jukka_viitasaari_ville_rinne03--wahif50952_s638x0_q80_noupscale

Tarttumista vailla suuret mahdollisuudet

VKL:n toimitusjohtaja perää parannuksia median toimintaympäristöön mutta myös aktiivisia toimia medialta itseltään. Esimerkiksi yhteisöllisyys ja vahva paikallinen luottamus ovat digitaalisesti hyödyntämättömiä voimavaroja.

”Media ei turhaan ruikuta. Median murros ja sen tuoma ahdinko ovat todellisia”, sanoo Viestinnän Keskusliiton VKL:n toimitusjohtaja Jukka Viitasaari.

”Mutta media voisi itse tehdä työtä proaktiivisemmin erityisesti digitalisaation hyödyntämiseksi. Useassa tapauksessa on peiliin katsomista. Pitää vain yrittää löytää uusia digitaalisia, ja muitakin, ansaintamuotoja.”

Viitasaaren puheesta kuulee, että hän on tottunut toimimaan unilukkarina ja puhumaan digimahdollisuuksien puolesta – aiemmin Teknologiateollisuus ry:ssä, nyt elokuusta 2015 saakka VKL:ssä

Ilmainen raha käyttöön

Viitasaari kehottaa ensinnäkin hyödyntämään tarjolla olevaa ilmaista kehittämisrahaa. Tekes esimerkiksi on lanseerannut Median innovaatiotuen, jota voi tänä ja ensi vuonna hakea ilman erityisiä hakuaikoja. Rahaa on varattu noin 20 miljoonaa euroa. Tukea on haettu, mutta ilman suurta tunkua.

”Tekesissä ollaan ihan aidosti pahoillaan siitä, että media ei osaa hakea tukea. Siellä on luvattu olla hyvin joustaviakin hankkeiden kriteerien suhteen. Tuki on suunnattu nimenomaan digitransformaation edistämiseen, ja median pitäisi itsensä kiinnostua sen hyödyntämisestä.”

Jukka Viitasaari on tottunut toimimaan median unilukkarina ja puhumaan digimahdollisuuksien puolesta.


Tekesissä ollaan ihan aidosti pahoillaan siitä, että media ei osaa hakea tukea.

Toinen tukiraha olisi saatavilla ehkä hieman epäilyttävältä taholta, Googlelta. Median silmissä Google on suomalaisten mainostulojen rohmuaja – mutta yhtä kaikki, Google jakaa kolmen vuoden aikana Digital Initiative -hankkeessaan 150 miljoonaa euroa yksityisesti omistetulle eurooppalaiselle medialle erilaisiin hyviin hankkeisiin. Viitasaaren mielestä tämäkin rahoitus kannattaa tutkia, vaikka se olisi miten osa Googlen hymykampanjaa.

Mainostuloja kuluttajayhteisöistä

Yhteisöllisyys ja paikallismedian vahva asema ovat niitä vipuvarsia, joita median pitäisi Viitasaaren mielestä käyttää. Hän puhuu hieman haikeasti Jaikusta, Jyri Engeströmin ja Petteri Koposen vuonna 2006 julkaisemasta yhteisö- ja mikroblogipalvelusta, jolla oli lupaava kansainvälinenkin alku, mutta joka kutenkin hiipui.

”Yhteisöllisten alustojen tärkeyttä ei silloin ymmärretty. Eikä niitä paljon ole tullutkaan Amerikan ulkopuolelta. Jokin Spotify kyllä, naapuristamme Ruotsista. Suomalaiset olisivat voineet ihan hyvin tehdä sen.”

Peli ei kuitenkaan ole kokonaan menetetty.

”Vinkkinä paikallismedian suuntaan: alustoja voisi tehdä paikallisille yhteisöille tänäkin päivänä. Ne eivät ehkä skaalaudu enää globaalisti, mutta miksei vaikkapa Kainuun Sanomat voisi tehdä alustoja erilaisille yhteisöille, kuten sienestäjille tai karjankasvattajille. Verkkoon tekeminen on niin edullista, että tällaisia alustoja voisi tehdä hyvinkin pienille kohderyhmille.”

lehdet01_s638x0_q80_noupscale

Paikallismedia ja maakunnallinen identiteetti ovat Suomessa edelleen hyvin vahvoja.

”Toimijat oppisivat toisiltaan ja yhteinen tekeminen jalostuisi. Aika nopeasti alustalla pystyisi tekemään paikallista ilmoitusmyyntiä ja kehittämään muitakin kaupallisia yhteisöpalveluja.”

Yrityspuolen verkkokaupassa mahdollisuuksia

VKL:n toimitusjohtaja nostaa esiin toisenkin suomalaisen paljon odotuksia sisältäneen menestystarinan, Fruugon, jossa niin ikään nimekkäät toimijat lähtivät luomaan internetin kuluttajaverkkokauppoja yhteen kokoavaa kauppakeskusta. Hanke kaatui talous- ja teknologiahaasteisiin, ja kotimainen kuluttajapuolen verkkokauppa näyttää nyt Zalandon ja kumppaneiden varjossa menetetyltä mahdollisuudelta.

”Mutta! Yrityspuolen verkkokauppa on ihan vasta lähtökuopissa. Siinä kaupan arvo on suurempi kuin kuluttajapuolella, ja suomalaiset ovat b-to-b-bisneksessä vahvoja. Maksujärjestelmissä, käyttäjien tunnistamisessa, koko Real Time Economy -kokonaisuudessa.”

”Media voisi rakentaa palvelujensa yhteyteen erilaisia verkkokaupallisia piirteitä ja tarjota alustoja, joiden päällä verkkokauppaa voisi harjoittaa. Omien lehtien myynnin lisäksi tarjota siis platformia paikallisille yrittäjille, jotka voisivat rakentaa erilaista toimintaa ja paikallisyhteisöjä.”

Niin, yhteisöjä. Paikallisuuden hyödyntäminen digitaalisessa maailmassa on Viitasaaren mielestä käyttämätön luonnonvara. Paikallismedia ja maakunnallinen identiteetti kun ovat Suomessa edelleen hyvin vahvoja ja paikallisella medialla luottamuspääoma todella korkealla.

”Jos jollain Tekesin innovaatiotuella lähdettäisiin rohkeasti speksaamaan ja tekemään. Yksi onnistuminen ruokkii muita. Varsinkin isot mediayritykset voisivat muita isommilla resursseilla rakentaa pohjaa, jonka päälle pienemmät voivat kehittää differoituja palveluita. Radiopuolella on tästä jo hyvää mallia, juuri Tekesin tuella.”

Alma Media pisimmällä digitaalisessa transformaatiossa

Toimitusjohtaja Kai Telanteen mukaan Alma Media on vahvassa asemassa vastaamaan mediamurroksen tuomiin haasteisiin. Kotimaassa Alma Media käynnisti määrätietoisesti tuotteidensa digitalisoinnin jo 1990-luvun puolivälissä, kun Iltalehti ja Kauppalehti alkoivat ilmestyä verkossa.

Vuonna 2005 ePortti-niminen digitaalinen tietopalvelu hankittiin nykyisen Kauppalehti Tietopalvelut -liiketoiminnan ytimeksi. Vuonna 2012 Kauppalehden digitaalisen sisällön siirtyminen maksullisten tuotepakettien joukkoon oli merkittävä avaus suomalaisen sanomalehtisisällön tulonhankinnan kentässä. Iltalehdestä on 2000-luvulla kasvanut Suomen suurin digitaalinen uutismedia, jonka kävijävirtojen avulla moni uusi kuluttajapalvelu (muun muassa Kotikokki.net. Telkku.com ja E-Kontakti.fi) on päässyt hyvään vauhtiin. Viime vuosien suuri panostus on ollut myös Alma Median alue- ja paikallislehtien kokoaminen yhteen yksikköön, Alma Aluemediaan.

kai_telanne_029_high--0th2ugt9t9_s638x0_q80_noupscale

”Alma Median tuotteet ovat alallaan johtavia media- ja palvelubrändejä", Kai Telanne sanoo.

Digitaalisessa rekrytointipalveluliiketoiminnassa on yhtiön strategian mukaisesti, uusien palvelujen kehittämisen lisäksi, toteutettu useita harkittuja yrityskauppoja. Alma Media on ostanut alueidensa markkinajohtajat CV Onlinen Baltiassa, LMC:n Tsekin tasavallassa, Profesian Slovakiassa ja monia muita. Kasvu ulkomailla on ollut viime vuosina menestyksellistä ja kannattavaa.

Meillä on ollut rohkeutta

Alma Mediassa kehitetään aktiivisesti myös digimainonnan ostamista helpottavia työkaluja esimerkiksi kohdennettuun verkkomainontaan, verkko- ja mobiilipalveluiden kävijämäärämittaukseen ja analytiikkaan. Alma Median yli kolme miljoonaa kuluttajaa viikossa tavoittava verkostomainonta on viime vuosina kasvanut voimakkaasti.

”Mediankulutus ja asiointi ovat siirtymässä vauhdilla digitaalisiin kanaviin. Meidän tehtävämme on löytää jatkuvasti uusia tapoja jalostaa ja paketoida tietoa monenlaisiin asiakastarpeisiin – saada tieto elämään. Olemme rohkeasti uskaltaneet kokeilla uutta, investoida tulevaisuuteen ja samalla sietäneet epäonnistumisen mahdollisuutta. Viime vuosien aikana olemme investoineet 150 miljoonaa euroa muun muassa yritysostoihin ja painolaitokseen Tampereella. Määrätietoisen työmme tuloksia alkaa näkyä nyt. Olemme myös saamassa aiempaa leveämmät hartiat kiihdyttää kuluttajakäyttäytymisen muutoksen ja digitalisaation edellyttämiä investointeja, kun yhdistämme taitomme ja voimamme Talentumin kanssa”, Telanne sanoo.

”Alma Median tuotteet ovat alallaan johtavia media- ja palvelubrändejä. Modernia mediaa ja sen palveluita tehdään vuorovaikutuksessa ja yhteisöllisesti lukijan sekä asiakkaan kanssa. Lukija haluaa mediansa monikanavaisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi haemme ja kehitämme jatkuvasti lisää palveluita. Tuotekehityksessä ja innovoinnissa kellotaajuuden pitää kasvaa merkittävästi kohti palveluita – mediasta on kasvamassa palvelu. Tämän edellytyksenä on ketteryys, mediataloissa toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen pitää nopeasti ja joustavasti vastata ajan tarpeisiin.”