Media-alan muuttuessa myös ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen liittyvät haasteet muuttuvat. Kun mediayhtiöt kasvattavat erilasia tapoja jakaa ja käyttää sisältöä, ne ovat tekemisissä yhä useampien arvoketjutoimijoiden kanssa, joiden ympäristövaikutukset vaihtelevat. Eri viestintäkanaviin liittyvien ympäristövaikutusten selvittämiseksi tarvitaan tapaustutkimuksia. Kun ei tarkastella pelkästään printtimediaa vaan myös sähköistä mediaa, haasteita on entistä enemmän, koska yleensä mediayhtiö ei ole tiiviisti tekemisissä elektronisten laitteiden toimitusketjun kanssa. Varsinkin lukijoiden käyttämistä elektronisista laitteista on hankala saada ajantasaisia ja kattavia ympäristötietoja, mikä tekee arvioinnista vaikeaa. Tekemällä arviointeja voimme osaltamme edistää tämän alan tietämyksen kehittymistä.

Yleisesti oletetaan, että printtimedia on ympäristövaikutuksiltaan huonompi vaihtoehto kuin sähköinen media. Alma Median tutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin, että asiat ovat huomattavasti monimutkaisempia - eri mediatyypit aiheuttavat erilaisia ympäristövaikutuksia. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Alma Median verkkolehtien kokonaisympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin painettujen lehtien. Kun otetaan huomioon aika, jonka lukijat käyttävät painetun tai verkkolehden lukemiseen, painettu versio on kuitenkin ympäristön kannalta parempi valinta.

Tutkimus paljastaa myös, että painettujen ja verkkolehtien "alustojen" (eli sanomalehtipaperin ja elektronisten laitteiden) valmistaminen on avaintekijä, josta syntyy suuri osa niiden kokonaisympäristövaikutuksista. Pääasialliset vaikutukset jakautuvat maantieteellisesti eri tavalla. Suurin osa painettujen lehtien vaikutuksista syntyy paperin tuotannosta ja painamisesta, ja nämä toiminnot sijaitsevat Suomessa, kun taas elektroniset laitteet valmistetaan ulkomailla eivätkä niiden valmistajat ole suoraan suhteessa Alma Mediaan.

Ennakoiva mediasektori tekee yhteistyötä toimitusketjujen kanssa ja pyrkii toimillaan vähentämään ympäristövaikutuksia. Se myös tiedottaa läpinäkyvästi omasta ympäristötoiminnastaan, jotta kuluttajat pystyvät arvioimaan sitä ja tekemään asiantuntevia valintoja.
 
Åsa Moberg, tutkija, Centre for Sustainable Communications, KTH