Alma_canvas (24)_1500x400

Ekologisesti kestävä media

Ympäristö

Alma Median ja sen yksiköiden toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät paino- ja jakelutoimintaan, kiinteistöihin ja matkustamiseen.

Ekologisesti kestävä media

Ympäristöasiat ovat yksi Alma Median Kestävä media -yritysvastuuohjelman painopisteistä. Alma Median ympäristövastuun keskiössä on kolme periaatetta:

  • tehokas toiminta
  • vastuullinen tuotantoketju
  • ympäristötietoisuuden lisääminen

Näiden periaatteiden avulla pyritään ennalta ehkäisemään ja minimoimaan negatiiviset ympäristövaikutukset. Alma Median yritysvastuuverkostoon kuuluvat ympäristöasioiden avainhenkilöt, kuten paino- ja jakeluyhtiö Alma Manun laatu- ja ympäristöpäällikkö, kehittävät periaatteita ja panevat ympäristötoimenpiteitä käytäntöön muun muassa kiinteistöissä ja painoissa.

Alma Median ja sen yksiköiden toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät paino- ja jakelutoimintaan, kiinteistöihin ja matkustamiseen. Alma Median uuden Helsingin toimitalon  ja Tampereella keväällä 2013 toimintansa aloittaneen uuden sanomalehtipainon suunnittelussa on alusta asti pyritty huomioimaan niiden rakentamisen ja käytön ympäristövaikutukset. Näin pienennetään konsernin ympäristövaikutuksia juuri siellä, missä ne ovat suurimmillaan. Molemmille kiinteistöille myönnettiin LEED-ympäristösertifikaatit. Helsingin Alma-talolle se myönnettiin keväällä 2013 kultaisena luokituksena. Tampereen painotalo puolestaan on tiettävästi maailman ensimmäinen LEED-sertifioitu painotalo.

Materiaali- ja energiatehokkuus

Materiaali- ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen on kaikkien Alma Median kiinteistöjen käytön lähtökohta. Niin sanotulla materiaalihukka- eli makulatuuri-prosentilla seurataan painon materiaalitehokkuuden kehitystä. Uuden painon myötä materiaalihukka on pienentynyt lähes nollaan. Tampereen painosta tulee hävitettävää jätettä vuosittain noin 100 kiloa, mikä on vain noin 0,005 promillea käytetyn materiaalin kokonaismäärästä. Lukuun ei sisälly kaatopaikalle vietävä sekajäte.

Tampereen uusi painolaitos ja Helsingin toimitalo parantavat Alma Median kiinteistöjen energiatehokkuutta entisestään. Tampereen painorakennuksessa on muun muassa lämmön talteenottojärjestelmä, joka ottaa talteen poistoilmasta yli 80 %. Uuden painokoneen tuotantoteho on myös nykyistä parempi, ja yhden tuotantotunnin energiankulutus laskee yli 15 %.

Uuden lehtipainon myötä vedenkulutuksen ja pesuliuottimien kulutus vähentyy ja materiaalitehokkuus parantuu. Kaikkiaan painojen vedenkulutus on melko vähäistä: yhtä lehteä kohti tarvitaan vettä noin kuusi grammaa. Pääosa vedestä sitoutuu sanomalehteen. Paperin kosteus ennen painamista on noin 9 % ja painamisen jälkeen noin 12 %.

Jakelun ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa jakelureittien jatkuvalla optimoinnilla. Jakelusta merkittävä osa tapahtuu polkupyörällä ja jalan. Esimerkiksi Pirkanmaalla kaikista jakopiireistä pyöräpiirejä on noin 35 % ja Satakunnassa 40%. Autoa käyttäviä jakajia koulutetaan ajamaan taloudellisesti. Myös esimerkiksi kierrättämiseen ja lajitteluun liittyvät kysymykset ovat keskeinen osa jakajien koulutusta.

Tuotantoketju

Tuotantoketjussa huomioidaan kestävä kehitys hankinnoissa, kuten painojen paperi- ja kemikaalivalinnoissa. Ympäristönäkökulma on keskeisessä roolissa myös esimerkiksi Tampereen painon laitehankinnoissa sekä valittaessa konsernin uusia työsuhdeautoja ja toimitusten autoja. Vuonna 2015 konsernin autokannan keskimääräinen CO2-päästöluku oli 136 g CO2-ekvivalenttia per kilometri (2014: 135g). Tavoitteeksi on asetettu keskipäästön vähentäminen 8 prosentilla vuodesta 2013 vuoteen 2017 mennessä. 

Alma Median paino käyttää pääosin uusiutuvia, kierrätettäviä materiaaleja, joista merkittävin on paperi. Yhtiön tavoitteena on ostaa vain kestävästi tuotettua paperia, jonka tuotannossa on kunnioitettu luonnon monimuotoisuutta. Sanomalehtikuitu voidaan kierrättää 4–7 kertaa, minkä jälkeen se käytetään energiantuotantoon. Myös alumiiniset painolevyt kierrätetään ja painovärit hyödynnetään energiantuotannossa. Tuotteiden harkittu loppusijoitus – jätteen hyödyntäminen ja kierrättäminen – auttaa merkittävästi pienentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi sanomalehden hiilijalanjälki pienenee viidenneksen, kun se loppusijoitetaan kaatopaikan asemesta kierrätykseen. Suomessa sanomalehtipaperista kierrätetään 80–90 prosenttia (Paperinkeräys Oy).

Ympäristötietoisuuden lisääminen

Sidosryhmien ympäristötietoisuuden lisääminen on yksi Alma Median tärkeimmistä tavoista vaikuttaa ympäristörasitteisiinsa. Omien toimenpiteidensä lisäksi Alma Media osallistuu aktiivisesti toimialan yhteisiin ympäristöponnistuksiin, kuten Viestinnän Keskusliiton (VKL) ja VTT:n Shape-tutkimukseen, jossa tutkitaan ihmisten mediankäyttöä ympäristövaikutusten näkökulmasta. Kansainvälisesti Alma Media vei koko painetun ja digitaalisen median ympäristöasioita eteenpäin teettämällään ja aktiivisesti viestimällään tutkimustyöllä.

Alma Media on saanut myös kansainvälistä tunnustusta: globaalissa Carbon Disclosure Project (CDP)  -ilmastoselvityksessä Alma Media oli selvityksen paras pohjoismainen mediayritys.

Alma Media on viestinyt aktiivisesti ympäristövaikutuksista myös lukijoille ja käyttäjille. Kestävä media -viestinnän, joka näkyy muun muassa lehtien julkaisemina ympäristöfaktamainoksina, tavoitteena on kertoa median ympäristövaikutuksista ja kertoa, miten lukijat voivat itse pienentää mediakulutuksensa ympäristövaikutuksia entisestään.

Alma Media on ollut vuodesta 2012 lähtien mukana Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit-verkostossa, jonka tavoitteena on luoda yhteistyötä ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Ympäristötunnusluvut

Ympäristö

    Ympäristötutkimus

    Alma Media selvitti yhteistyössä johtavien tutkimuslaitosten kanssa kolmen sanomalehtensä ja verkkopalvelunsa merkittävimmät ympäristövaikutukset niiden koko elinkaarten ajalta. Ainutlaatuisessa tutkimuksessa tarkasteltiin ensi kertaa rinnakkain painetun ja verkkomedian ympäristövaikutuksia, ja siinä huomioitiin myös toimituksellisen työn ympäristövaikutukset. Tutkimuksen toteuttivat VTT ja Tukholmassa toimiva Kungliga Tekniska Högskola (KTH). Tutkimus oli osa Tekesin Green Growth -ohjelmaa.

    Tutkimus tehtiin vuoden 2011 lopulla, jotta Alma Media pystyisi kehittämään omaa toimintaansa ekologisemmaksi ja vastaamaan entistä paremmin sidosryhmiensä kasvaviin tiedontarpeisiin median ympäristövaikutuksista. Erityisesti verkkomedian vaikutuksia on aiemmin tutkittu vain vähän, ja tutkimus on keskittynyt ainoastaan ilmastovaikutuksiin. Kokonaiskuvaa median ympäristövaikutuksista ei ole voitu muodostaa. Riski väärien mielikuvien syntyyn on ollut suuri, koska tarjolla ei ole aiemmin ollut luotettavaa tutkimustietoa.

    Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavia tuotteita:

    • Iltalehti ja Iltalehti.fi
    • Kauppalehti ja Kauppalehti.fi
    • Aamulehti, yksi Aamulehden liite ja Aamulehti.fi

    Sanomalehden hiilijalanjälki

    Yhden painetun sanomalehden hiilijalanjälkeä voi verrata suhteuttamalla se keskiverrolla henkilöautolla ajetun matkan hiilijalanjälkeen. Esimerkiksi Kauppalehden hiilijalanjälki vastaisi tällöin noin 600:a henkilöautolla ajettua metriä.

    Hiilijalanjälki

    AAMULEHTI

    ILTALEHTI

    KAUPPALEHTI

    Hiilijalanjälki per lehti (gCO2e)

    224.0

    161.0

    97.0

    Hiilijalanjälki per vuoden lehdet (gCO2e)

    91607.0

    48461.0

    24153.0

    Vastaava ajomatka Per lehti (km)

    1.4

    1.0

    0.6

    Vastaava ajomatka Per vuoden lehdet (km)

    525.9

    295.5

    147.3

    *Keskimääräiset ajamisen päästöt 164 g CO2e/km

    Tutkimuksessa tarkasteltujen painettujen lehtien hiilijalanjäljet vastaavat vaihteluväliltään keskimääräisen suomalaisen sanomalehden ilmastovaikutusta, kun otetaan huomioon, että Alma Median tutkimus on aiempia tutkimuksia kattavampi ja sisältää myös toimitusten työn ympäristövaikutukset. Erot lehtien välillä johtuvat ennen kaikkea sanomalehtien erilaisesta formaatista - tabloidi ja broadsheet - ja lehtien sivumääristä johtuvasta painoeroista sekä käytettävien painovärien määrien eroista.

    Lukutunnin hiilijalanjälki 

    Vaikka painetun ja verkkomedian hiilijalanjälkien vertailu on vaikeaa täysin erilaisten käyttöliittymien ja -tapojen vuoksi, ainakin teoriassa yhden lukijan yhden tunnin lukemisen aiheuttamaa ilmastovaikutusta voidaan verrata sekä painetun että verkkomedian osalta.


    Yhden lukijan ja yhden lukutunnin hiilijalanjälkeä verrattaessa mediat ovat lähes samalla viivalla: kumpikin aiheuttaa reilun kilometrin automatkaa vastaavan ilmastovaikutuksen. Painetun Aamulehden vuositilaus vastaa enintään noin 1,3 prosenttia keskimääräisen eurooppalaisen kuluttajan vuotuisista ympäristövaikutuksista, Aamulehti.fi:n lukeminen vuoden ajan on vain noin 0,16 prosenttia. Ero verkkomedian hyväksi johtuu Aamulehti.fi:n pienemmän kävijämäärästä suhteessa lehtien painosmäärään.

    Vaikutusten lähteet

    Painetun ja verkkomedian merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät elinkaarien eri vaiheissa. Painetun median vaikutusten merkittävin lähde on sanomalehtipaperin valmistaminen, sillä paperin valmistus kuluttaa runsaasti energiaa. Sen sijaan lehden kuluttaminen, eli itse lukeminen, ei aiheuta ympäristövaikutuksia.

    Verkkomedialla on puolestaan ympäristövaikutuksia erityisesti elinkaarensa loppupäässä. Verkkomedian lukuun käytettyjen päätelaitteiden materiaali- ja energiaominaisuudet, lukijan käyttämän sähkön tuotantotapa sekä selailuaika ja latausten määrä vaikuttavat ratkaisevasti. Toisin kuin painetussa mediassa, verkossa itse lukeminen muodostaa valtaosan ympäristörasitteesta.

    Ympäristövaikutukset vertailussa

    Painetun median ja verkkomedian vertailu on vaikeaa. Vertailun tulokseen vaikuttaa tarkastelun rajat, eli se, mitä arviossa otetaan mukaan laskelmiin ja mitä ei. Lisäksi painettu media ja verkkomedia ovat käyttötavoiltaan pikemminkin toisiaan täydentäviä kuin korvaavia, mikä näkyy ympäristövaikutuksiin huomioitavissa kävijätilastoissa. Lukuaika ei vaikuta painetun lehden ympäristövaikutuksiin. Verkkomedian vaikutuksissa lukuaika, latauksien määrä ja käytetyn päätelaitteen tekniset ominaisuudet ovat ratkaisevia. Niinpä siihen, kumman median voidaan katsoa olevan ekologisempi, vaikuttaa se, mitä tarkasteltavaa yksikköä käytetään. 

    Vuotuisia ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa verkkomedia on keskimäärin painettua mediaa ympäristöystävällisempi. Kuitenkin muutamissa vaikutusluokissa, kuten vesistöjen rehevöitymisessä ja toksisuusvaikutuksissa, verkolla on painettua sanomalehteä suurempi vaikutus. Verkon ympäristövaikutukset syntyvät erityisesti lukemiseen tarvittavien laitteiden valmistuksesta, ja niiden raaka-aineiden, kuten erilaisten metallien, hankinnasta ja jalostuksesta.

    Kun sen sijaan vertaillaan yhden lukutunnin ympäristövaikutusta, painettu media on keskimäärin verkkomediaa ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Erityisesti verkkomedian vaikutukset vesistöjen rehevöitymiseen, mineraalisten luonnonvarojen ehtymiseen ja toksisuuteen ovat painettua mediaa huomattavasti suuremmat ja johtuvat pääosin päätelaitteiden valmistuksesta.

    Toimenpiteet

    Ympäristövaikutusten tunteminen on ainoa tapa niiden pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden ja seuraamisen suuntaamiseen. Nyt tehdyn tutkimuksen tulosten pohjalta Alma Mediassa käynnistetään oman toiminnan sekä arvoketjun eri vaiheiden ympäristövaikutusten yksityiskohtaisempi tarkastelu ja seuranta.  Tavoitteena on toiminnan ympäristörasituksen pienentäminen. Huomioimalla ympäristöasiat sanomalehtipaperin, kemikaalien ja ICT-laitteiden hankinnoissa, ympäristövaikutuksia voidaan pienentää merkittävästi erityisesti painetun median ja sisällöntuotannon osalta. Jo nyt ekologisuus on tärkeä hankintaperiaate erityisesti painomateriaaleissa.

    Omassa toiminnassaan Alma Media voi eniten vaikuttaa ympäristöasioihin parantamalla entisestään materiaali- ja energiatehokkuutta, ja konserni on ottamassa merkittäviä edistysaskeleita ekotehokkuudessa. Loppuvuodesta 2012 konsernin kaikki Helsingin-toiminnot muuttivat uuteen toimitaloon, jolle haettiin energiatehokkuuden ja ympäristönäkökohdat huomioivaa LEED-sertifikaattia. Alma-talolle myönnettiinkin keväällä 2013 kultainen LEED-ympäristösertifikaatti. Alma Median eteläisen Suomen painotoiminta puolestaan keskitettiin Tampereen uuteen painoon, joka parantaa painamisen energia- ja materiaalitehokkuutta kymmenillä prosenteilla. Tampereen paino sai LEED-sertifikaatin ensimmäisenä painotalona maailmassa.

    Verkkomedian ympäristörasituksen pienentämiseksi Alma Media jatkaa tiedon jakamista medioiden ympäristövaikutuksista ja käyttäjän mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Myös verkkosivustojen suunnittelulla voidaan vähentää ympäristön kuormittumista.

    Painetun sanomalehden lukijaa kannustetaan kierrättämään, sillä se pienentää sanomalehden hiilijalanjälkeä jopa viidenneksen.

    Median jalanjälki

    Kuinka merkittäviä median ympäristövaikutukset ovat?

    • Vaikka eri tutkimusten vertailu on vaikeaa ja usein jopa mahdotonta, ympäristövaikutuksia voidaan suhteuttaa muiden tutkimusten tulosten avulla. Painetun Aamulehden vuositilaus vastaa enintään noin 1,3 prosenttia keskimääräisen eurooppalaisen kuluttajan vuotuisista ympäristövaikutuksista, Aamulehti.fi:n lukeminen vuoden ajan vain noin 0,16 prosenttia. Ero verkkomedian hyväksi johtuu Aamulehti.fi:n pienemmästä kävijämäärästä suhteessa lehtien painosmäärään.
    • Koko viestintä- ja viestintäteknologia-alan osuus maailman kasvihuonepäästöistä on noin 3 prosenttia (KTH 2010).
    • Kustannus- ja painatustoiminnan sektoreiden vaikutus ilmastonmuutokseen on 0,54 prosenttia Suomen kansantaloudesta (VTT 2010).