britt_nilsen_schibstedt-media-group_003_web_770x3700c288db851ca6195b8b0ff00009ee3c0

Ennakkoluulojen purkaminen piristää bisnestä


Aivomme ovat jatkuvan paineen alla. Saamme koko ajan ympäristöstämme valtavan määrän ärsykkeitä, joita aivomme yrittävät laittaa mielekkääseen järjestykseen. Kaikki aiemmin kokemamme ja oppimamme ohjaa tätä luokittelua, josta suurin osa tapahtuu niin, ettemme edes tiedosta koko asiaa. 

Käytännössä alitajuinen luokittelu saattaa näkyä esimerkiksi siten, että kun ajattelemme sanaa kirurgi, mieleemme nousee kuva miehestä. Tai vastaavasti, kun ajattelemme sairaanhoitajaa, näemme mielessämme naisen. Näin voi käydä siitäkin huolimatta, että tietoisesti ymmärrämme, että kirurgeina ja sairaanhoitajina toimii niin naisia kuin miehiä, eikä sukupuoli määritä kyvykkyyttä kumpaankaan tehtävään. Tiedostamattomat ennakkokäsitykset muista ihmisistä voivat kuitenkin aktivoitua esimerkiksi rekrytointitilanteissa ja pahimmillaan hakijan nimi, sukupuoli ja ikä saattavat vaikuttaa siihen, tuleeko hakija kutsutuksi haastatteluun. 

”Useimmiten tällainen aivojen tekemä automaattinen luokittelu auttaa meitä selviytymään arjessa ja on siten hyvä asia. Mutta se saattaa myös johtaa siihen, että meille muodostuu negatiivisia ennakkoasenteita ja stereotypioita, jolloin päädymme tekemään huonoja päätöksiä”, sanoo mediakonserni Schibstedin vastuullisuusjohtaja Britt Nilsen. 

Nilsen vieraili marraskuun lopussa Suomessa ja piti Alma Median henkilöstölle valmennuksen koskien tiedostamattomia ennakkoluuloja.  

Ennakkokäsitykset urakehityksen tiellä  

Nilsenin mukaan Schibstedillä tiedostamattomia ennakkoluuloja alettiin käsitellä systemaattisesti vuoden 2017 liiketoimintajärjestelyjen jälkeen, kun huomattiin, että kahdessa uudessa liiketoimintasegmentissä johtotehtävissä oli pääasiassa miehiä. Yhtiö asetti tavoitteen kasvattaa johtoasemissa olevien naisten lukumäärää ja alkoi pitää HR- ja esimiesrooleissa oleville työntekijöille työpajoja tiedostamattomista ennakkoluuloista. Toimien ansiosta naisten lukumäärä yhtiön johdossa on noussut selvästi parissa vuodessa. 

”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ennakkoluuloja olisi vain miehillä. Myös naiset arvioivat usein omaansa ja toisten naisten osaamista eri tavoin kuin miehet. Naiset saattavat esimerkiksi jättää hakematta tehtäviä, joihin eivät koe olevansa sataprosenttisen päteviä. Miehet taas hakevat rohkeasti sellaisiakin tehtäviä, joiden vaatimuksista he katsovat täyttävänsä vain 60 prosenttia”, Nilsen muistuttaa. 

Yhtiössä on sittemmin käynnistetty ohjelma, joka tähtää haitallisten ennakkoluulojen purkamiseen. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siten, että on kiinnitetty entistä enemmän huomiota siihen, millaisia ilmaisuja työnhakuilmoituksissa käytetään. Lisäksi yhtiö käynnisti sarjan valmennuksia, joissa henkilöstöä havahdutettiin huomaamaan muun muassa sukupuoliin liittyviä stereotypioita. 

Naisten osuus Schibstedin ylimmässä johdossa on saatu toimenpiteiden seurauksena nousemaan ja se on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Nilsen näkee, että haitallisten ennakkokäsitysten murtaminen ja naisten nousu johtoportaaseen tuottaa selviä etuja. 

”Mitä enemmän monimuotoisuutta yrityksissä on, sitä innovatiivisempia ne ovat ja sitä parempaa tulosta ne tekevät”, Nilsen toteaa. 

Pois haitallisesta ryhmäajattelusta 

Sukupuolen lisäksi haitallisia ennakkokäsityksiä ja rajoittavia mielikuvia saattaa liittyä myös henkilön ikään, etniseen taustaan, koulutukseen, tai siihen, onko hän introvertti vai ekstrovertti. Nilsenin mukaan kaikenlaisten ennakkokäsitysten purkaminen on tärkeää, koska se edistää sitä, että erilaiset äänet pääsevät kuuluviin. 

Nilsen peräänkuuluttaakin yrityksiltä avoimuutta, keskustelua ja inklusiivista kulttuuria, jossa kaikkien kyvyt tulevat otetuiksi huomioon. Tällöin mahdollisimman moni voi kokea tulevansa kuulluksi, eikä kukaan joudu perusteettomien ennakkokäsitysten uhriksi ja tule esimerkiksi ohitetuksi kokoustilanteessa. 

”Esimiehillä on tästä tietysti iso vastuu, mutta jokainen meistä voi edistää mukaan ottavaa kulttuuria. Tämä tapahtuu esimerkiksi tulemalla aiempaa tietoisemmaksi omista alitajuisista ennakko-oletuksistaan, tukemalla vähemmistöihin kuuluvia kollegoita, kuuntelemalla kunnolla kaikkien mielipiteitä ja perustamalla päätökset aina faktoihin tunteiden sijaan”. 

Omia tiedostamattomia ennakkoluulojaan voi kyseenalaistaa yksinkertaisilla harjoituksilla. Verkosta löytyy esimerkiksi huippututkijoiden kehittämiä testejä, joiden avulla voi tutkia omia mahdollisia ennakkoluulojaan liittyen paitsi sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, myös esimerkiksi painoon tai vajaakuntoisuuteen. Nilsenin mukaan harjoitusten tulokset yllättävät meistä useimmat.   

Entä mitä Nilsen sanoisi heille, joiden mielestä vähemmistöjen asemasta, sukupuolikiintiöistä ja ennakkoluuloista on puhuttu julkisuudessa jo aivan liikaa? 

”Huomioon ottava kulttuuri hyödyttää kaikkia, sillä se saa työpaikat kukoistamaan, mikä puolestaan merkitsee parempaa tulosta. Yhteiskunta ympärillämme on monimuotoinen ja sen tulee näkyä myös työpaikoilla”, Nilsen tiivistää. 


  • Päivämäärä: 20.12.2019, 00:00
  • Uutisen tyyppi: Uutinen
  • Teksti: Hanna Reinikainen

Jaa artikkeli: