Alma Media > Uutinen > Yritykset tarvitsevat selkeän vision

Yritykset tarvitsevat selkeän vision

Suomalaisyrityksissä innovaatiot ja teknologiat ovat kunnossa, mutta yritystä eteenpäin vievä visio unohtuu helposti. Ilman brändiin liittyvää arvonluontiprosessia kasvu on mahdotonta.

Lähes vuosikymmenen kurjuuden jälkeen Suomen talous on palannut kasvu-uralle. Monet ennustelaitokset ja pankit arvioivat kasvun jatkuvan kahden prosentin paremmalla puolella vuonna 2018.

Taloustilannetta kohentaa muun muassa viennin vilkastuminen. Brändityön asiantuntijan Kirsti Lindberg-Revon mielestä vientialoilla olevissa suomalaisyrityksissä on kuitenkin vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Lindberg-Repo on yrityksiä brändityön avulla parempaan tuottavuuteen ja arvonluontiin valmentavan Brand Audit Groupin perustaja ja toimitusjohtaja. Se on ollut mukana muun muassa kehittämässä noin 50 suomalaisyritystä ja perustamassa Design Finland 100 -projektia, joka on kansainvälistymisalusta suomalaisille yrityksille, jotka haluavat kehittää kasvustrategiaansa Kaakkois-Aasiaan.

Lindberg-Revon mukaan ulkomaisille markkinoille hamuavat suomalaisyritykset tarvitsevat selkeän vision siitä, miten ja millä strategialla ne voivat kasvupyrkimyksissään onnistua. Innovaatiot sekä niihin liittyvät teknologiat ovat suomalaisyrityksillä kunnossa. Kolmas tärkeä palikka eli visio kuitenkin unohtuu usein.

– Visio on pitkälti se, mikä yritystä vie eteenpäin.

Innovatiivisuus on yhdistettävä tehokkuuteen ja mallintamiseen

Lindberg-Revon mukaan brändityössä pahin virhe on se, ettei yrityksen johto ymmärrä brändiin liittyvää arvonluontiprosessia. Ilman sitä kasvu on mahdotonta.

– Päällimmäiset ongelmat ovat oikean kasvustrategian sekä oikeiden markkinoiden ja kumppanien löytäminen.

Lisäksi pitää löytää osaajat tekemään markkinatutkimusta paikallisilla markkinoilla. Muuten kasvusuunnitelmat tyssäävät nopeasti.

– Tämän olen nähnyt etenkin Kaakkois-Aasiassa. Jos markkinatutkimusten yli on hypätty ja lähdetty pikkuisenkin väärällä strategialla liikkeelle, kasvutavoitteisiin ei ole päästy kiinni.

Esimerkiksi tanskalainen Lego on onnistunut brändityössään. Vuonna 1932 perustettu yritys työllistää yli 18 000 ihmistä. Kuluvalla vuosikymmenellä se on muun muassa avannut tehtaan Kiinan Jiaxingiin, tehnyt Warner Brothersin kanssa animaatioelokuvan ja ilmoittanut avaavansa pääkonttorit Lontooseen, Connecticutissa sijaitsevaan Entfieldiin, Shanghaihin ja Singaporeen.

Globalisaatio ja digitalisaatio tuovat enemmän mahdollisuuksia kuin ongelmia. Kuka tahansa voi digitaalisten kanavien kautta päästä mille tahansa markkinoille.

Lindberg-Revon mielestä suomalaisyritysten vahvuus on kaikilla aloilla näkyvä ”äärimmäinen innovatiivisuus”. Se pitää kuitenkin saada paremmin yhdistettyä aasialaiseen tehokkuuteen ja mallintamiseen.

– Hyvä brändi tuo tehokkuutta myyntiin.

Lindberg-Repo huomauttaa aasialaisten ostavan mielellään eurooppalaisia brändejä, joissa on arvokkuutta.

Vientiyritykset, kuten Kone, Wärtsilä ja Metso, myyvät isolta osin luotettavia palveluita.

– Suomessa on paljon pienempiä firmoja, jotka voisivat kasvaa Aasiassa. Siellä suomalainen luotettavuus on arvossaan.

Nokia-menestyksen takana oli visio

Lindberg-Revon mielestä loistavin esimerkki suomalaisesta brändiosaamisesta on edelleen Nokia. Sen menestyksen taustalla oli iso kansainvälinen visio, innovaatio tuotekehityksessä ja siihen panostaminen. Yhtiö uskoi omiin tuotteisiin ja niiden kansainväliseen pärjäämiseen.

– Nokia olisi voinut tehdä sen, minkä ruotsalaiset tekivät omille brändeilleen: kehittää tuotekonseptista loppuun hiotun brändikonseptin, jolloin tuote, visio ja brändi ovat kaikki yhtä.

Lindberg-Revon mielestä Ikean ja Spotifyn kaltaiset ruotsalaisyritykset ovat erityisen hyviä brändikonseptin kehittämisessä.

– Ne jaksavat kehittää tuotteitaan kuluttajaystävällisiksi konsepteiksi.

Perinteiset suomalaisyhtiöt osasivat uudistua

Nokian kaltaisten suomalaisten menestystarinoiden määrä voi ehdottomasti vielä kasvaa, uskoo Lindberg-Repo.

Finanssiryhmä OP onnistui Lindberg-Revon mielestä tuodessaan Suomeen DriveNow-palvelun, jonka kautta voi vuokrata yhteiskäyttöauton. ”Vanhana, jämähtäneenä osuuspankkina” se on onnistunut muuttamaan sisäistä kulttuuriaan. Liiketoiminta-alueiden määrä on kasvanut ja uusia innovaatioita syntynyt.

Lindberg-Repo kehuu myös lentoyhtiö Finnairin uudistumiskykyä. Lentoyhtiö kasvaa etenkin Aasiassa, josta tulee suurin osa sen liikevaihdosta.

– Finnair joutuu kansainvälisesti kilpailemaan lentobisneksessä, jossa harvat vuolevat kultaa. Aasian-strategia ja uudistunut palvelukonsepti tuottavat nyt tulosta.

  • Julkaistu: 7.3.2018, 00:00
  • Kategoria: Uutinen
  • Teema: Brändit ja markkinointi

Jaa artikkeli