Lukijoilta kiitosta Option uudistuksesta

Kauppalehti Option vuoden 2007 lopulla toteutettu uudistus oli lukijoiden mukaan onnistunut. Lehden uudistunut ulkoasu sai paljon kiitosta. Sisältö vastaa aiempaa paremmin erityisesti naisten ja asiantuntijatason lukijoiden toiveita, mutta samalla on kuitenkin onnistuttu palvelemaan myös muiden lukijaryhmien tarpeita. Option lukemiseen käytetään keskimäärin 42 minuuttia, kun vuonna 2003 aikaa käytettiin 37 minuuttia. Tiedot ilmenevät Research Internationalin toteuttamasta lukijatutkimuksesta.

Ensimmäinen uudistunut Kauppalehti ilmestyy 12.1.2009. Kauppalehti selittää jatkossa uutistapahtumia ja niiden vaikutuksia aiempaakin paremmin ja syvällisemmin. Painetun Kauppalehden keskittyessä erityisesti tulevaan Kauppalehti.fi pureutuu entistäkin tarkemmin päivän uutisiin.

Lehden terävin kärki syntyy omasta uutishankinnasta ja keskustelunavauksista. Kantavana voimana ovat myös teemasivustot.

Uuden Kauppalehden sisällöt on jaettu viikonpäiviin. Maanantain lehti avaa uuden työviikon ja tuleviin tapahtumiin syvennytään aukeaman verran.
Yrityssivut kantavat jatkossa nimeä Oma Yritys. Ne ilmestyvät tiistaisin, keskiviikkoisin sekä torstaisin. Sivut kertovat tärkeimmät yrittäjiä koskettavat uutiset ja elävät mukana arjessa. Perjantain lehdessä pääpaino on sijoittamisessa ja säästämisessä.

Paperilehden muutos päättää uudistusten sarjan Kauppalehdessä. Vuosi sitten uudistui Kauppalehti Optio, tämän vuoden alussa uusiksi meni Kauppalehti.fi.

Aamulehti.fi:lle maakuntalehtien kävijäennätys

Aamulehti.fi teki huikean kävijäennätyksen viikolla 3, kun palvelussa kävi viikon mittaan 253 838 eri kävijää. Se on Suomen maakuntalehtien uusi ennätys. Parannusta edellisestä viikosta (173 400) tuli huimat 46,4 %. Viikon ylivoimaisesti luetuin juttu halventuneista etelänmatkoista klikattiin auki yli satatuhatta kertaa.
 
Suomalaisten verkkosivustojen suosiota mittaavalla TNS Metrix -listalla nousimme sijalta 27 sijalle 20. Sanomalehtien sarjassa Aamulehti.fi oli kuudes.
 
www.aamulehti.fi
 

Youth Media DNA -tutkimuksen tuloksia

Sanomalehtien maailmanjärjestön WAN:in organisoima kansainvälinen Youth Media DNA -tutkimus osoitti suomalaisnuorten olevan muita kiinnostuneempia sanomalehdistä ja uutisista. Televisio on suomalaisnuorten ykkösmedia, sillä sitä seuraa säännöllisesti peräti 92 %. Toiseksi kiilasi lehtikenttä (84 %), johon lasketaan mukaan muun muassa tilattavat sanomalehdet, iltapäivälehdet, ilmaisjakelulehdet sekä lehtien verkkopalvelut.

Tilattavia sanomalehtiä lukee tutkimuksen mukaan vähintään kerran viikossa 40 % suomalaisnuorista, kun vastaava osuus oli Yhdysvalloissa 24 % ja Alankomaissa 28 %.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös sosiaalisen median vaikutusta sanomalehtien lukemiseen. Sosiaalisen median käyttäjät paljastuivat myös ahkeriksi sanomalehtien lukijoiksi: heistä 44 % ilmoitti käyttävänsä tulevaisuudessa todennäköisesti nykyistä enemmän aikaa sanomalehtien parissa.

Tutkimus tehtiin Suomen ohella Yhdysvalloissa ja Alankomaissa ja sen kohderyhmänä olivat 15-29-vuotiaat nuoret.

Lähde: Suomen Lehdistö 2/2009

Kauppalehti, Monster ja Tori mukana Positiivinen talousuutinen -kampanjassa

Positiivinen talousuutinen -kampanjan tarkoituksena on vahvistaa ihmisten uskoa taloudellisten haasteiden edessä. Nostamalla esiin positiivisia uutisia voidaan osoittaa, että erittäin monella yrityksellä ja yrittäjällä menee hyvin - tänäänkin. Alma Mediasta mukana ovat Kauppalehti, Monster ja Tori.
 
Monster on yksi uusimmista yhteistyökumppaneista.
 
”Haluamme viestittää osallistumisellamme, että haastavasta taloustilanteesta huolimatta rekrytointeja tehdään edelleen. Samalla Monster haluaa tukea erilaisten työnhakua helpottavien artikkeleiden avulla ihmisiä, jotka ovat taantuman vuoksi joutuneet uuden tilanteen eteen”, kertoo Monster Oy:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Mollberg.
 
Positiivinen talousuutinen -kampanja on saanut alkunsa ruohonjuuritasolta - yksittäisten nuorkauppakamarilaisten tahdonilmaisuna, josta se on kahden kuukauden aikana kasvanut kansalliseksi positiivisuuskampanjaksi.
 
Kampanja on kahden kuukauden aikana nostanut esille jo yli 200 positiivista talousuutista. Uutisia on lukenut yli 10.000 kävijää ja kampanjan Facebook-ryhmään on liittynyt yli 900 jäsentä. Positiivisia uutisia kampanjan sivuille nostetaan mm. Kauppalehden sivuilta sekä Facebook-yhteisöstä, jonka kautta erityisesti yrittäjät ja heitä lähellä olevat ihmiset ovat aktivoituneet kertomaan omia menestystarinoitaan.
 
Lisätietoja osoitteesta: www.positiivinentalousuutinen.fi.
 
 

Juttuvaihto ennätyksellisen vilkasta

Alma Media -konsernin yksiköiden yhteistyö eli ketjutoiminta ulottuu myös toimituksiin. Esimerkki toimivasta yhteistyöstä on varsin positiivisesti kehittynyt juttuvaihto. Vaihdon ideana on toimitusten tekemien juttujen tarjoaminen Alma Median kaikkien lehtien käyttöön.

Vaihtojutuille on määritelty laatukriteerit, ja niillä nostetaan lehtien journalistista laatua. Lopputuloksena syntyy omaa vahvaa aineistoa Alman lehtien käyttöön, mikä vahvistaa niiden kilpailuasetelmaa. Samalla toimituksissa vapautuu resursseja esimerkiksi oman alueen tai aihepiirin laadukkaaseen uutisointiin. Kustannuksia säästyy sekä jokapäiväisessä toiminnassa että silloin kun vaikkapa urheilun suurtapahtumat uutisoidaan yhteistyössä.

Alma Median toimitukset lähettivät 7.-15.4. ennätykselliset 138 juttua vaihtoon. Julkaisukertoja kertyi myös ennätykselliset 180. Juttuja oli tarjolla laajasti uutisista sunnuntaisivuille, ja niistä moni nousi vahvaksi pääsiäisen puheenaiheeksi. Puolentoista vuoden aikana Alma Median toimitusten juttuvaihdon volyymi on kolminkertaistunut.

Sanomalehti Suomen arvostetuin viestintäväline

Tuoreen tutkimuksen mukaan 80 % suomalaisista arvostaa sanomalehteä. Television vastaava luku on 58 %, radion 47 % ja aikakauslehtien 19 %.

Arvostuksen ohella sanomalehdet erottuvat muista viestimistä myös uskottavuudellaan, asiantuntevuudellaan ja luotettavuudellaan. Lisäksi sanomalehtien vahvuuksiksi nähdään vastuullisuus, turvallisuus, paikallisuus, laadukkuus ja hyödyllisyys. Sanomalehdet auttavat myös ymmärtämään asioiden ja ilmiöiden taustoja.

Viime vuoteen verrattuna mielikuva sanomalehdistä arkeen puheenaiheita antavana mediana on vahvistunut, ja sanomalehtiä pidetään entistä aktiivisempina. Toisaalta suomalaiset toivovat sanomalehdiltä vieläkin enemmän aktiivisuutta sekä apua uutistaustojen ymmärtämiseen. Lisäksi sanomalehdiltä odotetaan syvällisyyttä ja edistyksellisyyttä.

TNS Gallup Oy Media haastatteli Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta runsasta tuhatta suomalaista maaliskuun lopussa 2009. Virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.
(26.5.2009)

Sanomalehden hiilijalanjälki mitattu

Metsäteollisuuden tutkimuslaitos KCL on tutkinut painotuotteen hiilijalanjälkeä osana laajempaa painoviestinnän kestävän kehityksen hanketta. Ensimmäisen vaiheen tulokset koskevat sanomalehden ja aikakauslehden kasvihuonekaasupäästöjä eli hiilijalanjälkeä, joka kattaa painotuotteen koko elinkaaren aina metsästä paperinvalmistukseen ja painamiseen, tuotteen jakeluun kotitalouksille ja tuotteen hävitykseen ja kierrätykseen.
 
Tyypillisen suomalaisen sanomalehden hiilijalanjälki on 150–190 g CO2-ekvivalenttia per lehti (CO2-ekv. = kaikki kasvihuonekaasut hiilidioksidiksi muutettuna), aikakauslehden puolestaan 190–230 g. Vastaava tai hieman suurempi määrä kasvihuonekaasuja syntyy esimerkiksi siitä, että kilo omenoita kasvatetaan Ranskassa ja tuodaan Suomeen rekalla ja rahtialuksella.
 
Paperinvalmistuksessa ja painotuotannossa kulutettu energia on yksi merkittävimpiä kasvihuonepäästölähteitä painotuotteiden elinkaaressa. Valitsemalla uusiutuvasti tuotettua energiaa voidaan painotuotteiden jalanjälkeä pienentää huomattavasti. Lukijat voivat myös itse vaikuttaa painotuotteiden hiilijalanjälkeen – kierrättämällä lehti käytön jälkeen jälki pienenee jopa viidenneksen.
 
Lue lisää Viestinnän keskusliiton sivuilta.
(15.6.2009)
 

Suomalaisnuoret: sanomalehti luotettavin media

Suomalaisnuoret: sanomalehti luotettavin media

 
Suomalaiset nuoret pitävät sanomalehtiä selvästi muita tiedotusvälineitä luotettavampana mediana. Kun 70 % suomalaisista liittää sanomalehtiin ominaisuuden luotettava, alle 35-vuotiailla vastaava luku on 78 %.
 
Nuorista luotettavuuden liittää televisioon 46 %, radioon 38 %, aikakauslehtiin 23 %, internetiin 18 % ja ilmaisjakelulehtiin 9 %.
 
Nuoret pitävät sanomalehtiä myös uskottavina useammin kuin suomalaiset keskimäärin. Suomalaisista 70 % liittää sanomalehtiin ominaisuuden uskottava, alle 35-vuotiaista näin tekee 80 %. Toiseksi eniten nuoret luottavat televisioon (39 %). Kolme neljästä alle 35-vuotiaasta pitää sanomalehtiä turvallisina ja vastuullisina. Muiden viestimien arvot jäävät tästä alle puoleen.
 
Nuoret toivovat sanomalehdiltä vieläkin enemmän apua asioiden ja ilmiöiden taustojen ymmärtämiseen sekä palveluapua arjessa. Myös edistyksellisyyttä kaivataan enemmän.
 
Nuoret lukevat sekä painettuja että verkossa ilmestyviä sanomalehtiä.
 
- Painetun sanomalehden lukeminen on nuorten keskuudessa vähentynyt vain hieman viime vuosina, mutta verkkolehtien lukeminen on lisääntynyt selvästi. Tästä voi jo ainakin varovaisesti tulkita, että sanomalehdet ovat saaneet kehittyneiden verkkopalveluidensa kautta lisää aivan uusia lukijoita erityisesti nuorista. Lisäksi lukijasuhteet ovat tiivistyneet painetun ja verkon palvelukokonaisuudella kaikissa ikäryhmissä, toteaa Sanomalehtien Liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen.
 
Lähde: Medioiden mielikuvat 2009, Sanomalehtien Liitto. Lisätietoja: www.sanomalehdet.fi
(11.8.2009)
 
 

Lasten liikenneviikko Alma Median maakuntalehdissä

Alma Median maakuntalehdet Aamulehti, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Satakunnan Kansa viettävät koululaisille suunnattua liikenneviikkoa syyskuun 7. päivästä lähtien. Teemaviikko toteutetaan jo kuudetta kertaa lehtien yhteistyönä.

Teemaviikolla lehdet ja niiden verkkopalvelut julkaisevat lapsille suunnattua liikenneturvallisuusaiheista sisältöä ja tehtäviä. Alakoululaisille ja esikoululaisille tarjotaan myös mahdollisuus tilata sanomalehtiä veloituksetta kolmeksi päiväksi. Yhteensä maakuntalehdet lähettävät teemaviikon aikana noin 63 000 lehteä kouluille.

Lehdillä on teemaviikon aikana erilaisia kilpailuja ja tapahtumia. Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien loppukesästä alkanut yläkouluikäisten Mopomestarikampanja huipentuu liikenneviikolla mopon käsittelyä testaavaan Mopokisaan. Aamulehti puolestaan järjestää koululaisille kilpailun yhteistyössä Auto- ja tiemuseon Mobilian kanssa.

Lasten liikenneviikon yhteistyökumppanina on autotalli.com sekä paikallisesti myös esimerkiksi Liikenneturva.

Kauppalehti Mobiililla on jo lähes 30 000 käyttäjää

Huhtikuussa 2009 lanseeratusta Kauppalehti Mobiili -palvelusta on tullut nopeasti varsin suosittu. Palvelulla on ollut viikoittain jopa noin 10 000 eri käyttäjää ja kaiken kaikkiaan lähes 30 000 käyttäjää. Kauppalehden Markkinatietopalveluiden projektipäällikkö Mikko Saastamoisen mukaan verkkopalvelun käyttäminen nimenomaan matkapuhelimella oli yhä yleisempää, mutta kauppalehti.fi havaittiin turhan hankalaksi ja raskaaksi matkapuhelimeen.

Tältä pohjalta kehitettiin Kauppalehden mobiiliversio, joka on tyylillisesti kevennetty Kauppalehden verkkosivu. Mobiiliin on sisällytetty suosituimmat ja tärkeimmät sisällöt, jotka on määritelty asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Etusivun uutisiin, yritysuutisiin ja Helsingin pörssin pörssidataan on lisätty käyttäjäpalautteen innoittamana ulkomaiset pörssit ja maksulliset sisällöt, kuten markkinauutiset ja reaaliaikaiset pörssikurssit.

Saastamoisen mukaan mobiilia pyritään jatkuvasti kehittämään yhdessä käyttäjien kanssa. Kehityslistalla on esimerkiksi keskusteluiden ja kommentointimahdollisuuksien tuominen mobiiliin, sillä käyttäjillä on kiinnostusta osallistua sisällöntuotantoon. Mobiili-Kauppalehteen myydään myös mainostilaa.

Kauppalehti Mobiilin saa käyttöön maksutta kirjoittamalla matkapuhelimen selaimen osoitekenttään http://m.kl.fi tai lähettämällä tekstiviestin mobiili numeroon 16111. (29.9.2009)

Tutkimus: Printti on vähittäiskaupan tehokkain mainonnan muoto

Painetun median tulevaisuutta ja etenkin sen arvoa mainosvälineenä on kyseenalaistettu viime aikoina monelta taholta online-mainonnan eri muotojen niittäessä mainostajien suosiota. Pohjanmeren takaa kuuluu kuitenkin mielenkiintoisia uutisia: brittiläisessä tutkimuksessa printtimainonta on todettu kaikkein tehokkaimmaksi mainonnan muodoksi vähittäiskaupassa.
 
Selvityksen mukaan vähittäiskaupan sanoma- tai aikakauslehteen investoima mainospunta tuo takaisin lisämyyntiä peräti 6,23 puntaa. Tutkimuksessa television tai ulkomainonnan lisämyynti olisi 3,57 puntaa ja verkkomainonnan vain 2,23 puntaa.
 
Televisiota on pidetty perinteisesti tehokkaana kulutushyödykkeiden ( FMCG, fast-moving consumer goods) mainoskanavana. Tämä ei tutkimuksen valossa pitäisi enää paikkansa, sillä FMCG-tuotteiden televisiomainontaan käytetty punta toisi vain 1,31 puntaa lisämyyntiä. Kun mainonnan tuotantokustannukset otetaan huomioon, lisämyynti putoaa 1,12 puntaan investoitua puntaa kohti.
 
Ekonometrisen tutkimuksen toteutti BrandScience brittiläisen ulkomainonnan alan järjestön Outdoor Advertising Associationin toimeksiannosta. (9.10.2009)
 
Lähde: www.telegraph.co.uk, ladattu 9.10.2009
 

Aamulehden Viidakkorumpu yhdistää kansalaisjournalismin ja sosiaalisen median

Kyse on koko kansan uutishuoneesta, jossa puheenvuoron saavat lukijat. Aamulehti on rekrytoinut pienen joukon aktiivisia ja viisaita kansalaisia, joille Viidakkorummun kautta on avattu suora väylä raportoida Aamulehti.fi:n sivuille siitä, "Mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt".

Juuri tuo on Viidakkorummun motto. Aamulehti etsii lisää silmiä ja korvia toimituksen tueksi, kansalaisia, jotka kertovat mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt.

Jokainen Viidakkorummun päivitystiimin jäsen voi siis tapahtuman, asian tai ilmiön bongatessaan uutisoida asiasta sanoin ja kuvin Viidakkorumpuun. Uutinen näkyy suoraan Aamulehti.fi:n etusivulla ja on siten lähes 300 000 viikkokävijän ulottuvilla. Uutisoinnin lajia ei ole rajattu. Kyseessä voi olla hauska löytö verkosta tai videotallenne tamperelaisesta elämänmenosta.

- Tavallisesti lukijat vinkkaavat uutisesta toimitukseen ja sitten lehti kertoo asiasta. Viidakkorumpu tarjoaa vaikuttamiseen paljon suoremman väylän, kertoo Aamulehden verkkopalveluiden kehityspäällikkö Seppo Roth.

Viidakkorumpu-sivun yläreunasta voi myös valita mieleisensä uutislistauksen; Tuoreimmat, Luetuimmat tai Pidetyimmät. Lisäksi viesteistä voi myös Facebook-tyyliin "tykätä" ja viestejä voi lähettää eteenpäin e-mailiin, Facebookin tai Twitteriin. Viidakkorumpua voi käyttää myös muuhun kuin uutisointiin. Sen avulla voi rakentaa kilpailuja, etsiä kylätoimittajia ja perustaa pienyhteisöjä. Mahdollisuudet ovat monet. Kaikkia ideoita yhdistää se, että Viidakkorummun avulla lehden verkkopalveluun saa vaivattomasti yhdistetyä sosiaalisen median piirteitä.

Viidakkorumpu on Geniemin ja Aamulehden kehittämä sosiaalisen median julkaisujärjestelmä. Teknisesti Viidakkorumpu on mille tahansa verkkosivulle upotettava osio, jolla on oma, yksinkertainen admin.
Viidakkorumpua tarjotaan myös muiden medioiden ja yhteisöjen käyttöön. Koska kyseessä on globaali sovellus, mahdolliset asiakkaat eivät välttämättä rajoitu Suomeen.

Katso lisää: www.aamulehti.fi/viidakkorumpu.

Lapin Kansa haastaa lehdentekoon Facebookissa

Lukijoiden mielipiteet ja palautteet ovat aina olleet tärkeitä lehden tekijöille, mutta Facebookin kaltainen yhteisöllisyys tarjoaa uudenlaisen, monipuolisen tavan käydä keskustelua.

Facebook-sivuston perustamista mietittiin toimituksessa perusteellisesti. Lähtökohta oli heti se, ettei Facebookista haluta tehdä vain uutta putkea, johon työnnetään tuutin täydeltä uutisia. Naamakirjan verkkoyhteisöllisyys kaipaa hieman kepeämpää otetta ja aitoa vuorovaikutusta.

Lapin Kansan sivustolla yhteisön jäsenet pääsevät kurkistamaan lehden toimituksen arkeen. He voivat kommentoida lehteä ja antaa palautetta mistä tahansa.

Tällä hetkellä Lapin Kansan Facebookilla on jo yli 900 fania.

Oletko sinä jo Lapin Kansan Facebook-fani?

Käy osoitteessa:
target="_blank">www.facebook.com

Alman yritysvastuuraportti julkaistu

Alma Media on julkaissut ensimmäisen yritysvastuuraporttinsa. Raportti tarjoaa tietoa ja tarinoita niin mediaan, ympäristöön, kulttuuriin, talouteen kuin sosiaalisiin yhteisöihin kohdistuvasta vastuusta.

Perinteisesti yritysvastuulla tarkoitetaan yrityksen vastuuta ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Mediatoimialalla yritysvastuun määritelmään kuuluu näiden lisäksi monia muita ominaispiirteitä ja vaikeasti mitattavia epäsuoria vaikutuksia. Yleisen vastuun määritelmien ohella Alman raportissa korostuvat esimerkiksi journalistinen riippumattomuus, luotettavuus ja sananvapaus. Erityisesti Alman yritysvastuussa korostui yhtiön merkittävä rooli alueidensa yhteisöllisyyden ja paikallisen identiteetin luomisessa sekä sen ylläpitämisessä.

Puhe median yritysvastuusta jatkuu Alman uudessa blogissa, jossa teemaa käsitellään eri näkökulmista. Blogin kirjoittajina toimivat Alman oma väki, mutta myös Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa ja kommentoida aiheita ja tekstejä. Tule mukaan rakentamaan vastuullisempaa yhteiskuntaa.

Linkit:
Yritysvastuuraportti
Blogi

Alma menestyi ilmastonmuutosvertailussa

21.10.2010 julkaistuissa Carbon Disclosure Project (CDP) 2010 -tuloksissa Alma Media paransi roimasti pistemääräänsä edellisvuosista. Edellisvuodesta lähes kolminkertaistuneella kokonaistuloksella 63 pistettä taakse jäivät muun muassa muut pohjoismaiset mediayritykset. Alma osallistui selvitykseen nyt kolmatta kertaa.

Vuosittain toteutettava CDP on kansainvälinen, pörssiyhtiöille suunnattu ilmastonmuutosselvitys, jossa vastaajayritykset analysoivat ilmastonmuutoksen niille tuomia riskejä ja mahdollisuuksia sekä raportoivat vuotuiset hiilidioksidipäästönsä. Selvitys on suunnattu sijoittajille, ja noin 530 sijoituslaitoista ympäri maailman hyödyntää CDP:n tuloksia sijoituspäätöksissään.

Tänä vuonna Suomi menestyi selvityksessä erinomaisesti: Pohjoismaiden viiden parhaan joukossa oli peräti neljä suomalaisyritystä, Stora Enso (93 pistettä), Nokia (91), Outotec (90) ja UPM-Kymmene (90). CDP-tulosjulkistuksessa puhunut valtiovarainministeri Jyrki Katainen kertoi olevansa vaikuttunut yritysten halusta sitoutua tiukkoihin päästötavoitteisiin ja kyvystä uudistaa liiketoimintaansa, jotta ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Alma Media ja Suomen lasten ja nuorten säätiö haastavat yritykset kesätyötalkoisiin

Vastuullinen kesäduuni 2011 -kampanjalla halutaan kasvattaa nuorten työmahdollisuuksia
 
Vastuullinen kesäduuni 2011 -kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia kesätöitä. Suomen lasten ja nuorten säätiön (SLNS) ja Alma Median kampanja kiinnittää huomion kesätyöpaikkojen merkitykseen ja pyrkii vaikuttamaan kesätyökulttuurin kehitykseen. Kampanja käynnistyy maanantaina 25.1.2011.
 
Kesätyötalkoisiin ovat tervetulleita kaikki työnantajat, jotka tarjoavat kesätyöpaikkoja 16-25-vuotiaille ja ovat kiinnostuneita kehittämään vastuullista suomalaista kesätyökulttuuria. Kampanjassa esitellään hyvän kesätyön periaatteet, joiden avulla sekä kesätyöntekijä että työnantaja hyötyvät enemmän kesätyökokemuksesta. Lisäksi julkaistaan tutkimus nuorten kesätöitä koskevista ajatuksista ja odotuksista.
 
Alma Mediaan kuuluva työnhakupalvelu Monster.fi tarjoaa kampanjaan osallistuville työnantajille mahdollisuuden julkaista omat kesätyöilmoituksensa Monster.fi:ssä veloituksetta. Elokuussa kampanja palkitsee vuoden 2011 vastuullisimman kesätyönantajan. Yritykset voivat ilmoittautua mukaan osoitteessa facebook.com/kesaduuni2011.
 
Monster.fi:n lisäksi mukana on Taloudellinen tiedotustoimisto. Kasvot kampanjalle antaa Suomen lasten ja nuorten säätiön hallituksen jäsen Sari Baldauf.
 
Kesätyö ensimmäinen askel työelämään
 
Viime vuosina nuorten kesätyötilanne on heikentynyt rajusti, ja nuorten mahdollisuudet saada jalansijaa työelämässä ovat kaventuneet. Nuorelle kesätyö merkitsee paitsi oman rahan hankkimista ja oman talouden hallinnan oppimista, myös osaamisen ja työkokemuksen kartuttamista. Samalla tarkentuvat sekä käsitys työelämästä että tulevaisuuden urasuunnitelmat. Kesätyö on yleensä nuorten ensimmäinen askel matkalla ensimmäiseen oikeaan työpaikkaan. Kokemuksen puuttuessa siirtyminen työelämään vaikeutuu.
 
Yritykset puolestaan tarvitsevat osaavaa ja työelämän pelisäännöt tuntevaa työvoimaa, ja vastuu nuorten työelämävalmennuksesta onkin aiempaa enemmän työnantajilla. Kesätyöläisiltä yritykset voivat oppia tulevan työntekijäpolven arvoista ja asenteista.
 
Lisätietoja:
Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Oyj, puh. 010 665 2800
Sanna Suonpää, markkinointipäällikkö, Monster.fi, puh. 010 665 2723
Antti Järventaus, suunnittelupäällikkö, Suomen lasten ja nuorten säätiö, puh. 050364 6410
 
Linkki: Katso Sari Baldaufin kampanja-avauspuheenvuoro 
 
Alma Media lyhyesti
Alma Media on uudistuva mediayhtiö, jonka tunnetuimpia tuotteita ovat Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti ja Etuovi.com. Alma Mediassa työskentelee lähes 3000 ammattilaista. Vuoden 2009 liikevaihto oli 307,8 miljoonaa euroa, ja liikevoitto 13,5 prosenttia liikevaihdosta. Alma Median osake (ALN1V) noteerataan NASDAQ OMX:n Helsingin pörssissä. Lue lisää: http://www.almamedia.fi/
 
SLNS lyhyesti
Suomen lasten ja nuorten säätiö on nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien syntymistä. Vuonna 2001 perustettu säätiö toteuttaa tehtäväänsä sekä Suomessa että useissa kehitysmaissa.
www.slns.org
 
Monster lyhyesti
Monster on maailman suurin työnhakupalvelu Internetissä ja alan markkinajohtaja myös Suomessa. Monster.fi -sivustolla vierailee yli 90 000 viikkokävijää eri selaimilta (TNS) ja työpaikkailmoituksia on viikoittain lähes 2000. Monsterin kautta työpaikkoja voi etsiä yli 60 maasta. Monsterin omistajia ovat Alma Media Oyj (75 %) ja Monster Inc. (25 %).
 
TAT lyhyesti
Taloudellinen tiedotustoimisto vastaa elinkeinoelämän koulutus- ja uravalintoja tukevasta viestinnästä ja tarjoaa yrityksille ja kouluille välineitä nuorisoviestintään. www.tat.fi
 

Tarkempaa tietoa medioiden ympäristövaikutuksista

Vuoden 2011 aikana Alma Mediassa toteutettiin laaja ympäristövaikutustutkimus, jossa selvitettiin Alma Median kustantamien Aamulehden, Iltalehden ja Kauppalehden sekä Iltalehden ja Kauppalehden verkkoversioiden kokonaisympäristövaikutukset.

Tutkimus, joka oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja jopa kansainvälisesti, tuotti arvokasta lisätietoa paitsi Alma Median tuotteista myös printtituotteiden ja verkkopalveluiden ympäristövaikutuksista laajemmin. Tutkimuksen toteuttivat Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ja ruotsalainen, osana Kungliga Tekniska Högskolania (KTH) toimiva Centre for Sustainable Communications.

Lue lisää median ympäristövaikutuksista Kestävä media -osiosta.