jukka_viitasaari_ville_rinne03_s638x0_q80_noupscale

Uskolliset mediankäyttäjät on unohdettu

Mitä eläkeläiset tänä päivänä tekevät? He joogaavat, matkustavat ja pitävät yhteyttä lastenlapsiinsa Skypellä. Ikäihmiset ostavat palveluita, luomuruokaa ja uusia autoja.

Mediassa näyttää kuitenkin ihan toiselta, kritisoi viestintästrategi Helena Raulos. Raulos työskentelee Kolmas ikä -kohderyhmätoimistossa, joka tuntee kasvavan ikäihmisten joukon.

Ikääntyvät esiintyvät medioissa yleensä negatiivisten asioiden kautta kuten laitoshoidon epäkohdista kertovissa uutisissa. Mainostajatkaan eivät ymmärrä nykypäivän eläkeläisiä, kun kauppaavat heille autojen sijaan ryppyvoiteita.

- Ikääntyvät ovat median suurkuluttajia, jotka kannattaisi ottaa huomioon arvostavalla tavalla. Huomioiminen tapahtuu esimerkiksi haastateltavien valinnassa ja kuvamaailmassa, sanoo Raulos.

Viestintästrategi Helena Raulos haastaa mediantekijät huomioimaan aktiiviset seniorit nykyistä paremmin.​

- Mainostajien olisi hyvä huomata se, kuinka ostovoimaisia tämän päivän ikääntyvät ovat. He eivät ole köyhiä, vaikka sellainen mielikuva on perinteisesti liittynyt vanhuuteen.

Ikäihmisten asioita on nostanut esiin myös Sitra. Eliniän venyminen on yksi lokakuussa päivitetyn trendilistan kohdista.

Suomalaiset eläkeläiset ovat Sitran mukaan maailman koulutetuimpia ja terveimpiä. Ikäihmiset haluavat olla aktiivisia toimijoita, jotka tekevät omaa elämäänsä koskevat päätökset itse.

- Eivätkä he pelkää teknologiaa, korjaa Raulos jälleen mielikuvia.

Mediankäyttäjinä eläkeläiset ovat Rauloksen mukaan hyvin monipuolinen joukko, johon mahtuu niin netti- ja mobiililukijoita kuin printin rakastajia. Tottumus seurata perinteisiä medioita on heissä toki syvemmässä kuin nuoremmissa ikäluokissa.

Pari vuotta sitten tehdyssä kyselyssä 89 prosenttia yli 65-vuotiaista kertoo lukevansa maakuntalehteä ainakin kerran viikossa. Tietoykkösen toteuttamassa kyselyssä ikäihmisiä kiinnosti enemmän vain televisio.

Sosiaalisen median suhteen tilanne on Rauloksen mukaan kahtiajakoinen.

- Osa viettää somessa paljon aikaa, toiset eivät missään nimessä halua käyttää esimerkiksi Facebookia.

Viestintästrategi Helena Raulos haastaa mediantekijät huomioimaan aktiiviset seniorit nykyistä paremmin.​

Seniorit ovat ihanteellinen kohderyhmä


1. Suuri ja pitkäikäinen joukko

Vuosi 2012 oli Suomessa merkittävä. Yli 65-vuotiaiden määrä rikkoi silloin miljoonan rajan. Vain parikymmentä vuotta taaksepäin samanikäisiä oli noin 600 000.  Miljoona ikäihmistä tarkoittaa lähes viidesosaa suomalaisista.

Lukua selittävät suuret ikäluokat, mutta yhtä lailla myös elinkaarien piteneminen.

Ihmisten elinikä on venynyt tutkijoiden mukaan 160 vuoden aikana kolmella kuukaudella vuodessa. Tilastokeskus on laskenut, että jos suomalaisten elinikä pitenee ennakoidusti, 1970-luvulla syntyneistä pojista yli puolet elää vähintään 85-vuotaaksi ja tytöistä yli puolet vähintään 90-vuotiaaksi. Tytöistä viidennes tulee tuoreimman elinajanodotteen mukaan saavuttamaan sadan vuoden rajapyykin. Koska elinajanodote kuvaa laskentahetken tilannetta, keskimääräinen todellinen elinaika on todennäköisesti vielä selvästi pidempi.

2. Paljon terveitä vuosia

Elintavat ja elämäntapasairaudet alentavat elinikää eli itsestä huolehtiminen tuo lisää vuosia. Ikäihmiset voivat tilastojen valossa jo nyt paremmin kuin aiemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan niiden ikääntyvien osuus, joilla on vaikeuksia päivittäistoiminnoissa, on laskenut selvästi kymmenessä vuodessa. Nuoremmassa ikäryhmässä - eli 65-74-vuotiaissa - toimintakykyvaikeudet ovat melko harvinaisia. Vaikeudet lisääntyvät vasta yli 75-vuotiailla.

Eläkkeellä voidaan siis pitkään hyvin, koska suomalaiset siirtyivät pois työelämästä viime vuonna keskimäärin 60,9-vuotiaina.

3. Rahasta ei tarvitse nipistää

Rahaakin tämän päivän ikäihmisillä on enemmän kuin ennen. Kun verrataan kotitalouden nettovarallisuutta suhteessa koko väestön keskimääräiseen lukuun, on varallisuus noussut eri ikäryhmissä ainoastaan yli 55-vuotiailla. Eläketurvakeskuksen tilasto kattaa vuodet 1988-2009. Seuraavan kerran tietoa suomalaisten varallisuuden kehittymisestä julkaistaan ensi huhtikuussa.