jukka_viitasaari_ville_rinne03_s638x0_q80_noupscale

Tekijät ja sijoittajat uskovat Amerikassa mediaan

Piip,piip, piip. Susan Hayden haparoi kännykkäänsä yöpöydältä. Laite löytyy nopeasti ja hiljenee yhdellä klikkauksella. Susan kaivautuu syvemmälle peiton sisään. Sormi siirtyy hohtavalla ruudulla pari senttiä, tekee uuden klikkauksen ja jää lataamaan pariksi sekunniksi.

Haalea sininen väri heijastuu kasvoihin. Susan aloittaa aamunsa samoin kuin jokainen päivä eli menemällä ensin Facebookiin, sitten Twitteriin. Ei mitään ihmeellistä. Maailma on näköjään pystyssä.

Kolmessa minuutissa Susan on ylhäällä. Hänen aamun uutisannoksensa oli tässä.

Pohjakosketus saavutettu

Susan Haydenia ei ole oikeasti olemassa, mutta American Press Instituten teettämän kyselyn mukaan hänen kaltaisiaan ihmisiä on Amerikassa miljoonia. Erilaiset sosiaalisen median palvelut ohjaavat melkein joka toista amerikkalaista uutisten pariin.  Mitä nuoremmista ikäluokista on kyse, sitä tärkeämpi some on uutisten näyteikkunana.

Amerikkalaisten tapaa käyttää uutismedioita muuttaa myös kasvava verkon ja mobiilin käyttö.  Ihmiset ovat yhä vähemmän brändi- ja tapauskollisia, kertoo pääkaupungissa Washingtonissa asuva media-alan yrittäjä, kirjailija ja tutkija Taneli Heikka. Yhdistelmä on hankala perinteiselle medialle.

Yhdysvalloissa riskirahaa virtaa nyt uusiin media-alan startupeihin.​ Metromatkustajat lukevat uutisia tänä päivänä niin kännyköistään kuin paperilehdistä.

- Sillä menee huonosti, mutta pohjakosketus on kuitenkin ohi. Täällä ymmärretään, että uutisille on edelleen kuluttajia, ja paukut kannattaa laittaa uuteen, American Universityssa vierailevana tutkijana työskentelevä Heikka sanoo.

Suursijoittajat liikkeellä

Tulevaisuudenusko näkyy niin median tekijöiden kuin sijoittajien keskuudessa.

Suurten mediayhtiöiden kokeneet toimittajat näyttävät tietä perustamalla verkkojulkaisuja.  Yksi tunnettu lähtijä on The Guardianin Edward Snowden-paljastuksissa mukana ollut Glenn Greenwald, joka työskentelee nyt vakoiluun keskittyvässä The Intercept -palvelussa. Washington Post puolestaan menetti huipputoimittajansa Ezra Kleinin, kun tämä käynnisti viime huhtikuussa helposti ymmärrettävää journalismia tavoittelevan Vox-palvelun.

Sijoittajat puolestaan osoittavat luottamusta mediaan panostamalla yrityksiin jopa kymmeniä miljoonia. Sijoittajat ovat säätiötä ja yritystoiminnalla rikastuneita henkilöitä, kuten nettihuutokauppa eBayn perustanut Pierre Omidyar sekä suursijoittaja ja poliittinen vaikuttaja George Soros.

Median tekijöitä ja sijoittajia yhdistää halu vaikuttaa yhteiskuntaan.

- Ideologisuus on muutenkin tyypillistä amerikkalaiselle medialle. Media ottaa täällä selvästi enemmän kantaa kuin Suomessa.  

Facebook motivoi

Yhdistävä tekijä on myös ymmärrys siitä, että menestys löytyy kokeilemalla. Hyvät esimerkit kannustavat lähtemään liikkeelle heikoillakin liiketoimintamalleilla. Esimerkeistä tunnetuimpia ovat Youtube ja Facebook.

- Lähes tyhjästä lähteneet palvelut saivat aikaan vallankumouksen median käytössä. Se herättää loogisesti ajatuksen siitä, voidaanko yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tehdä vielä fiksumpia työkaluja kuin sosiaaliset mediat, jotka alun perin rakennettiin viihdettä varten.

Heikka itse tutkii kansalaisia yhteiskunnallisesti aktivoimaan pyrkiviä civic median palveluita, jotka ovat myös kokeilevia, mutta varsin pienen piirin digitaalisia ponnistuksia. Satunnaiset netin selailijat tuskin jaksavat perehtyä näihin sivustoihin, mutta palvelut synnyttävät uudenlaisia työpaikkoja perinteisen median ja digiaktivistien välimaastoon. Keskeistä niissä on datan käyttö, kuten poliitikkojen ja rahoittajien välisiä rahavirtoja selvittävässä Sunlight Foundationissa.

- Onko tämä jotain sellaista, joka muuttaa selvästi uutismediaa, on vielä täysi arvoitus. Aktivistien ja toimittajien halu vaikuttaa yhteiskunnan suuntaan uusilla tiedonvälityksen muodoilla, esimerkiksi avoimen datan avulla, on joka tapauksessa varteenotettava ilmiö, toteaa Heikka.

Lehtiäkin luetaan

Entä mikä on suurten mediatalojen ja perinteisen median paikka kaiken keskellä?  Kun katsotaan ihmisten mediankäyttöä tällä vuosikymmenellä, sanomalehtien parissa käytetty aika on pysynyt Amerikassa lähes ennallaan. Televisiota katsotaan jopa hieman enemmän kuin vuonna 2010. Suurin suhteellinen pudotus suosiossa on eMarketerin mukaan aikakauslehdillä.

Yhdessä mahdollisessa uutistyön tulevaisuudenkuvassa sekä bisnesmallit että ihanteet journalismista muuttuvat. Journalismin tulevaisuutta tutkivan ja kokeilevan American Universityn J-Labin perustajan Jan Schafferin mukaan journalisteilla on aiempaa suurempi halu olla mukana yhteisöjen rakentamisessa – ei siis vain raportoinnissa siitä, mitä tapahtuu.

-Jos näin käy, ihmiset eivät välttämättä maksa ostaakseen uutisia, vaan tukeakseen median toimintaa yhteisön rakentajana. Journalistien on siis mentävä syvemmälle mukaan etsimään ratkaisuja ongelmiin sen sijaan, että he vain kertovat ongelmista. Tässä visiossa mediat lähestyvät sitä roolia, joka kansalaisjärjestöillä nyt on, Heikka sanoo.