jukka_viitasaari_ville_rinne03_s638x0_q80_noupscale

Monikulttuurisuus on Alma Manussa arkipäivää

Iranista kotoisin oleva Seyednaser Miri Ahangari ja Nepalista kotoisin oleva Apil Karki ansaitsevat opintojen ohessa rahaa jakamalla lehtiä Pirkanmaalla Alma Manun leivissä. Tässä Alma Median paino- ja jakeluyksikössä monikulttuurisuus on elävää arkea, sillä noin viidennes jakajista on ulkomaalaistaustaisia. Henkilöstön monimuotoisuuden merkitys kasvaa ikääntyvässä ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa.

Seyednaser Miri Ahangari, lyhyemmin Naser Miri, on kotoisin rikkaan kulttuurin ja historian maasta, Iranista. Mies aloitti vuonna 2011 opinnot Tampereen yliopiston materiaalitekniikan laitoksella ja haki samalla lehdenjakajan työtä Alma Manun jakelusta. Naser Mirin ensivaikutelma yrityksestä oli hyvä, ja hän tunsi itsensä tervetulleeksi.

Naser Miri ei ole pelästynyt epätavallista työaikaa tai talvikelien aiheuttamia vaaranpaikkoja vaan jakaa lehtiä edelleen opintojensa ohella. Hän pitää työstään, vaikka se onkin melko yksinäistä puurtamista.

Seyednaser Miri Ahangari, tuttavallisemmin Naser Miri, jakaa Alma Manussa lehtiä ja avustaa välillä painossa.

”Yöllä työssä lehdenjakajan on tultava toimeen omillaan. Äkillisissä tilanteissa voi tosin soittaa yöpäivystykseen, jossa yöesimiehet auttavat parhaansa mukaan”, Naser Miri kertoo.

Lehdenjaon lisäksi Naser Miri on tehnyt avustavia töitä Alma Manun painossa Tampereella. Siellä on mahdollisuus tavata työkavereita.

”Heiltä saan apua käytännön asioissa sekä hyviä vinkkejä, miten pärjätä paremmin”, Naser Miri kiittelee. ”Mielestäni on hyvä, että saan tehdä töitä erimaalaisten työntekijöiden kanssa."

Työskentely Suomessa ei eroa paljoakaan työn tekemisestä Iranissa.

Mies odottaa parhaillaan työluvan saamista nyt, kun hän on valmistumassa Tampereen yliopistosta. Suomeen tullessaan hän ei suunnitellut jäävänsä tänne pidemmäksi aikaa, mutta kaunis maa ja mukavat ihmiset ovat muuttaneet mielen.

”Työskentely Suomessa ei eroa paljoakaan työn tekemisestä Iranissa. Tuntuu melkein kuin olisin kotona”, Naser Miri toteaa.

”Koska en osaa suomen kieltä, kanssakäyminen suomalaisten kanssa jää vähemmäksi. Kielitaidottomuudesta on haittaa myös työmarkkinoilla. Tilanne on sama kaikkialla maailmassa. En silti tunne olevani syrjitty.”

Uskonnolliset erimielisyydet ovat turhia

Nepalista kotoisin oleva 24-vuotias Apil Karki aloitti lehdenjakajan työt Alma Manussa Rovaniemellä vuonna 2012. Opinnot siirtyivät seuraavana vuonna Rovaniemen yliopistosta Tampereen teknilliseen yliopistoon. Monipuolinen mies työskentelee nyt varajakajana Alma Manussa Tampereella ja pyörittää samalla yhden miehen yhtiötään, muun muassa logojen tunnistuspelejä tekevää Brakesoft Oy:tä.

On hyvä tehdä töitä eri kulttuureista peräisin olevien ihmisten kanssa.

”Jaan lehtiä, jotta voin maksaa vuokran ja laskut”, Karki kuittaa. Toisin kuin Naser Mirillä, Karkilla varajakajan pesti tuo mahdollisuuden tavata paljon muita jakajia."

apil-karki-25-9-_15_39_240px_s638x0_q80_noupscale

Apil Karki arvostaa mahdollisuutta tavata eri kulttuureista peräisin olevia ihmisiä.


”On hyvä tehdä töitä eri kulttuureista peräisin olevien ihmisten kanssa ja vaihtaa ajatuksia. Hankalaksi tilanne menee silloin, kun ihmiset eivät halua ymmärtää ihmisiä toisista kulttuureista. Ja uskonnolliset erimielisyydet ovat turhia.”

Suvaitsevainen työyhteisö on rehellinen ja joustava

Marko Huhtanen on jakanut lehtiä Almassa vuodesta 2014 saakka toisen työn ohessa. Päätyö on myyntityötä, ja Huhtanen pitää jakajan tehtäviä sille hyvänä vastakohtana.

Monikulttuurinen työympäristö tuntui aluksi jännittävältä.

”En tuntenut työpaikalta entuudestaan ketään, eikä kielitaitoni ole kaksinen. Toisaalta minulla oli muista kulttuureista tulevista työntekijöistä hyviä kokemuksia edellisestä työpaikastani”, Huhtanen kertoo.

Hän tiedostaa itsellään olleen nuorempana ennakkoluuloja ulkomaalaisia kohtaan. Työelämässä saadut hyvät kokemukset ovat muuttaneet asenteita, ja hän kokee olevansa nyt hyvinkin avoin monikulttuurisen ympäristön suhteen.

monikultt_suomalainen_jakaja_s638x0_q80_noupscale

”Suvaitsevainen yhteisö syntyy ennen kaikkea joustavuudesta. Sitä saa mitä tilaa”, Marko Huhtanen sanoo.

”Suvaitsevainen yhteisö syntyy rehellisyydestä, tasa-arvoisesta kohtelusta ja ennen kaikkea joustavuudesta molempiin suuntiin. Mielestäni tähän sopii hyvin sanonta: Sitä saa mitä tilaa.”

Kielitaidon kehittyminen on Huhtasen mielestä yksi monikulttuurisen työyhteisön bonuksista.

Työnantajan on osattava monenlaista

Suvi Urpalainen on toiminut alue-esimiehenä Alma Manussa vuodesta 2009 lähtien. Hänellä on alaisenaan 100 lehdenjakajaa, joista noin 30 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

”Erimaalaisten kanssa työskennellessä pitää ottaa huomioon muun muassa erilainen aikakäsitys. Työsuhteen alussa annamme kattavan perehdytyksen työn tekemiseen, toimintatapoihimme ja työkulttuuriimme. Työohjeiden pitää olla selkeitä ja täsmällisiä”, Urpalainen kuvailee.

suvi-urpalainen_2_240px_s638x0_q80_noupscale

”Jakopiireillä ulkomaalaiset jakajat joutuvat toisinaan rasistisen huutelun tai uhkaavan käytöksen kohteeksi”, Suvi Urpalainen pahoittelee.

Lehdenjakajilta vaaditaan Alma Manussa joko suomen tai englannin kielen taito. Kaikki jakelun esimiehet työskentelevät osittain englanniksi. Työnantajalta vaaditaan monenlaista, pitää esimerkiksi olla selvillä työlupa-asioista.

”Ulkomaalaisten työntekijöiden kysymykset koskevat useimmiten poissaoloja, palkkausta ja työlupiin liittyviä asioita”, Urpalainen kertoo.

Koen monikulttuurisen työyhteisön rikkautena ja voimavarana.

”Koen monikulttuurisen työyhteisön rikkautena ja voimavarana, joka laajentaa maailmankuvaamme ja voi luoda meille uusia mahdollisuuksia. Valitettavasti jakopiireillä ulkomaalaiset jakajat joutuvat toisinaan rasistisen huutelun tai uhkaavan käytöksen kohteeksi.”

Naser Miri haluaa vielä lähettää terveisensä ”ihanille suomalaisille”

”Suomessa on melko korkea keski-ikä, ja tässä maassa tarvitaan ammattilaisia. Teidän pitää avata ovet kehittyvien maiden kansalaisille ja tarjota heille koulutusta vastaavaa työtä – ei siis vain matalapalkka-alojen tehtäviä, vaikka he siihen valmiita ovatkin. On molemminpuolinen etu luottaa heihin. Näin Suomella on mahdollisuus nousta yhdeksi johtavista teollisuusmaista.”

Monimuotoisuus Alma Mediassa

Henkilöstön monimuotoisuuden merkitys kasvaa ikääntyvässä ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. Alma Mediassa tämä heijastuu muun muassa jakelutoimintaan, sillä merkittävä osa Alma Median lehdenjakajista on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttajien osuus koko jakeluhenkilöstöstä on hieman yli 17 prosenttia. Monimuotoisuuden keskeisiä teemoja Alma Mediassa ovat ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, etninen alkuperä ja kansalaisuus. Alma Media allekirjoitti vuoden 2015 alussa monimuotoisuussitoumuksen ja liittyi samalla FIBS ry:n monimuotoisuusverkoston jäseneksi.

Alma Manu Oy

Alma Median paino- ja jakeluyksikkö

  • Henkilöstömäärältään Alma Median suurin yksikkö
  • Lehdenjakajia reilut 900

Jakelualueet

  • Pirkanmaa, noin 550 jakajaa, joista 30 prosenttia ulkomaalaistaustaisia
  • Satakunta, noin 250 jakajaa, joista 10 prosenttia ulkomaalaistaustaisia
  • Lappi, noin 100 jakajaa, joista 20 prosenttia ulkomaalaistaustaisia
  • Ulkomaalaisista lehdenjakajista lähes kaikki ovat miehiä.