päätös on ennennäkemätön, ja sitä korostaa sen asema toimialaorganisaationa. Meta on yksi suurimmista mainosalustoista maailmassa ja toimialaorganisaatio, johon se kuuluu, otti julkisesti asiaan kantaa ja rankaisi Metaa. Kyseessä on selkeä epäluottamuksen osoitus. IAB Ruotsin näkemyksen mukaan kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta, johon markkina on turhautunut.

Jotain oli tehtävä toimialan puolesta, vihdoinkin. Päätöksen rohkeutta korostaa se, että muut paikalliset IAB:t eivät ole lähteneet vielä samaan kelkkaan.

Taustalla oli myös näkemys siitä, että huijausmainosten lisäksi Metassa käytetään väärin myös mediabrändejä ja julkisuuden henkilöitä. Myös Suomessa olemme nähneet tästä esimerkin: 14.4. Suomen yleisradioyhtiö YLE ja yksi suurimmista kaupallisista medioista MTV aloittivat kampanjan varoittaakseen sosiaalisen median huijauksista yleisöä. Kampanja kertoo:

“Sosiaalisessa mediassa liikkuu huijauksia, joissa tunnettuja, luotettavien mediatalojen, kuten Ylen ja MTV:n, uutiskasvoja käytetään myös rikollisiin tarkoituksiin: heidän kasvojaan ja nimiään käytetään luvatta sisällöissä ja mainoksissa, jotka välittävät valheellista tietoa. Pahimmillaan nämä huijaukset saavat syyttömät kansalaiset lankeamaan petoksiin ja aiheuttavat petoksen uhreille esimerkiksi taloudellisia menetyksiä sekä henkistä kärsimystä.

Sallimalla valheelliset sisällöt ja huijausmainokset alustoillaan Facebookin ja Instagramin omistava Meta tienaa vuosittain suuria summia rahaa. Väärän ja valheellisen tiedon leviämisen estämiseksi ja disinformaatiolla tienaamisen lopettamiseksi suomalaiset mediayhtiöt vetoavat nyt Facebookin ja Instagramin omistavaan Metaan: somealustojen tulee kantaa vastuunsa ja lopettaa huijausmainokset ja -sisällöt alustoillaan.”

Ruotsissa julkaisijat ovat menneet askeleen pidemmälle ja tehneet rikosilmoituksen Metasta Ruotsin mediatalojen ja kustantajien yhteisen etujärjestön Utgivarnan kautta. Taustalla on väite, että huijausmainoksissa käytetään tunnettujen toimittajien nimiä ja kuvia sekä väärennettyjä mediabrändejä. Käytännössä julkaisijat syyttävät Metaa petoksesta, jonka he sallivat ja josta he hyötyvät taloudellisesti mainoseurojen kautta.

Eli jälleen kerran: Meta mahdollistaa huijausmainokset alustallaan, eikä tee riittävästi toimia niiden estämiseksi.

Kolikon toinen puoli on se, että kaikki toimialalla tuntuvat tunnistavan ongelman, mutta keskustelua bränditurvallisuudesta ympäröi tekopyhyys. Kun mainostajat ja ostajat keskustelevat bränditurvallisuudesta, kääntyy syyttävä katse yleensä uutismedioihin. Somen bränditurvallisuudesta puhutaan liian harvoin.

Tämä on äärimmäisen nurinkurista: vastuulliset premium-uutismediat tuottavat toimituksellista sisältöä, joka seuraa journalismin ohjeistuksia. Rinnalle uutismediat pystyvät tarjoamaan laadukkaita, toimivia brand safety ja brand suitability -ratkaisuja mainostajille. Almalla tämä on arkipäivää.

Somessa sisältöä ei moderoi kukaan ja some on jokaiselle erilainen, mainostajan näkökulmasta bränditurvallisuuden suhteen vaikeasti hallittavissa oleva ympäristö.

Mainostajien katse on kääntynyt väärään suuntaan bränditurvallisuuden suhteen.

Alman ostajille tekemän Suomen suurimman ohjelmallisen mainonnan tutkimuksen mukaan budjetteja someen ohjaa kustannustehokkuus ja yksinkertaisesti ostamisen helppous. Moni ostajista mainitsee, että mainostajilla ei ole todellista motivaatiota siirtää budjetteja somesta uutismedioihin. Ja miksipä olisi, jos budjetit saa helposti ja ainakin näennäisesti toimivasti kulumaan somen kautta?

Kannanotto. Ja kaivattu sellainen. Sitä tämä oli Ruotsin IAB:lta. Tulemmeko näkemään pian konkreettista muutosta mainostajien budjeteissa? Tuskin ainakaan nopeasti. Tulevatko mainostajat vaatimaan Metaa enemmän vastuuseen bränditurvallisuuden suhteen? Epävarmaa. Voiko olla, että tulevaisuudessa joku muukin ottaa kantaa rohkeasti, konkreettisin teoin? Ehkä.

Joskus historiaa tehdään pienin askelin, ja jostain on aloitettava.

Alma Median matkailututkimuksesta selviää, että kiinnostusta kotimaan matkailuun on runsaasti, mutta esteet ovat konkreettisia. Markkinoinnin on hyvä vastata suoraan hinta- ja saavutettavuushaasteisiin.

Lähes puolet suomalaisista pitää matkaa Lappiin kiinnostavana – riippumatta vuodenajasta. Talvi, kevät, kesä, syksy: jokainen kausi kerää 45–54 prosentin kiinnostuksen Alma Median joulukuussa 2025 toteuttamassa matkailualan B2C Toimialatutkassa.

Kiinnostus ei automaattisesti käänny varauksiksi. Kun tutkimuksessa kysyttiin, mitä suomalaiset toivoisivat tai odottaisivat Lapin matkalta, vastaukset jakautuivat: luonto, rauha ja maisemat keräsivät innostuneita kuvauksia revontulista, hiljaisuudesta ja ruskan kauneudesta. Samaan aikaan hinta nousi esiin ylivoimaisena esteenä: ”Lapin matkan hinnalla pääsee kahdeksi viikoksi ulkomaille.”

Kotimaan matkailun keskeinen haaste onkin konkreettisten esteiden eli hinnan, saavutettavuuden ja koetun vaivannäön madaltaminen.

Kotimaan ja ulkomaan matkoilta etsitään eri asioita

Alma Median tutkimus osoittaa, että kotimaan ja ulkomaan matkailijat¹⁾ jakavat pitkälti samat arvot. Molemmat ryhmät arvostavat luontoa ja ympäristöä osana matkakokemusta (68–75 %). Molemmat pitävät turvallisuutta ja ennakoitavuutta tärkeinä (78–82 %).

Kotimaan matkailijoiden arvostuksissa korostuvat kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi vastuullisuus, kestävä matkailu ja lähimatkailu: 52 prosenttia kotimaan matkailijoista pitää näitä tärkeinä, kun ulkomaan matkailijoilla luku on 43 prosenttia.

Tutkimukseen vastanneista 29 prosenttia aikoo matkustaa kotimaassa seuraavan 6 kuukauden aikana. Matkustusinto korostuu niiden keskuudessa, jotka arvostavat rauhaa, luontoa ja vastuullisuutta.

Tämä segmentti kasvaa, mutta sen tavoittamiseen tarvitaan selkeä ja kohdennettua viestintää.

Hintatietoisuus hyvä huomioida

Kun tutkimuksessa kysyttiin, mitkä tekijät vaikuttavat matkan varausajankohtaan, hinta ja taloudellinen tilanne nousivat kärkeen: 66–70 prosenttia raportoi hintojen ja tarjousten vaikuttavan siihen, milloin varaus tehdään.

Kotimaan matkailun markkinointiviestinnässä kannattaa rakentaa ymmärrystä siitä, mitä hinta sisältää. Ulkomaanmatkaan liittyy lentokenttien jonoja, turvatarkastuksia, mahdollisia viivästyksiä ja pitkiä matkustusaikoja. Kotimaan matka voi alkaa sillä hetkellä, kun astuu autoon tai junaan – ilman stressiä, säänvaihteluita tai kielimuuria.

Nosto: Kotimaan matkailijoista 42 % raportoi elämäntilanteen vaikuttavan siihen, milloin he voivat matkustaa – ulkomaan matkailijoilla vastaava luku on vain 36 %. Joustavuus ja lyhyellä varoitusajalla toteutettavat matkat ovat kotimaan vahvuus.

Saavutettavuus osaksi viestiä

Alma Median tutkimuksessa liikenneyhteydet ja saavutettavuus nousivat toistuvasti esiin Lapin matkailun esteenä. Autojunan hinta, lento- ja junayhteyksien haasteet sekä pitkät välimatkat tekevät matkasta vaivalloisen tuntuisen – vaikka kiinnostusta olisi.

Viestintä voi vastata tähän kahdella tavalla:

Sen sijaan, että mainonta keskittyy pelkkään kohteeseen, se voi nostaa esiin konkreettisia reittejä, yhteyksiä ja liikkumisen helppouden. ”Helsingistä Lappiin kolmessa tunnissa” toimii paremmin kuin ”Lappiin pääsee helposti”. Yhteistyö liikennepalveluiden kanssa tekee matkasta todellisemman.

Alueellinen kohdentaminen: Jos kohde on helposti saavutettavissa tietyiltä alueilta, viestintä kannattaa kohdentaa juuri sinne. Alman alueellinen kohdentaminen mahdollistaa viestinnän räätälöinnin sen mukaan, mistä matkaa on helppo lähteä.

Median valinta ja konteksti ratkaisevat

Kotimaan kohdebrändit tunnistetaan laajasti: 78–83 prosenttia vastaajista tunnistaa ne nimeltä. Haaste on siinä, että harkintavaiheeseen siirtyminen vaatii vastauksia konkreettisiin kysymyksiin: Paljonko tämä maksaa? Miten pääsen sinne? Mitä tämä sisältää?

Kun kotimaan matkailumainonta näkyy uutisympäristössä – erityisesti matkailuun, vapaa-aikaan tai talouteen liittyvien sisältöjen yhteydessä – se hyötyy kontekstin relevanssista. Kuluttaja on jo kiinnostunut aiheesta, ja hyvin toteutettu mainonta täydentää sisältöä tarjoamalla ratkaisun.

Alma Median kontekstuaalinen kohdentaminen mahdollistaa mainonnan sijoittamisen juuri niihin ympäristöihin, joissa kuluttaja rakentaa mielikuvaansa matkailusta. Kyse on siitä, että mainonta näkyy oikeissa hetkissä ja tarjoaa juuri sitä tietoa, jota kuluttaja kaipaa päätöksenteossaan.

Haluatko tavoittaa kotimaan matkailijat juuri oikealla hetkellä? Alman alueellinen ja kontekstuaalinen kohdentaminen auttaa rakentamaan viestinnän, joka vastaa kuluttajan todellisiin kysymyksiin. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

Artikkeli perustuu Alma Median joulukuussa 2025 toteuttamaan B2C Toimialatutkaan. Tutkimus toteutettiin Iltalehti.fi-sivustolla 1.–3.12.2025, ja siihen vastasi 2 645 Iltalehden lukijaa. Aineisto painotettiin vastaamaan Iltalehti.fi-sivuston lukijaprofiilia.

^{1 )} Sama vastaaja voi kuulua molempiin ryhmiin, sillä moni suunnittelee matkoja sekä kotimaahan että ulkomaille. Tarkastelussa käytetään tässä kahta osittain päällekkäistä ryhmää: I. Kotimaassa seuraavien 6 kuukauden aikana matkustavat, ja II. Ulkomaille seuraavien 6 kuukauden aikana matkustavat.

Autonostajan matka ostopäätökseen on muuttunut. Alma Businessmedioiden Autotutkimuksen mukaan ostoprosessi on pidentynyt ja monimutkaistunut: ostaja käyttää keskimäärin 3–4 eri tietolähdettä. Ymmärrys prosessin vaiheista auttaa tekemään tehokasta markkinointia.

Vielä joitain vuosia sitten auton ostoprosessi oli suhteellisen yksinkertainen: asiakas tutustui muutamaan autoon lehdistä, kävi autoliikkeessä ja teki päätöksen. Alma Businessmedioiden Autotutkimus 2025 piirtää hyvin erilaisen kuvan nykyisestä ostoprosessista.

Tutkimukseen vastanneista autonostajista vain harva tekee päätöstä nopeasti. Sen sijaan prosessi etenee vaiheittain, ja jokainen vaihe vaatii erilaista tietoa ja tukea päätöksenteolle. Tämä muutos haastaa autovalmistajat ja -kauppiaat ajattelemaan markkinointia uudella tavalla.

Ostopolku voi mutkitella

Perinteinen ostopolku saattaa edetä lineaarisesti tietoisuudesta harkinnan kautta ostopäätökseen. Nykyinen prosessi on Autotutkimuksen vastaajien keskuudessa monimutkaisempi eikä läheskään aina etene suoraviivaisesti.

Tutkimukseen osallistuneet autonostajat palaavat usein takaisin aikaisempiin vaiheisiin. Ostaja saattaa olla jo vertailemassa kahta automerkkiä, kun uusi mainos tai keskustelu herättää kiinnostuksen kolmatta merkkiä kohtaan. Tai hän on jo käynyt autoliikkeessä, mutta palaa vielä verkkoon etsimään lisätietoja ennen lopullista päätöstä.

Businessmediodien tutkimukseen vastanneet käyttävät keskimäärin kolmea tai neljää eri lähdettä ja yhdistelevät tietoa markkinapaikoista, valmistajien sivuilta, journalistisista testeistä, keskustelupalstoilta ja henkilökohtaisista keskusteluista.

Eri kanavat vuorottelevat

Yksi mielenkiintoisimmista Autotutkimuksen löydöksistä on se, miten ostaja liikkuu digitaalisen ja fyysisen maailman välillä. Ostoprosessi ei siis rakennu puhtaasti omaehtoisen tiedonhankinnan eikä liikkeessä asioinnin varaan, vaan se on jatkuvaa siirtymistä eri kanavien välillä.

Tyypillinen ostopolku voi edetä esimerkiksi näin:

Ostaja näkee digissä tai printissä mainoksen tai lukee artikkelin, joka herättää kiinnostuksen. Hän etsii tietoa verkosta esimerkiksi automerkin sivuilta ja markkinapaikoilta ja hakee automerkkejä käsittelevää sisältöä. Tässä vaiheessa ostaja rakentaa alustavan käsityksen siitä, mitkä autot voisivat olla kiinnostavia.
Ostaja käy autoliikkeessä tutustumassa autoon. Hän näkee auton omin silmin, istuu sisälle, koeajaa ja keskustelee myyjän kanssa. Tämä konkretisoi ja auttaa karsimaan vaihtoehtoja.
Liikkeestä palattuaan ostaja palaa verkkoon. Hän lukee lisää vertailuja, tarkistaa hintatietoja, etsii käyttäjäkokemuksia ja vahvistaa käsitystään. Mainokset tai artikkelit saattavat myös kiinnittää huomion eri tavalla kuin ensimmäisellä kerralla.
Lopullinen päätös voi syntyä joko liikkeessä tai digitaalisesti.

Muutokset ostoprosessissa verrattuna aikaisempaan vuoteen

Verrattuna vuoden 2024 Autotutkimukseen vastaajien ostoprosessissa on tapahtunut muutamia kiinnostavia muutoksia:

Mainonnan rooli on vahvistunut. Useampi ostaja kuin aikaisemmin muodostaa harkintalistaa mainoksen perusteella. Tämä kertoo siitä, että mainonta ei ole menettänyt merkitystään – päinvastoin, se on entistä tärkeämpää tietoisuuden ja harkinnan rakentamisessa.
Tiedonhaku on hajautunut entisestään. Ostajat käyttävät yhä useampia eri lähteitä ennen päätöstä. Yksittäisen lähteen – oli se sitten autoliike, autolehti tai verkkosivu – merkitys pienenee, kun ostaja vertailee tietoa monesta eri paikasta.
Käyttövoimavalinnat selkiytyvät. Ostajat tekevät aikaisempaa selkeämpiä valintoja käyttövoiman suhteen. Tämä lyhentää osaltaan prosessia, kun vertailtavia vaihtoehtoja on vähemmän. Mutta samalla se vaatii mainostajalta selkeämpää viestintää.

Alman autoileville yleisöille suunnatut kanavat tarjoavat mainostajalle mahdollisuuden olla läsnä koko ostoprosessin ajan: visuaalisen mainonnan kautta alkuvaiheessa, journalistisen sisällön kautta keskivaiheessa ja sisältömarkkinoinnin kautta loppuvaiheessa. Kun ymmärtää ostoprosessin rakenteen, voi rakentaa kampanjan, joka tukee päätöksentekoa alusta loppuun.

Alma Businessmedioiden Autotutkimus 2025

Tutkimuksessa kysyttiin Alma Businessmedioiden yleisöltä autonostoaikeista, autonhankintaprosessista, automerkkien ja -mallien harkinnasta, kiinnostuksesta vaihtoehtoista käyttövoimaa hyödyntäviin autoihin, työsuhdeautoilusta ja pakettiautomerkkien harkinnasta.
Tutkimus toteutettiin Alma Businessmedioiden Vaikuttajayhteisössä (paneeli) 6.–14.10.2025.
Tutkimukseen vastasi 745 panelistia, joista 700 hyväksyttiin lopulliseen aineistoon.
Alma Businessmedioiden Vaikuttajayhteisöön kuuluu printti- ja digimedioiden käyttäjiä.
Aineisto painotettiin iän ja sukupuolen mukaan vastaamaan Alma Businessmedioiden KMT 2024 -tutkimuksen profiilia.

Pelkkä tunnettuus ei enää riitä matkailualalla. Alma Median matkailualan tutkimuksesta selviää, miksi vain harva matkailubrändi pääsee kuluttajien varauslistalle.

Lentoyhtiöt, matkanjärjestäjät, laivayhtiöt. Spontaanissa tunnettuudessa muutama matkailualan jättibrändi hallitsee suomalaisten mielikuvaa niin voimakkaasti, että muut toimijat jäävät selvästi varjoon. Mutta tunnettuus ei kerro koko totuutta.

Alma Median joulukuussa 2025 toteuttama matkailualaan keskittyvä B2C Toimialatutka näyttää alalla vallitsevan paradoksin: vaikka kuluttajat tunnistavat kymmeniä matkailubrändejä, vain kourallinen pääsee todelliseen harkintavaiheeseen. Ja lopulta viisi kärkibrändiä kerää yli 60 prosenttia kaikesta preferenssistä.

Tutkimus perustuu 2 645 Iltalehden lukijan vastauksiin ja tarjoaa harvinaisen syvällisen kuvan siitä, miten kuluttajan matka tunnettuudesta varauslinkille todella etenee, ja missä kohtaa useimmat brändit putoavat kelkasta.

Harkintavaihe on pullonkaula

Kun lähes kaikki kyselyyn vastanneet tunnistavat matkailualan kärkibrändit nimeltä, voisi luulla kilpailun olevan tasaista. Näin ei kuitenkaan ole. Harkintavaiheessa kenttä supistuu rajusti: vain noin puolet tunnetuista brändeistä etenee todelliseen harkintaan.

Pelkkä näkyvyys ei enää siis riitä. Viestinnän on vahvistettava luottamusta, turvallisuutta ja konkreettista arvoa. Kuluttajat karsivat vaihtoehtoja voimakkaasti jo ennen varsinaista ostopolkua.

Tämä tarkoittaa, että matkailubrändin on oltava näkyvillä ja relevantti juuri sillä hetkellä, kun päätös kypsyy. Ja tässä myös oikealla mediaympäristöllä voi olla ratkaiseva vaikutus.

Premium-ympäristö rakentaa luottamusta

Alman B2C Toimialatutka osoittaa, että matkailumainonta muistetaan vahvimmin kolmessa kanavassa: televisiossa (61–64 %), sosiaalisessa mediassa (56–64 %) ja uutissivustoilla (56–60 %). Pinnallisesti tarkasteltuna kanavat ovat tasavertaisia. Mutta niiden rooli ostopolulla on täysin erilainen.

Televisio saattaa luoda tunnettuutta. Sosiaalinen media tarjoaa inspiraatiota. Mutta uutismediat rakentavat uskottavuutta. Kun matkailumainonta näkyy laadukkaan journalismin yhteydessä, se hyötyy kontekstin rakentamasta luottamuksesta. Parhaimmillaan mainonta ei häiritse, vaan täydentää lukukokemusta, jos se on hyvin toteutettu ja tarjoaa aidosti hyötyä esimerkiksi päätöksentekoon. Tämä on erityisen tärkeää matkailualalla, jossa turvallisuus ja luotettavuus ovat nousseet keskeisiksi valintaperusteiksi.

Tutkimuksen mukaan 78–82 prosenttia vastaajista pitää turvallisuutta ja ennakoitavuutta erittäin tärkeänä matkakohteessa.

Kaksi kolmasosaa matkojen varauksista tehdään 3–6 kuukauden aikajänteellä. Liian aikainen viestintä unohtuu, liian myöhäinen taas osuu kohdalle, kun päätös on jo tehty.

Polku ei ole suora, mutta se on kartoitettavissa

Kuluttajat eivät etsi matkailupäätöksiinsä pelkkää inspiraatiota, vaan konkreettisia ratkaisuja, jotka sopivat heidän budjettiinsa, aikatauluunsa ja turvallisuusvaatimuksiinsa.

Alma Median matkailututkimus osoittaa, että hinta ja vastine rahalle (86–88 %), turvallisuus (78–82 %) ja paikallinen kulttuuri (84–85 %) ovat tämän hetken tärkeimmät matkailuarvot. Samaan aikaan talous- ja maailmantilanne saa kuluttajat suunnittelemaan matkojaan aiempaa harkitummin.

Matkailusta ei kuitenkaan olla luopumassa, vaan suomalaiset muuttavat tapojaan matkustaa. Tällöin myös brändin on syytä olla oikeissa hetkissä näkyvissä oikealla tavalla.

Haluatko tietää, miten Alma Median mainosratkaisut auttavat matkailubrändiäsi erottumaan harkintavaiheessa? Ota yhteyttä, niin kerromme lisää kontekstuaalisesta kohdentamisesta ja premium-sijoitteluista, jotka rakentavat luottamusta juuri oikealla hetkellä.

Artikkeli perustuu Alma Median joulukuussa 2025 toteuttamaan B2C Toimialatutkaan. Tutkimus toteutettiin Iltalehti.fi-sivustolla 1.-3.12.2025, ja siihen vastasi 2 645 Iltalehden lukijaa. Aineisto painotettiin vastaamaan Iltalehti.fi-sivuston lukijaprofiilia.

Ohjelmallisen mainonnan ekosysteemi on jäänyt alan sisälläkin haasteelliseksi hahmottaa, sillä liikkuvia osia on paljon ja käytettyjä teknologioita sitäkin enemmän. Suomen rajojen ulkopuolella suhteet markkinaosapuolien välillä jäävät helposti viileiksi, sillä toimijoita on kansainvälisesti huomattavan paljon.

Suomen markkina on perinteisesti ollut verrattain yksinkertainen ja alan osapuolet tuntevat hyvin toisensa. Markkinan yksinkertaisuus on tehnyt myös ohjelmallisesti toteutetusta kaupankäynnistä varsin toimivaa, läpinäkyvää ja suoraa. Ainakin keskusteluyhteys on rakentunut kansainvälisiä markkinoita helpommin.

Suomen markkina on ollut viimeisten vuosien aikana kuitenkin pienehkössä murroksessa, sillä perinteiseen ohjelmallisesti toteutettuun kaupankäyntiin on tullut lisäkerros: ostajien markkinapaikat ja kuraatio. Kuraatiolla tarkoitetaan yksinkertaistettuna saatavilla olevan mainosinventaarin valintaa ja kokoamista teknologian ja datan avulla. Tätä voidaan tehdä esimerkiksi ostajien markkinapaikkojen kautta. Kun perinteisesti ohjelmallisessa kaupankäynnissä julkaisijat ovat myyneet mainosvarantoaan myyntijärjestelmiensä kautta suoraan ostajien tai mainostajien hallinnoimille ostotileille, toimitusketjuun on rakentunut uusi välivaihe, jota teknologiatoimijat tai ostajaa edustavat tahot hallitsevat.

Miten kuraatio rakentuu nykyisessä ohjelmallisen ekosysteemissä?

Ohjelmallisesti mainontaa myydään avoimen huutokaupan kautta tai erilaisilla diileillä suljetussa huutokaupassa. Julkaisijat myyvät avoimessa huutokaupassa pääosin kohdentamatonta mainosinventaaria. Usein julkaisijat ovat kuitenkin rajanneet tietyn osuuden mainosvarannosta tai -formaateista avoimen huutokaupan ulkopuolelle. Pääosin koko julkaisijan mainosvaranto, joka on ohjelmallisesti myynnissä, on ostettavissa diileillä suljetusta huutokaupasta. Julkaisija voi luoda suoraan ostajien käyttöön mahdollisimman laajan diilin, joka sisältää kaiken ostettavan mainosinventaarin ja -formaatit tai sitten diiliin on paketoitu juuri ostajan tai mainostajan tarpeisiin vastaava kokonaisuus. Kuraatio tai ostajien markkinapaikat rakentuvat avoimessa tai suljetussa huutokaupassa myydyn mainosinventaarin päälle. Alla olevalla kuvalla on pyritty hahmottamaan ohjelmallisen yksinkertaistettu ekosysteemi sisältäen kuraation ja ostajien markkinapaikat.

Mitä kuraatiolla ja ostajien markkinapaikoilla tavoitellaan?

Tuskin kukaan muuttaisi perinteisiä markkinamekanismeja, mikäli sille ei nähtäisi tarvetta. Tarpeet liittyvät usein operatiivisen tehokkuuden lisäämisen eri kulmista, mutta aina taustalla on myös tarve lisäansainnalle. Riippuu tapauksesta kumpi tarve painaa vaakakupissa enemmän.

Mitä operatiivisen tehokkuuden lisäämisen hyötyjä kuraatio tai ostajien markkinapaikat voivat tuoda:

Ostamisen ja kampanjanhallinnan yksinkertaistaminen
Suoraviivaisempi ja keskitetty keskusteluyhteys julkaisijaan
Mainosvarannon paketointi mainostajan tarpeisiin organisaation sisällä
Mainosvarannon paketointi uniikkia dataa hyödyntäen
Parempi läpinäkyvyys ostettavaan mainosinventaariin
Lokaalin median sujuvampi ostaminen keskitetysti ulkomailta

Suurin osa edellä mainituista hyödyistä olisi ratkaistavissa myös ilman kuraatioalustaa tai ostajien markkinapaikkaa. Osa asioista on myös sellaisia, joista hyödyt jäävät käyttämättä. Jää mainostajan päätettäväksi lähtevätkö he mukaan tähän kokonaisuuteen. Erityistä huomiota mainostajan kannattaa kiinnittää siihen, että edellä listatut hyödyt näkyvät arvona myös heidän toimenpiteissään eikä kyseessä ole vain sumuverho lisäkustannusten perustelemiseksi.

Oikein kohdennettuna automainos käynnistää harkinnan jo ennen autoliikkeen ovelle astumista. Neljä vinkkiä mainostajalle auttavat rakentamaan tehokkaan kampanjan Alma Businessmedioiden yleisölle.

Alma Businessmedioiden tuore Autotutkimus paljastaa, että vastaajien keskuudessa mainonnan merkitys autonostopäätöksessä on kasvanut edellisvuodesta. Vuonna 2024 mainoksen perusteella harkintalistaa muodosti 43 prosenttia vastaajista, vuonna 2025 jo 48 prosenttia. Samaan aikaan autojen hankintaprosessi on muuttunut yhä monikanavaisemmaksi: ostajat hakevat tietoa useista lähteistä ennen lopullista päätöstä.

Tässä artikkelissa esittelemme neljä konkreettista vinkkiä, joiden avulla automainostajat voivat hyödyntää Alma Businessmedioita omassa markkinoinnissaan.

1. Hyödynnä monikanavainen lähestyminen

Alma Businessmedioiden yleisö ei tyydy yhteen tietolähteeseen auton hankintaprosessin aikana. Tutkimus osoittaa, että ostajat etsivät tietoa aktiivisesti eri kanavista ja rakentavat käsityksensä autosta monien kosketuspisteiden kautta.

Puolet (50 %) niistä, jotka ostavat tai harkitsevat uuden auton ostoa, käy automerkin verkkosivuilla. Lähes yhtä moni (42 %) käy myös fyysisesti autoliikkeessä tutustumassa autoon. Lisäksi 41 prosenttia lukee, näkee tai kuulee autosta kertovan jutun tai ohjelman median kautta.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että automerkin tulee olla näkyvissä useassa kanavassa samanaikaisesti. Pelkkä irrallinen mainonta ei riitä, vaan ostaja haluaa nähdä auton oikeassa kontekstissa, lukea siitä syvällisemmin ja ymmärtää sen edut kilpailijoihin nähden.

Alma Businessmedioissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhdistelmää, jossa digimainonta oikeassa, laadukkaassa kontekstissa herättää kiinnostuksen, natiivisisällöt ja muu sisältömarkkinointi syventävät ymmärrystä ja lopulta asiakas siirtyy valmistajan verkkosivuille sekä autoliikkeeseen. Jokainen kosketuspiste vahvistaa brändiä ja vie ostopäätöstä eteenpäin.

Mainonta muodostaa harkintalistaa: 48 % Autotutkimukseen vastanneesta Businessmedioiden yleisöstä etenee kohti päätöstä mainoksen perusteella

2. Kohdista tarkasti ostovoimaiseen yleisöön

Kaikki autonostajat eivät ole samanlaisia. Businessmedioiden autotutkimus paljastaa, että mitä korkeammat tulot, sitä vahvempi ostointo. Niistä vastaajista, joiden bruttotulot ylittävät 6 000 euroa kuukaudessa, 16 prosenttia on akuutissa ostovaiheessa juuri nyt. Kaikista vastaajista akuutissa ostovaiheessa on kahdeksan prosenttia.

Myös ikä vaikuttaa: 50 vuotta täyttäneistä vastaajista 18 prosenttia harkitsee uuden auton ostoa, kun alle 50-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 17 prosenttia. Vanhempi ikäryhmä on usein jo urallaan pitkällä ja ostovoimaltaan vahvemmassa asemassa.

Nämä tiedot mahdollistavat tehokkaan kohdentamisen. Alma Businessmedioissa mainostaja voi keskittyä juuri siihen segmenttiin, joka todennäköisimmin tekee ostopäätöksen lähiaikoina. Esimerkiksi premium-merkin mainonta voi kohdistua nimenomaan johtajiin ja ylempiin toimihenkilöihin, jotka ovat sekä ostovoimaltaan että asemaltaan vahvoja päättäjiä.

3. Valjasta sisältömarkkinointi päätöksenteon tueksi

Yksi merkittävimmistä löydöksistä tutkimuksessa on journalistisen sisällön vahva rooli ostopäätöksessä. Peräti 41 prosenttia kyselyyn vastanneista autonostajista lukee, näkee tai kuulee autosta kertovan jutun tai ohjelman osana hankintaprosessiaan.

Iltalehden Autot-osio tarjoaa ajankohtaista tietoa autoiluista ja automalleista, TiVi käsittelee teknologiatrendejä ja tulevaisuuden liikkumista, ja Kauppalehti analysoi automarkkinoita liiketoiminnan näkökulmasta. Nämä ovat juuri niitä sisältöjä, joita vaativa ja kriittinen lukija kaipaa ennen isoa ostopäätöstä.

Artikkelimainonta tarjoaa automainostajalle mahdollisuuden olla osa tätä luotettavaa sisältöympäristöä. Sen sijaan, että mainonta vain keskeyttäisi lukemisen, se voi täydentää sitä ja tarjota lisätietoa juuri oikeassa hetkessä. Kun lukija on uppoutunut auton testiin tai alan analyysiin, hänen vastaanottavaisuutensa brändiviestille on korkeimmillaan.

Tämä toimii erityisen hyvin uuden mallin lanseerauksessa, jossa syvällisempi esittely ja tekniset yksityiskohdat voivat tehdä eron kilpailijoihin nähden.

4. Ota huomioon sähköautobuumin vaikutus

Autotutkimukseen vastanneiden keskuudessa kiinnostus sähköautoja kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2024 sähköautoa saattoi harkita 41 prosenttia vastaajista, vuonna 2025 jo 58 prosenttia.

Samaan aikaan kiinnostus hybridiautoihin on laskenut vastaajien keskuudessa. Tämä kertoo siitä, että tietyt autonostajat tekevät yhä selkeämpiä valintoja: joko perinteinen polttomoottoriauto tai täyssähköauto. Hybridi nähdään yhä useammin vain välivaiheena.

Sähköautomallien korostaminen mainonnassa on siis nyt relevantimpaa kuin koskaan. Jos autovalmistajalla on vahva sähköautomallisto, se kannattaa nostaa esiin selkeästi. Samalla on tärkeää vastata niihin kysymyksiin, jotka edelleen jarruttavat sähköautojen hankintaa: toimintasäde, latausmahdollisuudet ja kokonaiskustannukset.

Alma Businessmediat yhdistää oikean yleisön, laadukkaan sisältöympäristön ja monipuoliset mainosratkaisut. Kun automainostaja haluaa tavoittaa ostovoimaisia päättäjiä, jotka ovat aktiivisesti kiinnostuneita autoista ja valmiita tekemään päätöksen, Businessmediat on luonnollinen valinta.

Näin Suomi Bidaa -kysely on Alman vuosittain tekemä tutkimus ohjelmallisen mainonnan ostajille ja sen tavoitteena on selvittää ohjelmallisen mainonnan tilannetta Suomen markkinassa.

Uusin Näin Suomi bidaa toteutettiin kyselytutkimuksena jo viidettä kertaa tammikuussa 2026. Kyselyyn vastasi tällä kertaa 110 ohjelmallisesti ostoja tekevää ammattilaista niin mediatoimistoissa kuin mainostajien omissa trading deskeissä.

Nämä puhuttavat ohjelmallisen mainonnan kentällä juuri nyt

Tekoäly siirtyy lisäominaisuudesta osaksi arkea Tekoäly on vuoden 2026 selkeästi keskeisin puheenaihe ohjelmallisen mainonnan ammattilaisten keskuudessa. AI-ratkaisujen käyttö on monipuolistunut kaikissa työnantajaryhmissä: pelkästä luovien optimoinnista on edetty raportoinnin, analyysin ja suunnittelun tehostamiseen. Vastaajista 76 prosenttia uskoo tekoälyn tehostavan merkittävästi digimainonnan suunnittelua vuonna 2026.
Tehokkuuden rinnalle nousee laatu ja huomioarvo Ohjelmallista ostetaan yhä vahvasti hinta ja tehokkuus edellä, mutta samalla huomio ja vaikuttavuus nousevat vuoden toiseksi pääteemaksi. Vastaajista 82 prosenttia pitää attentionin merkitystä erittäin tai melko suurena, ja korkean huomioarvon formaatit ovat edelleen suosituin keino huolehtia kampanjan huomioarvosta. Siirtyykö markkina kohti laadun ja todistetun vaikuttavuuden aikakautta?
Kuraatio jakaa mielipiteitä – helppous houkuttelee, läpinäkyvyys huolettaa Ostajien kuratoidut markkinapaikat herättävät vilkasta keskustelua. Hyötyinä nähdään ostamisen helppous, kustannustehokkuus ja laadukas inventaario, mutta samalla esiin nousevat huolet läpinäkyvyydestä, lisäkustannuksista ja kontrollin menettämisestä. Vain kolmannes vastaajista uskoo, että kuratoiduista markkinapaikoista tulee pääasiallinen tapa ostaa ohjelmallista mainontaa.

Näin Suomi bidaa -kyselyn raportti käsittelee muun muassa yllä mainittuja teemoja sekä avaa ostajien näkemyksiä kontekstikohdentamisesta, algoritmien toimivuudesta, tuloksellisuuden mittaamisesta ja kotimaisen median kilpailuvalteista suhteessa sosiaaliseen mediaan.

Lataa Näin Suomi bidaa -katsaus:

Onnistunut sijoittajaviestintä vaatii muutakin kuin hyvät luvut: ymmärrystä siitä, ketkä ovat päätöksentekijät, mistä he hakevat tietoa ja mikä saa heidät vakuuttumaan. Alman toteuttama Finanssitutkimus 2025 selvitti, miten suomalaisen sijoittajakunnan tavoittaa ja vakuuttaa.

Sijoittajaviestintä on tärkeä osa yrityksen kasvua ja rahoituksen hankintaa – oli kyse sitten listautumisesta, rahoituskierroksista tai yrityksen tunnettuuden rakentamisesta sijoittajayhteisössä. Yrityksille, jotka hakevat rahoitusta tai rakentavat näkyvyyttä sijoittajamarkkinoilla, on keskeistä ymmärtää, keitä sijoituspäätösten tekijät ovat, mistä he hakevat tietoa ja mitkä tekijät ohjaavat heidän sijoituspäätöksiään.

Loppuvuodesta 2025 toteutettu Alma Median Finanssitutkimus 2025 tarjoaa ajantasaisen kuvan suomalaisten sijoittajien käyttäytymisestä, mediankäytöstä ja sijoituspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimuksessa selvitettiin, mistä sijoittajat hakevat tietoa ja inspiraatiota, miten he arvioivat sijoituskohteita ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän päätöksiinsä. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä kaikille yrityksille, jotka kommunikoivat sijoittajien kanssa.

Tutkimuksen keskeiset löydökset

Kotimaiset talousmediat sijoittajien keskeisenä tiedonlähteenä

Finanssitutkimuksesta selviää, että kotimaiset talousmediat ovat kyselyyn vastanneiden sijoittajien tärkein tiedon ja inspiraation lähde. Peräti 82 prosenttia sijoittamisesta kiinnostuneista kyselyyn vastanneista lukijoista pitää kotimaisia talousmedioita – erityisesti Kauppalehtea, Talouselämää ja Arvopaperia – keskeisinä tietolähteinään.

Viikoittainen tavoittavuus on huomattava: 89 prosenttia sijoittamisesta kiinnostuneista vastaajista seuraa Alma Median talousmedioita vähintään kerran viikossa.

Vahvat sijoittajaprofiilit ja merkittävät sijoitussalkut

Alma Median tutkimukseen vastanneet suomalaiset sijoittajat edustavat varakasta ja aktiivista sijoittajakuntaa. Tutkimuksen mukaan noin joka toisen sijoittajan salkun arvo ylittää 100 000 euroa. Aktiivisuus näkyy myös sijoitusten monipuolisuudessa: aktiiviset sijoittajat omistavat tyypillisesti sekä pörssiosakkeita että rahastoja, ja he seuraavat markkinoita säännöllisesti.

Selkeys ja vinkit kiinnostavat laajasti

Sijoittajat kaipaavat selkeää ja käytännönläheistä tietoa. Tutkimuksen mukaan 59 prosenttia vastaajista on kiinnostuneita konkreettisista sijoitusvinkeistä, ja lähes puolet (48 prosenttia) haluaa lukea taustoittavia juttuja, jotka auttavat ymmärtämään sijoituskohteiden potentiaalia.

Sijoittajaviestinnässä on siis tärkeää, ettei ainoastaan esittele yrityksen lukuja, vaan avaa myös sen liiketoimintalogiikkaa, kasvupotentiaalia ja kilpailuasemaa sijoittajille ymmärrettävällä ja heitä puhuttelevalla tavalla.

Viisi oivallusta sijoittajaviestintään

Sijoittajaviestinnässä ei ole kyse pelkästä tiedottamisesta – onnistuessaan se rakentaa luottamusta ja vakuuttaa sijoittajat yrityksen potentiaalista. Finanssitutkimuksen tulokset tarjoavat yrityksille viisi konkreettista oivallusta tehokkaaseen sijoittajaviestintään.

1. Ole läsnä siellä, missä sijoittajat etsivät tietoa

Kotimaiset talousmediat ovat sijoittajien ensisijainen tiedonlähde, koska ne tarjoavat luotettavaa ja toimituksellisesti riippumatonta sisältöä. Näkyvyys näissä medioissa tarjoaa yritykselle uskottavuutta ja vakuuttaa sijoittajat siitä, että yritys on vakavasti otettava toimija. Varmista, että yrityksesi on näkyvillä juuri näissä kanavissa – sekä digitaalisesti että painetussa muodossa.

2. Viesti selkeästi ja ymmärrettävästi

Sijoittajat arvostavat selkeyttä ja konkretiaa. Vältä liian teknistä kieltä ja keskity kertomaan yrityksen tarina tavalla, joka on helposti ymmärrettävä. Sijoittajat haluavat ymmärtää kilpailuedut, kasvumahdollisuudet ja pitkän aikavälin potentiaalin – ei vain lukuja, vaan myös liiketoimintalogiikan.

3. Epävarmuus ei näy impulsiivisuutena, vaan harkintana

Tämänhetkisessä markkinaympäristössä sijoittajat eivät etsi nopeita suunnanmuutoksia, vaan vahvistusta sille, että valittu strategia kestää. Tämä korostaa viestinnässä ja tarvetta realismille, johdonmukaisuudelle ja pitkäjänteisyydelle. Ylisanoitettua kasvu- tai tuottopuhetta puhuttelevampaa on perusteltu, tilannekuvaa avaava viestintä.

4. Hyödynnä sisältömarkkinointia ja monikanavaisuutta

Natiivikampanjat ja asiantuntija-artikkelit kertovat yrityksesi tarinan syvällisemmin kuin perinteinen mainonta. Yhdistä painetut talousmediat digitaalisiin kanaviin: 89 prosenttia seuraa talousmedioita digitaalisesti viikoittain. Liikkuva kuva, verkkosisällöt ja sosiaalinen media täydentävät perinteistä mediaviestintää ja laajentavat tavoittavuutta.

5. Perustele, miksi juuri sinun yrityksesi

Sijoittajat etsivät konkreettisia syitä sijoittaa. Varmista, että viestisi perustuu vahvoihin faktoihin ja avaa selkeästi, miksi yrityksesi on houkutteleva sijoituskohde nyt ja tulevaisuudessa.