jukka_viitasaari_ville_rinne03_s638x0_q80_noupscale

Some muutti uutismaailman pelisäännöt

Pitkän linjan uutisammattilainen, Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala muistaa, milloin hän tajusi perinteisen tiedonvälityksen astuneen uuteen aikaan.

Se tapahtui vuoden 2004 Kaakkois-Aasian tsunamin aikaan. Silloisessa työssään Ylen alueuutisten uutispäällikkönä Kreeta Karvala seurasi aitiopaikalta, miten suomalaisten sukeltajaharrastajien verkkoyhteisöstä tuli Suomessa joksikin aikaa yksi tärkeimmistä ja luotettavimmista uutislähteistä tsunamista.

Tsunami sai perinteiset mediat huomaamaan, että silloisten – kömpelöidenkin – internet-yhteisöjen välityksellä verkostoituneet ihmiset voivat lyödä laudalta perinteiset mediat uutishankinnan nopeudessa ja tarkkuudessa. Karvalan mielestä tsunami toimi samalla jonkinlaisena vedenjakajana, jota seuranneena vuosikymmenenä monet uutisten kuluttamista ja niiden tekemistä koskevat lainalaisuudet ovat menneet kokonaan uusiksi. Media on astunut sosiaalisempaan aikakauteen, kun uudet sosiaalisten medioiden palvelut ovat antaneet ihmisille mahdollisuuden olla vaivattomammin yhteydessä myös perinteisiin medioihin. Samanaikaisesti ne ovat nostaneet esiin uusia uutislähteitä.

Karvalan ja toisen pitkän linjan media-ammattilaisen, nykyisin Lapin Kansan verkkotuottajana toimivan Eero Leppäsen, mielestä viimeisen vuosikymmenen mukanaan muutokset näkyvät tänä päivänä niin toimitusten työn arjessa kuin uutisten kuluttamisessakin.

Sosiaalisessa mediassa uutisten kuluttaja voi muuttua hetkessä niiden aktiiviseksi tekijäksi.

Karvala: ”Sosiaalisesta mediasta on tullut toimituksille valtavan suuri lähdemaailma, jota kautta saamme paljon kansalaisvinkkejä ja esimerkiksi ihmisten ottamia valokuvia tai videoita. Toimittajat voivat myös löytää sosiaalisen median kautta haastateltavia ja informaatiota juttuihinsa.”

Leppänen: ”Jossakin tapauksissa sosiaalinen media voi miltei kokonaan häivyttää lukijan ja tekijän rajat. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka.  Varsinkin meidän toimittajien omat asenteet ovat tässä kehityksessä ehkä se suurin jarru.”

”Kun lukijasta tulee tekijä, perinteinen mediakin voi omaksua aivan uusia toimintatapoja. Ehkä meidän on pakkokin tehdä niin.”

Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala toivoo, että sosiaalisen median aikakaudella perinteisen uutishankinnan merkitystä ei unohdettaisi.​​

Sosiaalinen media asettaa uusia vaatimuksia ihmisten medialukutaidolle.

Karvala: ”Monet perinteiset mediat saavat tänä päivänä merkittävän osan liikenteestä kotisivujen sosiaalisen median kautta. Siksi toimitukset jakavat myös itse aktiivisesti sisältöjään sosiaalisen median eri palveluissa. Niissä ei kuitenkaan jaeta kaikkea medioiden tuottamaa uutissisältöä, koska kaikki aiheet eivät kiinnosta sosiaalisessa mediassa. Se tietenkin on omiaan muuttamaan ihmisten mielikuvaa kapeammaksi siitä, minkälaisia uutisia mediat ylipäätään tarjoavat.” 

”Ihmiset eivät myöskään minun mielestäni tiedosta kovin hyvin vieläkään, että esimerkiksi Facebookissa he eivät välttämättä saa nähtäväkseen kaikkia uutisia ja muita päivityksiä, joita he toivoisivat saavansa. He eivät ymmärrä, että kaupallisilla sosiaalisen median palveluilla on oma logiikkansa nostaa esiin tiettyjä sisältöjä. Se on kaupallista toimintaa, joka muokkaa uutiskäyttäjän maailmankuvaa. Siksi haluan kannustaa ihmisiä yhä edelleen myös perusuutissisältöjen ääreen medioiden verkkosivuille.”

Leppänen: ”Ihmisten medialukutaito tuntuu jostakin syystä huonontuneen eivätkä monet enää erota oikeita uutisia vääristellyistä uutisista, jotka levittävät valheellista tietoa ja vihapuhetta. Suomessakin suosituimmat valeuutisia tarjoilevista sivustoista keräävät varmasti 90 prosenttia kävijöistään sosiaalisen median kautta. Siksi myös perinteisten medioiden on pystyttävä tavoittamaan sosiaalisen median kautta entistä enemmän ihmisiä kyetäkseen tarjoamaan vastavoiman näille sivustoille. Oikean ja tarkistetun tiedon jakaminen myös sosiaalisessa mediassa on perinteisen median velvollisuus.

eero_leppanen_s638x0_q80_noupscale

Lapin Kansan verkkotuottaja Eero Leppänen on huolissaan suomalaisten medialukutaidosta. Monet eivät erota enää uutisia vääristellyistä uutisista.​

Perinteinen media etsii yhä oikeita toimintatapoja sosiaalisessa mediassa.

Karvala: ”Toimittajana kannan huolta siitä, että perinteisen uutishankinnan merkitystä ei unohdettaisi. Maailmassa on eksklusiivista tietoa, jota ei Twitteristä löydy. Eiväthän ketkään vaikuttajat tai poliitikot laita Twitteriin tai blogiinsa mitään tärkeitä uutisia, vaan he käyttävät sosiaalista mediaa tuodakseen omia kantojaan esiin, kärjistääkseen ja härnätäkseen. Jotta toimittavat pääsevät käsiksi isompiin uutisiin ja siihen, mitä ihmisten välillä oikeasti tapahtuu, on edelleen tunnettava ihmisiä henkilökohtaisesti, juteltava heidän kanssaan ja turvauduttava aivan perinteiseen toimitustyöhön. Pelkän some-pöhinän varaan ei voi uutishankintaa perustaa.”

Leppänen: ”Meidän perinteisten medioiden pitäisi tehdä sosiaalisessa mediassa paljon enemmän. Meidän pitäisi tuoda myös omille uutissivustoillemme blogityyppistä materiaalia, jossa avaisimme, miten teemme juttuja ja miten valitsemme tietyt näkökulmat. Digitaalisuus antaa siihenkin valtavat mahdollisuudet. Tämä on meidän ainoa toivomme. Emme voi enää ajatella samoin kuin olemme tehneet muutaman sadan vuoden ajan, että me olemme toimittajia ja tulkitsemme muille maailmaa. Meidän on uskallettava mennä enemmän mukaan keskusteluihin mukaan.”

”Medioiden olisi myös täysin mahdollista tehdä omista sivustoistaankin sosiaalista mediaa. Lapin Kansankin verkkosivustoilla eniten keskustelua herättäviin juttuihin tulee toistasataa kommenttia. Mielestäni perinteiset mediat eivät ymmärrä vielä näiden keskustelujen ja kommenttien arvoa. Kukaan toimittaja ei osallistu keskusteluun, jota käydään kommentein heidän verkossa julkaistujen juttujensa perässä. Tämä on suuri hukattu mahdollisuus.”

Lapin Kansa sukelsi someen

Eero Leppänen itse elää niin kuin saarnaa. Leppänen on ollut vuosikausia yksityisyrittäjänä mukana kehittämässä Lapin Kansan sosiaalista mediaa. Isompi vaihde some-työssä käynnistyi vajaat kaksi vuotta sitten, kun Leppänen siirtyi Lapin Kansaan verkkotuottajaksi. Sen jälkeen tulokset ovat puhuneet puolestaan: viimeisen kahdeksan kuukauden aikana Lapin Kansan verkkosivujen käynneistä jo 21 prosenttia on tullut sosiaalisen median palveluista, käytännössä lähinnä Facebookista. Luku on tuplasti parempi kuin suomalaisten alueellisten sanomalehtien yleensä sosiaalisesta mediasta saama liikennemäärä.

Lapin Kansan sosiaalisen median menestysresepti on kuitenkin pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen. Lehti tekee päivittäin Facebookiin kymmenkunta päivitystä, joissa se nostaa esiin omia uutisiaan. Mitään kampanjoita tai kilpailuja Facebookissa lehti ei ole kokeillut.

”Me teemme päivityksiä, jotka toimivat nimenomaan Facebookissa. Siellä ei tarvitse olla virkamiesmäinen ja toimittajamainen”, kuvaa Eero Leppänen.

Käytännössä toimiminen Facebookin ehdoilla voi merkitä esimerkiksi sitä, että suurissa uutistapahtumissa Lapin Kansa elää Facebook-päivityksissään mukana lukijoiden tunteissa ja luopuu siellä hieman uutisvälineen objektiivisuudestaan. Facebookissa lehti voi osallistaa lukijoita esittämällä heille kysymyksiä tai provosoida esiin reaktioita kärjistämällä, käyttämällä huumoria tai itseironiaa.

Näiden keinojen avulla jaetuimmat Lapin Kansan päivitykset ovat levinneet Facebookissa huomattavasti laajemmalle kuin sen Facebook-sivun 11 000 tykkääjälle. Parhaina viikkoina lehden Facebook-päivitykset ovat onnistuneet tavoittamaan yli 200 000 lukijaa sosiaalisen median kautta. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin lukijamäärä, jonka lehti tavoittaa normaalisti omien verkkosivujensa kautta.