Arno_Ahosniemi_rajattu

Median avattava prosessejaan yleisölle

Totuuden jälkeisenä aikana, brexitin ja Trumpin jälkimainingeissa, on entistä kirkkaammin selvää, että luotettavasti toimitettu perinteinen media voi kestävästi luoda kilpailuetua ja myös taloudellista menestystä omistajilleen ja asiakkailleen. Oleellista on, että media kantaa vastuunsa virheistään ja uutisoinnistaan.

Tärkeää on myös se, että luotettava media avaa yleisölleen selvästi, ketkä julkaisupäätöksiä tekevät ja ketkä ovat vastuussa. Kasvollinen toiminta, kuten kasvollinen omistus pörssiyhtiöissäkin, on aina läpinäkyvää. Kun on omistajuutta, on myös vastuuta.

Suomalaisen sananvapauden kulmakivenä on perinteisesti ollut päätoimittajan merkittävä päätösvalta tiedotusvälineessään ja samalla myös vastuu. Kuten tunnettua on, ääritapauksissa päätoimittajaa ja uutisen laatinutta toimittajaa odottaa oikeusprosessi, jos vastuuta ja valtaa käyttää huolimattomasti.

Ennen vuodenvaihdetta kärjistynyt pääministeri Juha Sipilästä alkanut ja sittemmin Ylen uutisointiin ja sen riippumattomuuteen  keskittynyt Yle-gate osoitti, että tiedotusvälineiden pitää viestiä suomalaiselle yleisölle nykyistä paremmin toimituksen prosesseista.

Kun päätoimittaja kertoo käyttäneensä ”normaalia journalistista harkintaa”, mitä hän tällä tarkoittaa käytännössä?

Mitä lähdesuoja käytännössä tarkoittaa? Mitä tarkoittaa journalistin ohjeissa mainittu vaatimus asian molempien osapuolien samanaikaisesta kuulemisesta? Pitääkö voimakkaan kritiikin kohteeksi joutunutta tahoa kuulla heti ensimmäisen asiasta julkaistavan uutisen yhteydessä?

Harva maallikko – ja välillä valitettavan harva journalistikaan – osaa  vastata näihin kysymyksiin.

Yle-gate osoittaa, että luotettavan median luotettavuutta olisi omiaan entisestään vahvistamaan se, jos media avaisi toimintaansa ja prosessejaan yleisölle.

Miten toimitusprosessi toimii ja mitä se pitää sisällään? Miten toimituksissa ideoidaan?

Miten journalistinen harkinta, päätoimittajan ja toimituksen johdon vastuu ja valta toteutuvat käytännössä? Miten median journalistinen linja syntyy?

Olen vakuuttunut siitä, että näistä asioista on syytä keskustella, ja että keskustelu vahvistaa suomalaista sananvapautta, tiedotusvälineiden luotettavuutta ja vastuunkantoa.

Sellaiselle on totuuden jälkeisenä aikana kovasti kysyntää. Perästä kuuluu. Aiomme olla jatkossa entistäkin avoimempia.

 
Kirjoittaja Arno Ahosniemi on Kauppalehden vastaava päätoimittaja.
 
  • Päivämäärä: 17.1.2017, 00.00
  • Uutisen tyyppi: Uutinen
  • Teema: Kestävä media
  • Teksti: Arto Ahosniemi

Jaa artikkeli:

Lue seuraavaksi:

Mediayritykset löivät viisaat päänsä yhteen – Read Hour synnytti kansanliikkeen

Suomalaisten lukutaito on rapistumaan päin. Se on huono asia, sillä ilman vahvaa lukutaitoa työelämässä ei pärjää nyt eikä tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten säätiö ja media- ja markkinointiviestintäala tarttuivat ongelmaan ja osuivat ajan hermoon Read Hour -kampanjallaan.

Kestävä media

”Haluaisin jäädä tänne koko päiväksi” - koululaiset lukivat päiväkotilapsille

Into lukemiseen sytytetään jo lapsena ja usein parhaimpina innoittajina lasten lukemiselle toimivat isommat lapset. Alma Media, Lasten ja nuorten säätiö sekä Otava Kustannus jalkautuivat yhdessä päiväkoteihin Porissa, Vantaalla ja Tampereella, kun niiden kummiluokkien oppilaat kävivät lukemassa lapsille

Kestävä media

Nopean kerronnan media

Toimitusten pitää kertoa työprosesseistaan avoimesti, toteaa Iltalehden päätoimittaja Erja Yläjärvi. Media säilyttää luottamussuhteen lukijoihinsa avoimuutta lisäämällä.

Kestävä media

Turvallisesti verkossa

Lainsäädäntö asettaa selvät rajat käyttäjädatan hyödyntämiselle, kertoo Alma Median digijohtaja Santtu Elsinen.

Kestävä media