Digitilaukset ja uutiskirjeet edustavat sisältöjen arvon uutta aikakautta

”Trump on parasta, mitä uutismedialle on tapahtunut sataan vuoteen.” ”Netflix ja Spotify petaavat tietä uutismedian digitilauksille.” Earl Wilkinson toimii kansainvälisen uutismediajärjestö INMA:n toimitusjohtajana ja täräyttelee mielellään näkemyksiään median nykytilasta ja tulevaisuudesta. Wilkinson vieraili Suomessa helmikuun lopussa.

Wilkinsonin mukaan elämme tällä hetkellä erittäin kiinnostavia aikoja. Viime vuosina olemme toden teolla nähneet, mitä tarkoittaa, kun kuka tahansa voi olla julkaisija. Populistien esiinmarssi on puolestaan saanut monet uutismediat alleviivaamaan faktoja entistäkin tarkemmin.

”Moderni teknologia on merkinnyt sitä, että meillä on nyt ylitarjontaa sisällöistä – informaatiosta, journalismista, mielipiteistä, puheesta. Meille on myös syntynyt julkaisualustoja, kuten Facebook, jotka ovat hyviä kokoamaan yhteen puhetta, mutta huonoja hallitsemaan sitä.”

”En usko, että kukaan parikymmentä vuotta sitten näki tämän kehityksen tulevan. Että voisimme nyt olla tilanteessa, jossa kaikki voivat olla julkaisijoita ja että julkaisualustojen avulla pystytään levittämään virheellisiä tietoja ja käyttämään niitä aseiden tavoin. Näin myös usko instituutioihin on saatu horjumaan”, Wilkinson pohtii. 

Uskoa instituutioihin horjuttavat entisestään myös valeuutissivustot. Wilkinsonin mukaan kehitystä ei pidä tyytyä seuraamaan sivusta.

”Mielipidepohjaiset mediat, esimerkiksi Breitbart Yhdysvalloissa, ovat alkaneet esiintyä faktapohjaisina medioina. Breitbartilla on tietenkin oikeus mielipiteeseensä, mutta on hyvä huomata, että se on nimenomaan mielipiteisiin pohjautuva media ja että se venyttää faktoja estottomasti. Meidän täytyy nousta sellaista vastaan”, Wilkinson toteaa.  

Teknologian lisäksi mediaan ovat onnistuneet vaikuttamaan myös yksittäiset ihmiset. Wilkinsonin mukaan Trumpin valinta presidentiksi on muuttanut mediaa Yhdysvalloissa perusteellisesti. Laatumediat, kuten Washington Post, New York Times ja CNN, ovat alkaneet pistää kovan kovaa vastaan.

”Journalismin tehtävä demokratiassa on kyseenalaistaa vallanpitäjiä ja tuoda heidän toimintansa päivänvaloon. Ja juuri nyt uutismedia Yhdysvalloissa tekee mitä suurinta palvelusta demokratialle. Asioiden pyörittelyn sijaan laatumediat ovat alkaneet kutsua suoraan valheita valheiksi ja niistä on ensimmäistä kertaa tullut ikään kuin oppositio”, Wilkinson arvioi.  

Wilkinson kertoo olevansa huolissaan luottamuskuplista sekä vielä ymmällään siitä, miten luottamusta rakennetaan Trumpin jälkeisellä ajalla.

”Mikä tahansa, mitä esimerkiksi CNN:llä sanotaan, kaikuu monien Trumpin kannattajien kohdalla kuuroille korville. He eivät yksinkertaisesti luota kanavaan lainkaan. Sitten kun Trump ei ole enää virassa, on aiheellista kysyä, onko tämä luottamus mahdollista saada takaisin. Asemoivatko uutismediat itsensä jotenkin uudelleen? En osaa sanoa, mihin suuntaan tässä mennään”, Wilkinson sanoo.  

Parhaat käytännöt jakoon

Mediaa on viime vuosikymmenenä riivannut myös perinteisen ansaintalogiikan murtuminen. Kaikesta huolimatta Wilkinson on luottavainen median tulevaisuuden suhteen. Hän arvioi, että tukea median tulovirtojen turvaamiseen saatetaan saada jopa hieman yllättävältä taholta.

”Näyttää siltä, että taloudellisesti kaikkein lupaavin tie eteenpäin ovat digitilaukset. Ne eivät välttämättä ratkaise kaikkia median ongelmia, eivätkä yksinään säilytä journalismia nykylaajuudessaan, mutta ovat mielestäni paras keino, jonka olen nähnyt sen jälkeen, kun digitalisaatio romutti median perinteisen bisnesmallin.”

”Digitilauksissa uutismedian parhaita ystäviä ovat puolestaan palvelut kuten Netflix ja Spotify. Ne ovat muuttaneet merkittävästi kuluttajien asenteita ja käyttäytymistä, ja saaneet heidät ajattelemaan, että on ihan ok antaa yrityksille luottokorttitietonsa ja antaa niiden tehdä veloituksia kuukausittain.”

Mediatalot ympäri maailman kokeilevat parhaillaan erilaisia ansaintamalleja ja oppivat datan avulla lukijoistaan ja sisällöistään koko ajan enemmän. Wilkinsonin mukaan olisi tärkeää, että mediatalot myös jakaisivat keskenään havaintojaan ja parhaita käytäntöjään. Millaiset sisällöt tuottavat eniten digitilauksia? Mitkä sisällöt taas nostavat brändiarvoa? Mikä toimii parhaiten somessa? Entä kuinka sitoutamme uudet tilaajat tehokkaimmin? Uusien keinojen ohella Wilkinson kehottaa mediataloja kokeilemaan perinteisiäkin keinoja, nyt vain hieman uudella lähestymistavalla.  

”Jos haluamme, että lukijat tulevat suoraan sisältöjemme pariin, eivätkä esimerkiksi hakukoneiden tai sosiaalisen median kautta, niin paras keino siihen ovat vanhat kunnon uutiskirjeet. Esimerkiksi Boston Globella on nykyisin 31 erilaista uutiskirjettä, jotka on suunnattu digitilaajille ja joita ohjaavat algoritmit”, Wilkinson kertoo.

Vuoteen 2018 päivitettynä uutiskirje voi olla pienille erityisyleisöille räätälöity sisältötuote, joiden aiheet voivat olla melkein mitä tahansa – uutisia, mielipiteitä, Australian liigan rubgya tai vaikkapa muistokirjoituksia.

”Tässä piilee tiettyä taikaa. Alamme nyt ymmärtää aivan uudella tavalla sisältöjen arvoa”, Wilkinson toteaa.    

Jaa artikkeli