Kohti inhimillisempää ja kestävämpää työelämää? Työelämän murros haastaa sekä työnantajat että työntekijät

Muuttuvaan työelämään tarvitaan jokaisen panosta. Käynnissä oleva muutos kannattaa nähdä mahdollisuutena, jonka lopputuloksena työelämä muotoutuu entistä kestävämmäksi.

Koronapandemia on muokannut työelämää ennätyksellisen nopeassa ajassa. Pandemia on pakottanut työnantajat ja työntekijät ottamaan paitsi digiloikan myös kehittämään täysin uusia työskentely- ja toimintatapoja.

Aalto yliopiston Future of Work -hankkeen tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa huomauttaa, että työelämä olisi ilman pandemiaakin murroksessa. Pandemia on vain kiihdyttänyt muutostahtia.

Niin Vuorenmaa kuin moni muukin puhuu jopa käynnissä olevasta neljännestä teollisesta vallankumouksesta.

– Nyt käytössä on aivan uudenlaisia teknologioita, jotka mahdollistavat erilaisen työnteon. Muutostahti on samalla nopeampi kuin koskaan ennen, eikä vanhan työnteon logiikka ole enää sosiaalisesti kestävää. Lisäksi esimerkiksi työnteon suhde aikaan muuttuu, eikä moni enää yksinkertaisesti jaksa tehdä töitä samalla kaavalla, kun tavoitettavissa ja ”päällä” pitäisi olla koko ajan, Vuorenmaa selventää.

Kaikkia tarvitaan mukaan muutokseen

Vuorenmaa painottaa, että samalla kun työkalut ja työn tekemisen tavat muuttuvat, myös johtamisen ja työn prosessisuunnittelun tulisi muuttua. Toisaalta muutos tapahtuu eri aloilla eri tavoin – ja eri aikataulussa.

– Keinoälystä, robotiikasta ja erilaisista teknologisista ratkaisuista puhutaan tosi paljon, mutta on hyvä ymmärtää, että monessa organisaatiossa on opittu juuri kunnolla käyttämään exceliä ja outlookia, hän sanoo.

Juuri tästä syystä muutokseen on otettava mukaan ihan jokainen.

– Ihminen ei lähtökohtaisesti useinkaan pidä siitä, että työ muuttuu. Nyt arkinen työn muutos vaatii jatkuvaa uuden opettelua. Inkluusiota tarvitaan, ja siksi kannattaa miettiä miten kaikki työntekijät otetaan muutokseen mukaan, Vuorenmaa sanoo.

Kyse on myös työhyvinvoinnin kannalta tärkeästä asiasta.

– Ihmiset voivat töissään tutkitusti paremmin, kun heillä on tunne, että heidät on nähty. Nyt tarvitaan moniulotteista tapaa luoda hyvää ja kestävää työelämää, ja sen ymmärtäminen voi organisaatiosta riippuen vaatia johdolta tietynlaista asennemuutosta, Vuorenmaa lisää.

Muutosta täytyy ymmärtää

Vuorenmaa ei ole suinkaan ainoa, joka tietää työelämän olevan murroksessa. Monessa edelläkävijäyrityksessä jatkuva muuttuminen on jo tätä päivää. Myös hallitusohjelmassa painotetaan työelämän kehittämistä.

– Jos muutosta on jo ajateltu organisaatiossa, se ei ehkä tunnu niin isolta jutulta. Edelläkävijöiden lisäksi muidenkin työnantajien kannattaisi viimeistään nyt pohtia, mikä voi toimia muutoksen esteenä. Joskus kysymys voi olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin esimerkiksi uuden kielen opettelusta. Tällöin työntekijöitä voi kannustaa muutokseen tarjoamalla heille kielenopetusta, Vuorenmaa vinkkaa.

Vuorenmaa huomauttaa, että lopulta kaikki alkaa muutoksen ymmärtämisestä.

– Kun tämän sisäistää ja organisaation tuntee, tiedät miltä muutos näyttää. Näin voit poistaa stigmaa muutoksen ympärillä, hän kehottaa.

Tee muutoksesta mahdollisuus

Jatkuvasta oppimisesta on puhuttu jo pitkään, ja opit tulevat Vuorenmaan mukaan nyt toden teolla käyttöön.

– Meidän olisi hyödyllisempää miettiä miten adaptoitua ja hyväksyä se, että muutos on pysyvää. Työ tulee muuttumaan, mutta se ei katoa mihinkään. Muutos tarkoittaa myös sitä, että opimme tekemään asioita uusilla tavoilla koko loppuelämämme ajan.

Organisaatioilla on Vuorenmaan mukaan nyt tuhannen taalan paikka keskittyä tukemaan ja auttamaan työntekijöitä muutoksen kohtaamisessa.

– Esimerkiksi tässä kummallisessa korona-ajassa on hyvä tarkkailla sitä, miten ihmiset voivat. Muutos tapahtui nopeassa tahdissa, joten nyt on hyvä paikka katsoa taaksepäin ja pohtia, mitä siitä on opittu ja mitä hyviä ja huonoja asioita jo tapahtuneesta muutoksesta on seurannut. Niistä on mahdollisuus oppia paljon.

Onni työssä -hanke ja Monster haastavat muutokseen

Työelämän murros näkyy myös ruohonjuuritasolla – kaikenkokoisissa yrityksissä. Siksi Alma Media on haastanut suomalaiset yritykset ja yksilöt yhdessä rakentamaan Suomeen maailman parasta työelämää. Maksuttoman Onni työssä -verkkokurssin tavoitteena on edistää yksilön työhyvinvointia ja parantaa työn imua.

– Koko Suomen ja samalla myös Alma Median kilpailukyky nojaa vahvasti siihen, että työelämässä on vahvaa osaamista ja motivoituneita, työssään viihtyviä ammattilaisia. Suomalaisissa yrityksissä tehdään valtavasti hyvää työtä työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittymisen eteen, mutta hyvistä teoista ei kerrota ulospäin tai eri toimijoiden viestintä hukkuu informaatiotulvaan. Työelämää kehittäviä sisältöjä ja verkkokurssin yhteen kokoava Onni työssä -sivustomme tuo hyviä tekoja näkyvimmiksi ja auttaa samalla jokaista suomalaista löytämään työn imun, kertoo Alma Median viestintä- ja brändijohtaja Elina Kukkonen.

Kukkonen huomauttaa, että Suomi on jo neljättä kertaa valittu maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta tilastojen valossa työn imua voimme Suomessa vielä kehittää. Tällä olisi laajat myönteiset vaikutukset yksilön hyvinvointiin, työmarkkinoihin ja yhteiskunnallisesti.

– Verkkokurssi on konkreettinen toimenpide rakentaa parempaa ja kestävämpää työelämää. Kurssilla kuka tahansa voi löytää omia vahvuuksiaan ja opetella, mistä esimerkiksi työn imu syntyy, Kukkonen sanoo.

Muutosta kohti kestävämpää työelämää rakentaa myös Alma Median digitaalinen rekrytointipalvelu Monster, joka tarjoaa ensimmäisenä Suomessa uuden sukupolven palvelualustan. Uusi palvelualusta huomioi rekrytointilanteessa kokonaisvaltaisesti hakijan kyvyt eli koulutuksen, osaamisen ja kokemuksen lisäksi myös hakijan yksilölliset piirteet ja sosiaaliset vahvuudet, kuten vuorovaikutustaidot.

– Pyrimme siihen, että työpaikat ja työnhakijat kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Työelämässä tarvitaan myös inhimillistä pääomaa ja kestäviä arvoja. Kun myös tarvittavat pehmeät taidot

kohtaavat, rekrytoinnit onnistuvat entistä paremmin ja ihmiset ovat työssään tyytyväisempiä. Tällöin myös työn tuottavuus paranee, kertoo Monsterin Chief Marketing Officer Annika Ruola.

Ruola huomauttaa, että inhimillisen pääoman korostaminen on jo maailmalla iso trendi.

– Muutos ei kuitenkaan synny itsestään. Työnantajien on tärkeää huomioida, mihin suuntaan he ovat menossa ja mihin yrityskulttuuria kannattaa kehittää. Jos rekrytointitilanteessa voidaan katsoa tarpeeksi pitkälle, inhimillisen pääoman korostaminen voi auttaa myös yrityskulttuurin kehittämisessä, Ruola sanoo.

Teksti: Pi Mäkilä

Jaa artikkeli