Mainoshuijaukset kuppaavat mainostajien rahaa ja ärsyttävät kuluttajaa

Klikkibotteja, väärennettyjä IP-osoitteita, keinotekoista liikennettä, kopioituja sivustoja, kadonneita mainosnäyttöjä… Muun muassa tätä kaikkea pitää sisällään verkkorikollisuuden muoto, joka tunnetaan nimellä mainoshuijaukset (ad fraud). Ongelma on kasvanut erityisesti verkkomainonnan ohjelmallisen ostamisen yleistyttyä.

On arvioitu, että erilaiset mainoshuijaukset merkitsisivät globaalisti mainostajille jopa miljardien tappioita hukkaan heitettyinä investointeina. Verkkomainoksiin liittyvän rikollisuuden syntyyn on yksinkertainen syy – rikokset seuraavat rahaa.

“Koska mainosrahat siirtyivät verkkoon, myös verkon pimeä puoli kiinnostui mainoksista”, toteaa F-Securen Security Advisor Sean Sullivan.

Vaikka mainoshuijauksista on alettu puhua laajemmin vasta viime vuosina, ei ilmiö ole uusi. Sullivan muistelee vuotta 2005, jolloin havahduttiin siihen, että mainostajien panostuksia tuhlasivat bannerimainoksia kerta toisensa jälkeen klikkaavat botit. Tuttuja ovat myös niin sanotut klikkifarmit, joiden toimintaan kuuluu palkata ihmisiä kehitysmaista klikkailemaan mainoksia, surffailemaan sivuilla tai jopa tilaamaan uutiskirjeitä.

Mutta kuten kaikki rikollisuus, myös mainoshuijaukset kehittyvät ja monimutkaistuvat. Syyskuun lopussa esimerkiksi Financial Times varoitti laajasta display- ja videomainonan inventaarihuijauksesta. Mainoshuijaukset ovat nyt siirtymässä voimakkaasti mobiiliin ja esimerkiksi Google taistelee sovelluskauppa Playssa sellaisia sovelluksia vastaan, jotka sisältävät paljon häiritseviä pop-up -mainoksia tai jopa syöttävät mainoksia muihin sovelluksiin. Sullivanin mukaan myös erilaisia käyttäjien selaimiinsa asentamia plug-ineja saatetaan käyttää samoihin tarkoituksiin. Asiantuntijoita ei huolestuta vain se, että sovellusten ja liitännäisten kautta käyttäjille tuupataan tunkeilevia mainoksia.

“Ongelma on siinä, että samaa mekanismia voitaisiin periaatteessa käyttää myös erilaisten haittaohjelmien levittämiseen”, Sullivan varoittaa.

Suomalaisille mainostajille riski vielä pieni 

Mainostajat rahoittavat verkkoa ja mainoshuijaukset osuvatkin kipeimmin juuri heihin. Tavallinen käyttäjä ei välttämättä edes huomaa asiaa: Hän saattaa vain nähdä erilaista mainontaa kuin mitä hänen silmilleen on alun perin tarkoitettu. Mutta loppujen lopuksi kuluttajiakaan ei ole varaa ärsyttää väärillä ja häiritsevillä mainoksilla.

“Jos kuluttaja kokee, että hän ei saa relevanttia sisältöä mainonnan muodossa, niin se on pidemmän päälle tietenkin ongelma kaikille osapuolille”, Valion digitaalisesta markkinoinnista vastaava Pekka Rantamoijanen huomauttaa.

Rantamoijanen istuu Mainostajien liiton digityöryhmässä, jossa on keskusteltu paljon myös mainoshuijauksista. Rantamoijasen tuntuma on, että pieni kielialue ja tiivis yhteistyö suomalaisten mediatalojen kanssa pitää suomalaisen mainostajan vielä melko hyvin turvassa.

”Mutta samaan hengeen vetoon on lisättävä, että kun mainosmuodot lisääntyvät ja analysoitavan datan määrä kasvaa, on mainostajan hyvä olla hereillä myös näistä lieveilmiöistä”, Rantamoijanen toteaa.

Yksi syy mainoshuijausten leviämiseen on siinä, että verkon mainosmarkkinat ovat huomattavasti monimutkaistuneet. Ohjelmallinen ostaminen ja mainosverkostot ovat toisaalta helpottaneet mainonnan ostamista ja kohdentamista, mutta samalla heikentäneet prosessien läpinäkyvyyttä. Muun muassa IAB onkin käynnistänyt Authorized Digital Sellers eli ads.txt -hankkeen, jolla pyritään nimenomaan lisäämään läpinäkyvyyttä ja auktorisoimaan digitaalisen mainostilan myyjiä. Ensimmäisten joukossa Suomessa tunnistuksen on ottanut käyttöön Iltalehti ja muissa Alman medioissa se otetaan käyttöön lokakuun aikana. 

Näin vältyt mainoshuijaukselta

Kuinka mainostajana on sitten mahdollista välttyä mainoshuijaukselta ja varmistua, että investointi todella menee tarkoitettuun kohteeseen? Kokosimme mainostajalle muutaman vinkin: 

1) Hyödynnä kotimaista mainosinventaaria – ulkomaisissa inventaareissa huijatuksi tulemisen riski on aina suurempi.

2) Tee julkaisijalle kysymyksiä koskien sen käyttämää mainonnanjakelujärjestelmää: Poistaako järjestelmä kampanjaraporteista lyhyen ajan sisällä tapahtuneet samanlaiset klikit tai jakeleeko se mainontaa kohteisiin, joissa on havaittu koneellista liikennettä

3) Tunne hyvin käytössä olevat kolmannen osapuolen mittaustyökalut: Mittaavatko ne suodattamatonta verkkoliikennettä vai liikennettä vasta mainonnanjakelujärjestelmän filtteröinnin jälkeen.

4) Tee aina yhteistyötä luotettujen kumppaneiden kanssa.

Jaa artikkeli