Tieto ei kulu.


Onko tieto vain sattuman oikku evoluutiossa?

Tieto on yksi universumin ihmeellisyyksistä: tietoa voi jakaa ja kopioida äärettömästi – sen lainkaan kulumatta. Sillä, jakaako tiedon yhdelle ihmiselle tai miljardille ihmiselle, ei ole vaikutusta itse tietoon. Se ei kulu. Muuttumista toki tapahtuu kunkin yksilön omissa ajatuksissa välittömästi, kun tieto on vastaanotettu. Ja sekin on ihmeellistä.

Emme tiedä, onko tieto vain ihmiskunnan lyhyen historian ajan kehitysoikku; vai osa jotain suurempaa tai pienempää ulottuvuutta. 

Ihmisaivot eivät ole muuttuneet 60 000:een vuoteen.

Tiedeyhteisön konsensus on, että ihmisen aivot ovat supermuovautuva järjestelmä ja edelleen kutakuinkin samassa evoluutiovaiheessa kuin modernin ihmisen ilmaantumisen aikakaudella. Siis kivikaudella noin 60 000 vuotta sitten. Viestintäteknologian kehitys viimeisinä vuosikymmeninä ei muuta miksikään satojen tuhansien vuosien kehitysprosessia aivoissamme. Nykyinen tieto- ja viestintätulva on parhaimmillaan vasta mahdollisesti saanut hereille aivojärjestelmässämme kehityskulun, jonka seurauksia todennetaan tulevaisuudessa, kauan meidän jälkeemme. 

Miten kaikki ympärillämme on mahdollista, jos aivomme ovat periaatteessa samanlaiset kuin vapaina luonnossa eläneillä esivanhemmillamme tuhansia ja kymmeniä tuhansia vuosia sitten?

Vastaus on, että olemme oppineet käyttämään aivojamme, vaikkakin vain murto-osaa niiden kapasiteetista. Olemme kehittyneet tuottamaan ja hyödyntämään tietoa, organisoimalla tietoa. Kun tieto on jäsenneltyä ja sopivissa palasissa, kykenemme yhdistelemään aiemmin opittua ja uutta tietoa. Kun jäsentelemme ja organisoimme tietoa, tieto välittyy eteenpäin, kopioituu, yhdistyy muuhun tietoon ja muodostaa uutta tietoa. 

Koska aivomme eivät ole kehittyneet tiedon määrän ja laadun kehityksen mukana, meidän on täytynyt löytää aivojemme kehitysvaiheeseen sopivat menetelmät käyttää aivojamme. Tiedon tulee olla jäsenneltyä ja tarjolla siten, että yksittäiseen asiaan tai monimutkaiseen asiakokonaisuuteen liittyvä tiedon käsittely sekä tiedon hyödyntämisen seuraamusten arviointi on ihmisajattelulle mahdollista.

Ihmisen kyky ymmärtää ja jäsennellä tietoa on hyvin rajallinen.

Tallennetun historian ajan, satojen ja tuhansien vuosien ajan, tarvittavan tiedon määrä on ollut vähäinen. Ihmisten tarve ja kyky ymmärtää ja jäsennellä tietoa on ollut hyvin rajallinen. Tiedon määrän kasvaessa ihmiskunta ja yhteiskunnat ovat kehittyneet, hyvässä ja pahassa. Tietoa on opittu dokumentoimaan ja sen jäsentelyn ja hyödyntämisen menetelmät ovat kehittyneet – puhutaan datasta. Kautta historian tieto on ollut myös vallankäytön väline. Tiedon saantia säätelemällä ja tietoa muuntelemalla on voitu valistaa, hallita, kontrolloida ja alistaa kansakuntia. Yhtälailla tieto on myös mahdollistanut vaurauden ja hyvinvoinnin. 

Tieto on modernin yhteiskunnan keskeinen komponentti. 

Tänään tieto on – periaatteessa – kaikkien saatavilla. Suuri osa tiedosta on ilmaista ja sitä on saatavilla enemmän kuin koskaan. Dokumentoidun tiedon määrä lisääntyy rajattomalta tuntuvalla kasvuvauhdilla. Tiedon hyödyntämisen menetelmät saavat jatkuvasti uusia muotoja yhteiskunnassa, taloudessa ja viestinnässä. Käytettävissä olevan ja välttämättömän tiedon määrä, ja toisaalta tiedon hyödyntämisen menetelmien runsaus on johtanut siihen, että kykymme ja edellytyksemme toimia yhä monimutkaisemmaksi kehittyvässä tietoyhteiskunnassa on joutunut koetukselle. 

Aika on tiedon kannalta kriittinen komponentti.

Parin viime vuosikymmenen kehityksessä tiedon kannalta kriittiseksi komponentiksi on tullut myös aika. Saatavilla olevan tiedon arvo saattaa sitoutua vain hyvin lyhyeen ajanjaksoon. Tai hyödyllisen sekä välttämättömän tiedon ymmärtämiseen käytettävissä oleva aika voi olla erittäin lyhyt. 

Kyky tiedon yhdistelyyn ja jäsentelyyn, sekä kyky tietokokonaisuuksien keskinäisten vaikutusten ja niiden välisen vaihdon ymmärtämiseen, mahdollistaa meille kyvyn tulkita yksilöiden, ympäröivän maailman, yhteiskunnan sekä talouden ja viestinnän ilmiöitä; ja myös vaikuttaa niihin. Hyödyntämällä juuri oikeaa tietoa; juuri oikealla tavalla; juuri oikeaan aikaan ja yhdistelemällä sitä juuri oikeaan tietoon; on mahdollista saavuttaa menestystä eri elämänalueilla. Ja tietenkin myös päinvastoin.

Timo Keinänen

Alma Media Brand Studio

Tutkimusmatkailija, konseptisuunnittelija ja creative lead, AMR