lk2_s638x0_q80_noupscale

Molemmista lehdistä parhaat palat

Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan yhdistymisestä on kulunut pian puoli vuotta.

”Mietimme pitkään tapoja, miten Lapin lehtiliiketoiminta saataisiin kustannustehokkaammaksi. Punnitsimme eri vaihtoehtoja ja teimme laskelmia.

”Yhdessä olemme vahvempia” ei ole tuulesta temmattu slogan, sillä molemmilla lehdillä oli vaikeutensa ja Lapin Kansallakin oli valtavat säästöpaineet”, kertoo Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen.

Molempien lehtien brändit haluttiin säilyttää, joten tilaajat saavat edelleen saman lehden kuin aikaisemmin. Sisältö on omaa kantta ja paria vaihtosivua lukuun ottamatta lehdissä yhteinen.

”Asiakkaille päin yhdistyminen ei näy niin vahvana, kun he saavat pitää tutun brändin, joihin he ovat kiintyneitä.”

Työtä johdetaan Rovaniemeltä

Yhdistymisen myötä Pohjolan Sanomien uutisdeski lakkasi olemasta, ja työtä johdetaan Rovaniemeltä. Pohjolan Sanomat -toimitus muuttui isoksi aluetoimitukseksi.

Uutisdeski sijaitsee nykyisin Rovaniemellä. Toimitussihteeri Johanna Sarriola rakentaa kummankin lehden etusivuja päätoimittaja Antti Kokkosen seuratessa.

Tekijöillä on ollut pragmaattista halua työskennellä muutoksen eteen.

”Se oli iso asia tekijöille. Kun oma deski menetetään, menee siinä pala itsenäisyyttä. Tekijöillä on ollut kuitenkin pragmaattista halua työskennellä muutoksen eteen”, Antti Kokkonen kiittelee.

Vaikka lehdet olivat tehneet yhteistyötä jo vuosikaudet, yhdistymisen myötä kaksi toimintakulttuuria piti saada toimimaan yhteen. Se työ on vielä kesken.

”Parhaassa tapauksessa otamme molemmista toimintakulttuureista parhaat palat. Tämä on hidas prosessi, joka on vielä kesken. Pitää kuunnella tarkasti ja aistia kipukohtia. Ehkä olisi pitänyt itse liikkua enemmän ja järjestää kohtaamisia ihmisten kanssa”, Kokkonen pohtii.

Työkulttuurien yhdistämistä

Henkilökunnalle on järjestetty niin sanottuja hengennostatustilaisuuksia, joissa on ollut mahdollista puida muutosta.

Lapin Kansan toimitussihteeri ja journalistien työsuojeluvaltuutettu Johanna Sarriola arvioi, että tilaisuuksien parasta antia on ollut se, että niissä on päässyt tutustumaan ihmisiin.

Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin heti yhdistymisen jälkeen. Yhdistymiseen liittyivät yt-neuvottelut, jonka tuloksena etenkin Pohjolan Sanomien henkilökunta pieneni huomattavasti.

”Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin ehkä väärässä kohtaa. Porukka oli vielä hämmentynyttä, jopa sokissa. Toimitukselle järjestetyssä toisessa tilaisuudessa sanottiin jo asioita ääneen. Mietittiin esimerkiksi, mikä ei toimi ja otettiin muutokset heti käyttöön”, Sarriola kertoo.

aamupalaveri_1_s638x0_q80_noupscale

Alma Aluemediassa videopalaverit ovat olleet arkipäivää jo vuosia. Yhdistymisen jälkeen Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan toimitus ovat pitäneet toimituksen aamupalaverinsa videon välityksellä.

Toimittaja, Pohjolan Sanomien journalistien luottamusmies Matti Nikkilä on Sarriolan kanssa samaa mieltä siitä, että ensimmäinen tilaisuus järjestettiin turhan aikaisin.

”Porukka oli vielä kanveesissa, mutta ehkä tilaisuus auttoi nousemaan sieltä.”

Nikkilä toteaa, että lehtien työntekokulttuurit olivat erilaiset.

”Työt ovat samanlaisia kuin ennenkin, mutta vielä on paljon opittavaa yhdessä tekemisestä. Pohjolan Sanomissa lähestymiskulma on ollut aikaisemmin ihmiskeskeisempi”, hän arvioi.

Lukijoilta monenlaista palautetta

Levikkipäällikkö Tuija Parpala Kemistä kertoo, että hän oli osannut odottaa lehtien yhdistymistä jonkin aikaa.

”Näin muutoksessa hyvää, eikä minulla ollut pelkoja. Paitsi yksi peikko: Pohjolan Sanomien hinnan nousu. Asiakkaat Meri-Lapissa ovat hintaherkkiä”, Parpala sanoo.

Pohjolan Sanomat sai yhden ilmestymispäivän lisää ja enemmän sivuja.

Muutoksen myötä Pohjolan Sanomat sai yhden ilmestymispäivän lisää ja enemmän sivuja. Lapin Kansan printtilehden lukijoille muutos oli suurempi, sillä yksi ilmestymispäivä väheni.

”Lapin Kansa ilmestyy haastavalla jakelualueella, ja siellä verkkotilaus on ollut kiinnostava tuote, joka on otettu ilolla vastaan.”

Tuija Parpala on paljon yhteyksissä asiakkaiden kanssa, ja hän on saanut monenlaista palautetta.

”Pohjolan Sanomien ilmestymispaikkakunnalla Kemissä olemme saaneet palautetta paikallisuuden vähenemisestä. Toisaalta lehti on paksumpi ja siellä on juttuja ympäri Lappia, joten lehteä pidetään hyvänä kokonaisuutena.”

Ilmoittajien palvelu parani

Lehtien yhdistyminen vaikutti myös siihen, miten mediamyyjät tekevät työnsä. Muutoksen yhteydessä myyntipäälliköksi ylennetty Tarja Oljakka kertoo, että nyt yksi sama ilmoitusmyyjä myy mainosratkaisuja useaan tuotteeseen. Aiemmin saman asiakkaan kanssa neuvotteluja saattoivat käydä niin Lapin Kansan, Pohjolan Sanomien kuin kaupunkilehti Lounais-Lapin tai Uuden Rovaniemen myyjä.

”Yhdistymisen jälkeen asiakkaat jaettiin myyjien kesken segmenteittäin. Myyjät ovat kontaktoineet asiakkaita ja kertoneet samalla muutoksesta.”

Oljakan mielestä nykymallissa asiakasta palvellaan paremmin: hän ei osta ilmoitusta tiettyyn lehteen vaan omaan tilanteeseensa sopivaa ratkaisua.

Tarja Oljakan mielestä muutos on sujunut jouhevasti, tosin aikaa toteuttamiseen olisi voinut olla enemmän.