Alma Media > Uutinen > Uutisroboteilla pelottelu on tuhoisaa

Uutisroboteilla pelottelu on tuhoisaa

Laatu on journalismin ydintä, josta lukijat ovat valmiita maksamaan. Automaattisesti tehdyt jutut kuitenkin täydentävät median tarjontaa ja auttavat löytämään uusia yleisöjä, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Carl-Gustav Lindén.

Robotti tulee ja vie toimittajien työt. Tätä vuosia jatkunutta pelottelua Helsingin yliopiston tutkija Carl-Gustav Lindén pitää tuhoisana: se on viivyttänyt työntekoa helpottavan teknologian ottamista käyttöön toimituksissa.

– Silloin, kun sitä pidetään uhkana, koko keskustelu menee väärille raiteille, Lindén sanoo.

Hänen mielestään koko robotti-sana on huono. Ennemmin pitäisi puhua uutistuotannon automatisaatiosta. Se on jatkumoa kehitykselle, joka on kestänyt toimituksissa vuosikymmeniä ja helpottanut ja nopeuttanut esimerkiksi tekstin- ja kuvankäsittelyä.

Myös automatisoidun uutistuotannon tehtävänä on helpottaa toimittajien työtä. Siinä tietokone käyttää hyvin strukturoitua tietokantaa, esimerkiksi urheilutuloksia, lehtijutun kirjoittamiseen. Sen ehdoton valtti on nopeus. Lindénin tutkimusryhmän tekemän testin mukaan toimittaja kirjoittaa tunnissa yhden perusjutun, botti 7 500.

Lindénin mukaan toimittajien suhtautuminen automatisointiin on yleensä alkuun kielteistä. Se kuitenkin muuttuu, kun he huomaavat sen olevan työkalu, joka auttaa tekemään parempia juttuja.

– Laatujournalismi on ydin, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Koneen tekemillä pikkujutuilla voi kuitenkin löytää uutta yleisöä. Silloin kokonaistarjonta on valtava, Lindén sanoo.

Alma Median digitaalisen median kehityspäällikön Suvi Tannerin kokemuksen mukaan moni toimittaja ottaisi tyytyväisenä tylsistä rutiinihommista vapautuvan ajan, jonka voisi käyttää juttuaiheiden perusteelliseen tutkimiseen. Tannerin vastuulla on Alman toimitusten journalistinen sisältö- ja kehitysyhteistyö.

– Automatisaation perimmäinen ajatus on, että sen avulla voitaisiin antaa lukijalle jotain enemmän, hän sanoo.

Mediayhtiöiltä automatisaatio vaatii investointeja. Toimituksissa täytyy olla muutama ihminen, joka ymmärtää automatisaation toimintalogiikkaa, sekä toimittajia, jotka käsittävät, millainen data on kiinnostavaa. Kuitenkin myös sen hyödyt voivat olla isoja, Lindén muistuttaa.

Botin avulla lisäaikaa esimerkiksi haastatteluille

Itsekin pitkän toimittajan uran Hufvudstadsbladetissa ja Ylessä tehnyt Lindén johtaa Helsingin yliopiston Immersive Automation -tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on edistää datalähtöistä, automatisoitua sisällöntuotantoa. Myös Alma Media on mukana projektissa.

Tutkimusprojektissa on kehitetty muun muassa uutisbotti Valtteri, jota jotkut Alman toimitukset hyödynsivät vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Valtteri kirjoitti yli 750 000 uutisartikkelia kuntavaalien tulosten pohjalta, ja esimerkiksi Lapin Kansa julkaisi uutisia eri kunnista ja äänestysalueilta botin kirjoittamien juttujen pohjalta.

Ihmisen ja koneen muodostama yhdistelmä on Lindénin mukaan yksi automatisaation lyömättömistä eduista. Kone kirjoittaa perusjutun nopeasti. Toimittaja voi käyttää vapautuvan ajan vaikkapa haastatteluiden tekemiseen, joilla juttuun saa kiinnostavaa ja ainutlaatuista lisätietoa.

Botti tekee tehokkaasti myös esimerkiksi tulosuutiset, jotka vaativat paljon työaikaa mutta joita harva lukee. Kone voi myös tehdä datan perusteella erilaisia versioita jutusta riippuen esimerkiksi siitä, oliko uutisoitava ottelu kyseisen median näkökulmasta koti- vai vierasottelu.

Laajemmin käyttöön tulevaisuudessa

Lindénin mielestä media on kansainvälisesti pahasti jäljessä muita aloja, joilla automatisaatio on jo edennyt pitkälle. Journalismissa on pitkät perinteet ja tietyt tavat tehdä asioita, mutta ne sopivat huonosti nykymaailmaan.

Kansainvälisesti on kuitenkin muutamia mediayhtiöitä, joissa automatisaatiota hyödynnetään jo paljon.

Esimerkiksi amerikkalainen uutistoimisto AP alkoi vuonna 2014 käyttää automatisaatiota pörssiyhtiöiden tulosuutisten teossa. Viime vuonna se arvioi, että automatisaatio on vapauttanut toimittajien työajasta noin 20 prosenttia. Silti tulosjuttuja on 12 kertaa enemmän kuin aiemmin ja niitä tehdään myös pienyhtiöistä, jotka saivat aiemmin niukasti mediahuomiota.

Britanniassa startup-yritys Urbs Media käy automatisaation avulla läpi avointa dataa ja tekee siitä lehtijuttuja. Toimittajat kirjoittavat viisi kuusi juttua päivässä, jotka sitten monistetaan ja joista tehdään satoja paikallisia versioita ympäri maan.

Lindén toivoo, että lähitulevaisuudessa toimittajat katsoisivat luovemmalla tavalla, mistä dataa saadaan ja millaisesta datasta saataisiin kiinnostavia juttuja.

–Tähän mennessä on ollut aika pieniä projekteja. Automatisaatio pitäisi saada laajemmin käyttöön.

Alman toimituksissa automatisaatiota on toistaiseksi hyödynnetty melko vähän. Esimerkiksi Aamulehdessä on kuitenkin ollut jo kohta kaksi vuotta käytössä kuntadatan seulontakone. Seuraavaksi suunnitelmissa on hyödyntää teknologiaa Tampereen liikennetietojen jakamiseen lukijalle.

– Ajatuksena on, että voisimme välittää suoraan lukijalle tietoa esimerkiksi ruuhkatilanteista ja liikennevalojen toimivuudesta, Tanner kertoo.

  • Julkaistu: 21.2.2018, 00:00
  • Kategoria: Uutinen
  • Teema: Journalismi

Jaa artikkeli

Lue seuraavaksi:

Iltalehti on Suomen suurin uutismedia. Ai, että miksi?

Siksi, koska Iltalehden sisällöt herättävät tunteita. Ville Rannan pilapiirrokset ihastuttavat…

Tutkimus

Politiikan toimittaja Lauri Nurmi: Minulle merkityksellistä on eteenpäin katsova journalismi

Iltalehden palkittu politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo lukijoille niistäkin asioista,…

Töissä Almalla

Lukijoiden luottamuksen säilyttäminen on median elinehto

Vastuullinen journalismi antaa totuudenmukaista tietoa siitä, mitä maailmassa tapahtuu, jotta…

Vastuullisuus